takaisin

Väihkylän koulun käyttöversio luokat 3-6
 
SYSMÄN KUNNAN OPETUSSUUNNITELMA
vuosiluokille 3-9


hyväksytty siv.ltk. 30.12.2004/115§

1 OPETUSSUUNNITELMA
1.1   Opetussuunnitelman laatiminen   
1.2   Opetussuunnitelman sisältö   

2 OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT   
2.1    Perusopetuksen arvopohja   
2.2    Perusopetuksen tehtävä
2.2.1 Sysmän kunnan perusopetuksen toiminta-ajatus   
2.3    Perusopetuksen rakenne

3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN
3.1    Oppimiskäsitys           
3.2    Oppimisympäristö            
3.3    Toimintakulttuuri
3.4    Työtavat
3.5     Kieliohjelma
3.6    Sysmän kunnan perusopetuksen  tuntijako           

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI
4.1   Kodin ja koulun välinen yhteistyö       
4.2   Oppimissuunnitelma           
4.3   Ohjauksen järjestäminen           
4.4   Tukiopetus           
4.5   Oppilashuolto    
4.6   Kerhotoiminta           

5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS
5.1   Eri tukimuodot           
5.2   Osa-aikainen erityisopetus
5.3   Erityisopetukseen otettujen ja siirrettyjen opetus
5.4   Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma       
5.5   Opetuksen järjestäminen toiminta-alueittain   

6 KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS               
6.4   Maahanmuuttajat           



7 OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT
7.1   Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet
7.2   Äidinkielten ja toisen kotimaisen kielen opiskelu   
7.3   Äidinkieli ja kirjallisuus
7.5   Vieraat kielet        
7.6   Matematiikka           
7.7   Ympäristö- ja luonnontieto       
7.8   Biologia ja maantieto           
7.9   Fysiikka ja kemia                       
7.11   Uskonto
7.12   Elämänkatsomustieto           
7.13   Historia        
7.15   Musiikki           
7.16   Kuvataide           
7.17   Käsityö               
7.18   Liikunta           
7.20   Valinnaiset aineet       
7.21   Oppilaanohjaus            


8 OPPILAAN ARVIOINTI
8.1   Arviointi opintojen aikana               
8.3   Todistukset        


Liitteet


1 OPETUSSUUNNITELMA

1.1 OPETUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN
  
Opetussuunnitelman perusteet on kansallinen kehys, jonka pohjalta paikallinen opetussuunnitelma laaditaan. Opetuksen järjestäjälläon vastuu opetussuunnitelman laadinnasta ja kehittämisestä. Opetussuunnitelmassa päätetään perusopetuksen kasvatus- ja opetustyöstä ja täsmennetään perusteissa määriteltyjä tavoitteita ja sisältöjä sekä muita opetuksen järjestämiseen liittyviä seikkoja. Perusopetuksen opetussuunnitelmaa laadittaessa tulee ottaa huomioon esiopetuksen opetussuunnitelma ja perusopetuksen yhtenäisyys sekä muut kunnassa tehdyt lapsia, nuoria ja koulutusta koskevat päätökset.
Valtakunnalliset ja paikalliset perusopetusta koskevat päätökset muodostavat perusopetusta ohjaavan kokonaisuuden. Nämä päätökset ovat
·    perusopetuslaki ja -asetus
·    valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta
·    esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet
·    opetuksen järjestäjän hyväksymä opetussuunnitelma
·     opetussuunnitelmaan perustuva perusopetusasetuksen 9. §:n mukainen vuosittainen suunnitelma.

Opettajan tulee opetuksessaan noudattaa opetuksen järjestäjän vahvistamaa opetussuunnitelmaa.
Opetussuunnitelma voidaan laatia siten, että siinä on kuntakohtainen osio, alueittaisia tai koulukohtaisia osioita sen mukaan kuin opetuksen järjestäjä päättää. Perusopetuksen opetussuunnitelman yhtenäisyys edellyttää eri opettajaryhmien yhteistyötä opetussuunnitelmaa laadittaessa. Oppilaan huoltajien on voitava vaikuttaa varsinkin opetussuunnitelman kasvatustavoitteiden määrittelyyn. Myös oppilaita voidaanottaa mukaan opetussuunnitelmatyöhön.

Opetussuunnitelma tulee oppilashuoltoa sekä kodin ja koulun yhteistyötä koskevalta osalta laatia yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon toimenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa.

Sysmän kunnassa noudatetaan kuntakohtaista opetussuunnitelmaa ja lisäksi kunkin koulun omaa koulukohtaista osiota. Niin kuntakohtainen opetussuunnitelma kuin koulukohtaisetkin osiot ovat jatkumo esiopetuksen opetussuunnitelmille.

1.2 OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ

Perusopetuksen opetussuunnitelmasta tulee ilmetä seuraavat seikat sen mukaan kuin opetuksen järjestäminen edellyttää:
·    arvot ja toiminta-ajatus
·    yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet
·    kieliohjelma
·    noudatettava paikallinen tuntijako
·    toimintakulttuurin, oppimisympäristön jatyötapojen kuvaukset
·    opetuksen mahdolliset painotukset, kielikylpy tai vieraskielinen opetus
·    opetuksen mahdollinen eheyttäminen
·    aihekokonaisuuksien toteuttaminen
·    opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokittain eri oppiaineissa tai opintokokonaisuuksittain vuosiluokkiin jakamattomassa opetuksessa
·    valinnaisaineiden opetus
·    tavoitteet oppilaan käyttäytymiselle
·    yhteistyö esiopetuksen ja muun perusopetuksenkanssa
·    kodin ja koulun yhteistyö
·    yhteistyö muiden tahojen kanssa
·    oppilashuollon suunnitelma ja siihen liittyvän yhteistyön järjestäminen
·    oppimissuunnitelman laatimisen periaatteet
·    ohjaustoiminta opiskelun tukena ja työelämään tutustumisen järjestelyt
·    kerhotoiminnan järjestäminen
·    tukiopetuksen järjestäminen 
·    erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus
·    eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien oppilaiden opetus
·    oppilaan arviointi ja sen perustuminen hyvän osaamisen kuvauksiin ja päättöarvioinnin kriteereihin
·    opinnoissa etenemisen periaatteet
·    todistukset  
·    tietostrategia
·    toiminnan arviointi ja jatkuva kehittäminen.


2 OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT

2.1 PERUSOPETUKSEN ARVOPOHJA

Perusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. Perusopetus edistää yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta sekä yksilön oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista. 
Opetuksen perustana on suomalainen kulttuuri, joka on kehittynyt vuorovaikutuksessa alkuperäisen, pohjoismaisen ja eurooppalaisen kulttuurin kanssa. Opetuksessa on otettava huomioon kansalliset ja paikalliset erityispiirteet sekä kansalliskielet, kaksi kansankirkkoa, saamelaiset alkuperäiskansanaja kansalliset vähemmistöt. Opetuksessa otetaan huomioon suomalaisen kulttuurin monipuolistuminen myös eri kulttuureista tulevien maahanmuuttajien myötä. Opetuksen avulla tuetaan oppilaan oman kulttuuri-identiteetin rakentumista sekä hänen osallisuuttaan suomalaisessa yhteiskunnassa ja globaalistuvassa maailmassa. Sen avulla edistetään myös suvaitsevaisuutta ja kulttuurien välistä ymmärtämystä.
Perusopetuksen avulla lisätään alueellista ja yksilöiden välistä tasa-arvoa. Opetuksessa otetaan huomioon erilaiset oppijat ja edistetään sukupuolten välistä tasa-arvoa antamalla tytöille ja pojille valmiudet toimia yhtäläisin oikeuksinja velvollisuuksin yhteiskunnassa sekä työ- ja perhe-elämässä.
Perusopetuksessa eri oppiaineiden opetus on poliittisesti sitoutumatontaja uskonnollisesti tunnustuksetonta.
Perusopetuksen paikallisessa opetussuunnitelmassa tulee tarkentaa opetuksen perustana olevia arvoja. Niiden tulee välittyä opetuksen tavoitteisiin ja sisältöihin sekä jokapäiväiseen toimintaan.

2.2 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄ

Perusopetus on osa koulutuksen perusturvaa. Sillä on sekä kasvatus- että opetustehtävä. Sen tehtävänä on toisaalta tarjota yksilölle mahdollisuus hankkia yleissivistystä ja suorittaa oppivelvollisuus ja toisaalta antaa yhteiskunnalle väline kehittää sivistyksellistä pääomaa sekä lisätä yhteisöllisyyttä ja tasa-arvoa. 
Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen itsetunnon kehittymiseen, jotta oppilas voi hankkia elämässä tarvitsemiaan tietoja ja taitoja, saada valmiudet jatko-opintoihin ja osallistuvana kansalaisena kehittää demokraattista yhteiskuntaa. Perusopetuksen on myös tuettava jokaisen oppilaan kielellistä ja kulttuuristaidentiteettiä sekä äidinkielen kehitystä. Tavoitteenaon myös herättää halu elinikäiseen oppimiseen.   
Yhteiskunnan jatkuvuuden varmistamiseksi ja tulevaisuuden rakentamiseksiperusopetuksen tehtävänä on siirtää kulttuuriperintöä sukupolvelta toiselle, kartuttaa tarvittavaa tietoa ja osaamista sekä lisätä tietoisuutta yhteiskunnan perustana olevista arvoista ja toimintatavoista. Sen tehtävänä on myös kehittää kykyä arvioida asioita kriittisesti, luoda uutta kulttuuria sekä uudistaa ajattelu- ja toimintatapoja.
Perusopetuksen tavoitteena on , että·    oppilas säilyttää oppimisen ilon ja innostuksen ja uskaltaa rohkeasti ja luovasti kohdata uudet oppimishaasteet·    oppilas oppii noudattamaan sovittuja sääntöjä ja hyviä tapoja·    oppilas oppii ylläpitämään terveyttään ja hyvinvointiaan·    oppilas ei syrjäydy·    oppilas saa jatkuvaa tukea oppimisvaikeuksissa·    oppilasta tuetaan ajattelun, viestinnän, motoristen taitojen sekä opiskelu- ja vuorovaikutustaitojen kehittymisessä·    oppilas oppii tuntemaan ja kantamaan vastuuta  itsestään ja ympäröivästä yhteisöstä


2.2.1  SYSMÄN KUNNAN PERUSOPETUKSEN TOIMINTA-AJATUS

Perusopetus tarjoaa muuttuvassa maailmassa tarvittavia valmiuksia, tietoja ja taitoja sekä auttaa oppilasta hänen pyrkimyksissään ymmärtää itseään ja ympäröivää yhteisöä ja toimia sen aktiivisena jäsenenä.


2.3 PERUSOPETUKSEN RAKENNE

Perusopetus on opetussuunnitelmallisesti yhtenäinen kokonaisuus. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt määritellään opetussuunnitelman perusteissa oppiaineittain tai aineryhmittäin tuntijaon (A 1435/20.12.2001, 6 §) mukaisten nivelkohtien välisille osioille. Kunkin osion päätteeksi on laadittu oppilaan hyvän osaamisen kuvaus (8.1). Taide- ja taitoaineiden (musiikki, kuvataide, käsityö, liikunta) opetuksen tavoitteet, keskeiset sisällöt, hyvänosaamisen kuvaukset sekä päättöarvioinnin kriteerit onlaadittuoppiainekohtaisille vähimmäistuntimäärille.Opetuksenjärjestäjän hyväksymässä opetussuunnitelmassatuntijako sekä opetuksen tavoitteet ja sisällöt määritelläänvuosiluokittain valtioneuvoston asetuksen ja opetussuunnitelman perusteidenpohjalta.
Vuosiluokkien 1−2 opetuksessa tulee ottaa huomioon varhaiskasvatuksen, erityisesti esiopetuksen, antamat valmiudet. Esi- ja perusopetuksesta onrakennettava ehyt ja johdonmukainen kokonaisuus. Alimpien vuosiluokkien opetuksenerityisenä tehtävänä on kehittää valmiuksiamyöhempää työskentelyä ja oppimista varten.
Vuosiluokat 8−9 muodostavat perusopetuksen päättövaiheen, jonka tehtävänä on myös ohjata oppilasta jatko-opintoihin ja kehittää valmiuksia toimia yhteiskunnassa ja työelämässä.
Mikäli opetussuunnitelmassa perusopetusasetuksen 11. §,:n 3. momentin mukaisesti on päätetty, että oppilas voi edetä vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oman opinto-ohjelmansa mukaisesti, määritellään tuntijako sekä opetuksen tavoitteet ja sisällöt opintokokonaisuuksille. Opintokokonaisuudet muodostetaan valtioneuvoston määrittelemien oppiaineiden ja aineryhmien osioiden pohjalta. Osiot voidaan tarvittaessa jakaa kahdeksi tai useammaksi opintokokonaisuudeksi, joita voidaan myös yhdistää eri oppiaineiden ja aineryhmien kesken eheytetyiksi opintokokonaisuuksiksi. Opetussuunnitelmassa on määrättävä, mitkä opintokokonaisuudet ovat oppilaalle pakollisia ja mitkä valinnaisia. Oppilaan opintojen etenemistä ja opintokokonaisuuksien suorittamista tulee seurata järjestelmällisesti.
Mikäli yhdysluokkaopetuksessa yhdysluokan eri vuosiluokilla on joissakin oppiaineissa erilaiset viikkotuntimäärät, oppiaineiden vuosiviikkotunnit voidaan myös jakaa osiin ja siten tasata oppiaineiden opetustunnit.Yhdysluokan oppimäärä voidaan opetussuunnitelmassa määritellä myös opintokokonaisuuksiksi jakamatta sitä vuosiluokkiin. Tällöin noudatetaan perusopetusasetuksen 11. §,:n 3. momentin säännöksiä.


3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN

3.1  OPPIMISKÄSITYS

Opetussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jossa oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi tietojen ja taitojen rakennusprosessiksi, jonka kautta syntyy kulttuurinen osallisuus. Oppiminen tapahtuu tavoitteellisena opiskeluna erilaisissa tilanteissa itsenäisesti, opettajan ohjauksessa sekä vuorovaikutuksessa opettajan ja vertaisryhmän kanssa. Opittavana on uuden tiedon ja uusien taitojen lisäksi oppimis- ja työskentelytavat, jotka ovat elinikäisen oppimisen välineitä.
Oppiminen on seurausta oppilaan aktiivisesta ja tavoitteellisesta toiminnasta, jossa hän aiempien tietorakenteidensa pohjalta käsittelee ja tulkitsee opittavaa ainesta. Vaikka oppimisen yleiset periaatteet ovat kaikilla samat, oppiminen riippuu oppijan aiemmin rakentuneesta tiedosta, motivaatiosta sekä oppimis- ja työskentelytavoista. Yksilöllistä oppimista tukee vastavuoroisessa yhteistyössä tapahtuva oppiminen. Oppiminen on kaikissa muodoissa aktiivinen ja päämääräsuuntautunut, itsenäistä tai yhteistä ongelmanratkaisua sisältävä prosessi. Oppiminen on tilannesidonnaista, joten oppimisympäristön monipuolisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Opittaessa avautuu uusia mahdollisuuksia ymmärtää kulttuuria ja kulttuurin sisältämiä merkityksiä sekä osallistua yhteiskunnan toimintaan.




3.2  OPPIMISYMPÄRISTÖ

Oppimisympäristöllä tarkoitetaan oppimiseen liittyvää fyysisen ympäristön, psyykkisten tekijöiden ja sosiaalisten suhteiden kokonaisuutta, jossa opiskelu ja oppiminen tapahtuvat.
Fyysiseen oppimisympäristöön kuuluvat erityisesti koulun rakennukset ja tilat sekä opetusvälineet ja oppimateriaalit. Siihen kuuluvat lisäksi muu rakennettu ympäristö ja ympäröivä luonto. Opiskelutilat ja -välineet tulee suunnitella ja järjestää siten, että ne mahdollistavat monipuolisten opiskelumenetelmien ja työtapojen käytön. Työvälineiden ja materiaalien sekä kirjastopalvelujen tulee olla oppilaan käytettävissä niin, että ne antavat mahdollisuuden aktiiviseen ja myös itsenäiseen opiskeluun. Oppimisympäristön varustuksen tulee tukea myös oppilaan kehittymistä nykyaikaisen tietoyhteiskunnan jäseneksi ja antaa tilaisuuksia tietokoneiden ja muun mediatekniikan sekä mahdollisuuksien mukaan tietoverkkojen käyttämiseen. Fyysisen oppimisympäristön esteettisyyteen tulee myös kiinnittää huomiota. Psyykkisen ja sosiaalisen oppimisympäristön muodostumiseen vaikuttavat toisaalta yksittäisen oppilaan kognitiiviset ja emotionaaliset tekijät, toisaalta vuorovaikutukseen ja ihmissuhteisiin liittyvät tekijät.
Oppimisympäristön tulee tukea oppilaan kasvua ja oppimista. Sen on oltava fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti turvallinen ja tuettava oppilaan terveyttä. Tavoitteena on tukea oppilaan oppimismotivaatiota ja uteliaisuutta sekä edistää hänen aktiivisuuttaan,itseohjautuvuuttaan ja luovuuttaan tarjoamalla kiinnostavia haasteita jaongelmia. Oppimisympäristön tulee ohjata oppilasta asettamaan omiatavoitteitaan ja arvioimaan omaa toimintaansa. Oppilaalle voidaan antaa mahdollisuusosallistua oppimisympäristönsä rakentamiseen ja kehittämiseen.
Oppimisympäristön tulee tukea myös  opettajan ja oppilaan välistä sekä oppilaiden keskinäistä vuorovaikutusta. Sen tulee edistää vuoropuhelua ja ohjata oppilaita työskentelemään ryhmän jäsenenä. Tavoitteena on avoin, rohkaiseva, kiireetön ja myönteinen ilmapiiri, jonka ylläpitämisestä vastuu kuuluu sekä opettajalle että oppilaille.
Sysmän kouluissa tulee olla  riittävät taloudelliset, henkilöstö- ja muut resurssit.

3.3 TOIMINTAKULTTUURI

Koulun toimintakulttuuri vaikuttaa merkittävästi koulun kasvatukseen ja opetukseen ja sitä kautta oppimiseen. Tavoitteena on, että koulun kaikki käytännöt rakennetaan johdonmukaisesti tukemaan kasvatus- ja opetustyölle asetettujen tavoitteiden saavuttamista.
Toimintakulttuuriin kuuluvat kaikki koulun viralliset ja epäviralliset säännöt, toiminta- ja käyttäytymismallit sekä arvot, periaatteet ja kriteerit, joihin koulutyön laatu perustuu. Toimintakulttuuriin kuuluu myös oppituntien ulkopuolinen koulun toiminta kuten juhlat, teemapäivät sekä erilaiset tapahtumat. Koulun kasvatustavoitteiden ja arvojen sekä aihekokonaisuuksien tulee konkretisoitua toimintakulttuurissa. Tavoitteena on toimintakulttuuri, joka on avoin ja vuorovaikutteinen sekä tukeeyhteistyötä niin koulun sisällä kuin kotien ja muun yhteiskunnankanssa. Myös oppilaalla tulee olla mahdollisuus osallistua koulun toimintakulttuurinluomiseen ja sen kehittämiseen.
Koulukohtaisiin osioihin sisältyvät kuvaukset kunkin koulun toimintakulttuurista sekä koulun järjestyssäännöt, turvallisuussuunnitelma, kriisisuunnitelma, päihdetyön suunnitelma ym toimintaohjeet liitteinä.Kunnan tieto- ja viestintästrategia liitteenä.Kunta arvio monipuolisesti koulutuksen toteutumista.

3.4 TYÖTAVAT

Opetuksessa tulee käyttää oppiaineelle ominaisia menetelmiä ja monipuolisia työtapoja, joiden avulla tuetaan ja ohjataan oppilaan oppimista. Työtapojen tehtävänä on kehittää oppimisen, ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoja, työskentelytaitoja ja sosiaalisia taitoja sekä aktiivista osallistumista. Työtapojen tulee edistää tieto- ja viestintätekniikan taitojen kehittymistä. Työtapojen tulee antaa mahdollisuuksia myös eri ikäkausille ominaiseen luovaan toimintaan, elämyksiin ja leikkiin.
Opettaja valitsee työtavat. Hänen tehtävänään on opettaa ja ohjata sekä yksittäisen oppilaan että koko ryhmän oppimista ja työskentelyä.
Työtapojen valinnan perusteita ovat, että ne
·    virittävät halun oppia
·    ottavat huomioon oppimisen prosessuaalisen ja tavoitteellisen luonteen
·    aktivoivat työskentelemään tavoitteellisesti
·    edistävät jäsentyneen tietorakenteen muodostumista sekä taitojen oppimista ja niissä harjaantumista
·    kehittävät tiedon hankkimisen, soveltamisen ja arvioimisen taitoja
·    tukevat oppilaiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa tapahtuvaa oppimista
·    edistävät sosiaalista joustavuutta, kykyä toimia rakentavassa yhteistyössä sekä vastuun kantamista toisista
·    kehittävät valmiuksia ottaa vastuuta omasta oppimisesta, arvioida sitä sekä hankkia palautetta oman toiminnan reflektointia varten
·    auttavat oppilasta tiedostamaan omaa oppimistaan sekä mahdollisuuksiaan vaikuttaa siihen
·    kehittävät oppilaan oppimisstrategioita ja taitoja soveltaa niitä uusissa tilanteissa.
Oppilaiden erilaiset oppimistyylit ja sekä tyttöjen ja poikienväliset että yksilölliset kehityserot ja taustat tulee ottaahuomioon. Toteutettaessa opetusta yhdysluokissa tai yhdessä esiopetusryhmänkanssa on otettava huomioon myös eri vuosiluokkien tavoitteet ja omaleimaisuus.
Turvataan oppilaan oikeus saada tukiopetusta, erityisopetusta ja tarvitsemiaan tukitoimia. Koulujen oppimisympäristöihin ja yleiseen kouluviihtyvyyteen kiinnitetään erityistä huomiota.

3.5    SYSMÄN KUNNAN KIELIOHJELMA

Kieliohjelman tavoite on tarjota oppilaille mahdollisuudet monipuoliseenkielten opiskeluun ja kasvattaa oppilaista kielitaitoisia, kansainväliseenvuorovaikutukseen kykeneviä nuoria.
Perusopetuksessa A1-kielenä opiskellaan englannin kieltä ja B1-kielenä ruotsin kieltä (toinen kotimainen kieli). Näiden lisäksi oppilaille tarjotaan  8. ja 9. luokilla valinnaisaineena  B2-kielinäranskan kieltä ja saksan kieltä.
Lukion kielivalikoimaan kuuluu A1-kielenä englannin kieli ja B1-kielenä ruotsin kieli (toinen kotimainen kieli) sekä valinnaisena A2-kielenä saksan kieli. Näiden lisäksi opiskelijoille tarjotaan B2- / B3-kielinä ranskan ja saksan kieltä.  B2- ja B3-kielten opetusryhmätvoidaan yhdistää valtakunnallisten opetussuunnitelmien perusteidenmukaisesti.
Kieliryhmien toteutuminen kaikilla asteilla riippuu valitsijoiden määrästä. Toteutuksesta  päätetään lukuvuosisuunnitelmissa.
Oheisessa taulukossa on esitetty kieliohjelma yksityiskohtineen.
Koodi    Kieli    Aloitustaso    Väh.tuntimäärä1-6 lk yht.    Väh. tuntimäärä7-9lk yht.    Väh. kurssimäärälukio
A1pakollinen    Englanti    Perusopetus 3. lk      8      8      8
A2valinnainen    Saksa    (Perusopetus 5. lk)              8
B1pakollinen    Ruotsi    Perusopetus 7. lk          6      7
B2valinnainen    RanskaSaksa    Perusopetus 8. lkPerusopetus 8. lk          4  4      8   8
B3 *valinnainen    RanskaSaksa    LukioLukio              8   8
  *  Poikkeustapauksessa B3-kielenä voi olla muu sivistyslautakunnan hyväksymä vieras kieli

Tämä kieliohjelma otetaan käyttöön soveltuvin osin vaiheittain uuden opetussuunnitelman käyttöönoton myötä 1.8.2005 alkaen.

3.6  SYSMÄN KUNNAN PERUSOPETUKSEN TUNTIJAKO

AINE                            1    2    3    4    5    6    7    8    9    yht
Äidinkieli ja kirjallisuus    14           14                14               42
                                      7    7    5    5    5    5    3    3    3    43
A-kieli    ---------------------                     8         8             16
                                                 2    2    2    2    2    3    3     16
B-kieli    ------------------------------                            6    6
                                                                          2    2    2     6
Matematiikka                    6            12                14              32
                                       4    4    4    4    4    4    3    3    4    34
Ympäristöoppi    Ympäristö- ja luonnontieto                         31
                                   1,5  1,5   3    3                       
Biologia ja maantieto            9                3                7   
                                                            2    2    2    2    3   
Fysiikka ja kemia                                 2                7            32
                                                           1    1    0,6    3,4    3   
Terveystieto                                                            3       
                                                                        1    1    1   
Uskonto/ Elämänkatsomus-tieto    6                    5                    11
                                    1,5    1,5    1    1    1    1    2    1    1    11
Historia ja yhteiskuntaoppi            3                    7                    10
                                                                   2    2    2    2    3    11
Musiikki                                4-                        3-                    26+30  56
                                    1    1    1    1    1    1    1    1/0*    0   
Kuvataide                              4-                        4-   
                                    1    1    2    2    2    2    2    0/1*    0   
Käsityö                                4-                        7-                        56
                                     2    2    2    2    2    2    3    2    0   
Liikunta                                8-                    10-   
                                    2    2    2    2    2    2    3    2    2   
Kotitalous                                                                         3    3
                                                                            3    0    0    3
Oppilaanohjaus    ----------------------------------------2    2
                                                                        0,4    0,6    1    2
Valinnaiset aineet                                (13)                                13
                                                  2    2    2    2    0    4    4   16
Oppilaan vähimmäistunti-määrä    19    19    23    23    24    24    30    30    30    222
Tuntimäärä                    20    20    24    24    26    26    30    30    30    230
Vapaaehtoinen A-kieli    ----------------------          (6)    (6)    (12)
                                      
* 8.lk, musiikki ja kuvataide vaihtoehtoisina


4 OPISKELUN YLEINEN TUKI

4.1  KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ

Lapsi ja nuori elää samanaikaisesti sekä kodin että koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden  kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja yhteistyötä oppilaan kokonaisvaltaisen terveen kasvun ja hyvän oppimisen tukemisessa. Vuorovaikutus kodin kanssa lisää opettajan oppilaantuntemusta ja auttaa häntä opetuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Huoltajilla on ensisijainenvastuu lapsen ja nuoren kasvatuksesta. Koulu tukee kotien kasvatustehtävää ja vastaa oppilaan kasvatuksesta ja opetuksesta kouluyhteisön jäsenenä. Koulun on oltava yhteistyössä huoltajien kanssa niin, että he voivat osaltaan tukea lastensa tavoitteellista oppimista ja koulunkäyntiä. Yhteisvastuullisen kasvatuksen tavoitteena on edistää lasten ja nuorten oppimisen edellytyksiä, turvallisuutta ja hyvinvointia koulussa. Kodin ja koulun yhteistyötä toteutetaan sekä yhteisö- että yksilötasolla.
Huoltajien mahdollisuus osallistua koulun opetus- ja kasvatustyön suunnittelemiseen ja arviointiin yhdessä opettajan ja oppilaiden kanssa edistää kodin ja koulun yhteistyötä. Huoltajille tulee antaa tietoa opetussuunnitelmasta, opetuksen järjestämisestä, oppilashuollosta ja mahdollisuudesta osallistua kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön. Tämä edellyttää opettajien aktiivista aloitetta yhteistyössä sekä keskustelua ja tiedottamista huoltajien, opettajan ja oppilaanoikeuksista sekä velvollisuuksista. Yhteistyön lähtökohtanatuleeolla eri osapuolien kunnioitus, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus.
Ensimmäisten vuosiluokkien aikana jatketaan esiopetuksen aikana syntynyttä yhteistyötä ja luodaan pohja myös huoltajien keskinäiselle vuorovaikutukselle. Erilaisia kodin ja koulun vuoropuhelua tukevia yhteistyömuotoja tulee kehittää koko perusopetuksen ajan ja erityisesti siirryttäessä kouluasteelta toiselle tai muissa siirtymävaiheissa. Yhteistyötulee järjestää siten, että oppilashuollon ja moniammatillisen yhteistyöverkoston avulla oppilaan koulunkäyntiä ja hyvinvointia voidaan tukea. Perusopetuksen päättövaiheessa huoltajilletulee antaa tietoa ja tarvittaessa mahdollisuus keskustella oppilaan jatkokoulutukseen liittyvistä kysymyksistä ja mahdollisista ongelmista oppilaanohjaajan ja oppilashuollon eri asiantuntijoiden kanssa.
Koulukohtaisissa opetussuunnitelmissa ja koulujen työsuunnitelmissamääritetään tarkemmin kodin ja koulun yhteistyöntoteuttaminen. 

4.2 OPPIMISSUUNNITELMA

Oppimissuunnitelma on suunnitelma oppilaan opinto-ohjelman toteuttamiseksi. Oppilaan opinto-ohjelmalla tarkoitetaan luetteloa niistä oppiaineista ja aineryhmistä, joita oppilas on opiskellut lukuvuoden aikana. Oppimissuunnitelman tarkoituksena on, että oppilas oppii ottamaan yhä enemmänvastuuta opiskelustaan, sitoutuu siihen ja saa oppimiseensa enemmäntavoitteellisuutta. Lisäksi oppimissuunnitelman avulla annetaan huoltajalletietoa, jotta hän voisi entistä paremmin tukea oppilasta tämänopiskelussa.  Oppimissuunnitelmalla voidaan myös eriyttääopetusta sekä auttaa koulua ja opettajia turvaamaan oppilaalle parhaatedellytykset oppia ja edetä opinnoissaan. Oppimissuunnitelmaa voidaankäyttää myös pohjana oppilaan edistymisen arvioinnissa.
Oppimissuunnitelman laatimisessa keskeistä on yhteistyö oppilaan, huoltajan, opettajien ja koulun muiden asiantuntijoiden välillä.  Perusopetuksen alkuvaiheessa oppimissuunnitelman laatimisen päävastuu on opettajalla, mutta valmisteluvastuu voi vähitellen siirtyä yhä enemmän oppilaalle itselleen.  Ensimmäisen luokan oppilaiden oppimissuunnitelma voi rakentua lapsen esiopetuksen suunnitelman pohjalle, jos sellainen on tehty. Oppimissuunnitelma sisältää oppilaan opinto-ohjelman, ja siinä kuvataan, miten opetussuunnitelman tavoitteet on tarkoitus saavuttaa. Siinä määritellään mahdolliset valinnaiset opinnot ja opiskelun erityiset painoalueet. Oppimissuunnitelmassa kuvataan myös mahdolliset tukitoimet, kuten tukiopetus tai osa-aikainen erityisopetus.
Jos opetussuunnitelmassa on päätetty, että oppilas voi edetä opiskelussaan vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oman opinto-ohjelmansa mukaan, oppimissuunnitelmassa on mainittava opintokokonaisuudet, jotka sisältyvät oppilaan opinto-ohjelmaan, ja määriteltävä niiden suorittamisjärjestys ja aikataulu sekä mahdolliset erityistavoitteet.  Oppimissuunnitelma voidaan laatia kaikille oppilaille. Sen laatimisesta päätetään opetussuunnitelmassa. Erityistä tukea tarvitseville ja osa-aikaistaerityisopetusta saaville oppilaille sekä maahanmuuttajaoppilaille laaditaanoppimissuunnitelma tarvittaessa. Erityisopetukseen siirretyille tai otetuilleoppilaille laadittava henkilökohtainen opetuksen järjestämistäkoskeva suunnitelma (HOJKS) korvaa oppimissuunnitelman.
Tarvittaessa  opettaja voi laatia oppilaan ja hänen huoltajiensa kanssa oppimissuunnitelman, jonka avulla pyritään turvaamaan  oppilaalle parhaat edellytykset oppia ja edetä opinnoissa.

4.3 OHJAUKSEN JÄRJESTÄMINEN

Ohjaustoiminnan tulee muodostaa koko perusopetuksen ajan kestävä jatkumo, jonka toteutuminen taataan siten, että ohjaustyöhön osallistuvat opettajat toimivat yhteistyössä oppilaan opintopolun aikana ja opiskelun nivelvaiheissa.
Kaikkien opettajien tehtävänä on ohjata oppilasta oppiaineiden opiskelussa sekä auttaa häntä kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan ja oppimisen valmiuksiaan sekä ennaltaehkäistä opintoihin liittyvien ongelmien syntymistä. Jokaisen opettajan tehtävänä on oppilaiden persoonallisen kasvun, kehityksen ja osallisuuden tukeminen.
Oppilaalla ja hänen huoltajallaan on oltava mahdollisuus saada tietoa perusopetuksen työtavoista, valintamahdollisuuksista ja niiden merkityksestä oppilaan oppimiselle ja tulevaisuudelle. Oppilaalle ja hänen huoltajalleen tulee selvittää ohjauksen järjestämiseen, opiskeluun, oppilashuoltoon ja tukipalveluihin liittyvät koulukohtaiset asiat.
Koulussa toteutettavan ohjauksen tulee ennaltaehkäisevän toiminnan lisäksi tukea erityisesti niitä oppilaita, joilla on opiskeluun liittyviä vaikeuksia tai jotka ovat vaarassa jäädä koulutuksen tai työelämän ulkopuolelle perusopetuksen jälkeen.
Ohjaustoiminnan periaatteet ja työnjako eri toimijoiden kesken on määriteltävä opetussuunnitelmassa. Opetussuunnitelmaan tulee sisältyä kuvaus, miten yhteistyötä paikallisen työ- ja elinkeinoelämän kanssa toteutetaan koko koulun toiminnan tasolla. Tämän yhteistyön keskeisen osan muodostavat työelämän edustajien vierailutluokkatunneilla, työpaikkakäynnit, projektityöt, eri alojentiedotusmateriaalien käyttö ja työelämään tutustuminen(TET). Eri oppiaineiden opetukseen tulee sisällyttää kokonaisuuksia,jotka liittävät opiskeltavan aineen antamat tiedot ja taidot työelämän vaatimuksiin ja mahdollisuuksiin.
1.-6. luokilla ohjauksesta vastaa luokanopettaja. Yhteistyötä tehdään vanhempien, johtajien, muiden opettajien, oppilashuoltohenkilöstön sekä muiden asiantuntijoiden kanssa. Koulutuksen nivelvaiheissa yhteistyötä tehdään esiopetuksen ja 7.-9. luokkien opetuksesta vastaavien kanssa.7-9. luokilla päävastuu ohjauksen suunnittelusta ja järjestämisestä on oppilaanohjaajalla. Oppilaanohjaajan työn tavoitteet ja sisällöt on kuvattu kohdassa 7.21. Jokaisen opettajan ohjaustehtävänä oman oppiaineensa osalta on·    auttaa ja neuvoa oppilaita kehittämään oppimisentaitoja·    ennaltaehkäistä opintoihin liittyvien ongelmien syntymistä ja tukea  oppilasta, jolla on opiskeluun liittyviä vaikeuksia·    tukeaoppilaan persoonallisuuden kasvua·    osallistua tarvittaessaneuvotteluihin huoltajien kanssa opiskeluun liittyvissä asioissa·   liittää oman aineensa tiedot ja taidot työelämän vaatimuksiin ja mahdollisuuksiinOhjaustoimintaan osallistuvat omalta osaltaan myös rehtori, luokanvalvojat sekä oppilashuoltohenkilöstö. Työnjako ohjaukseen osallistuvien kesken sovitaan koulukohtaisesti.

Huoltajalle tulee järjestää tilaisuuksia neuvotella oppilaan opiskeluun ja valintoihin liittyvistä kysymyksistä opettajan, oppilaanohjaajan, oppilaan ja huoltajan yhteisissä tapaamisissa.

4.4 TUKIOPETUS

Tukiopetus on eriyttämisen muoto, jolle ovat ominaisia yksilölliset tehtävät, yksilöllinen ajankäyttö ja ohjaus. Tukiopetus tulee aloittaa heti, kun oppimisvaikeudet on havaittu, jotta oppilas ei jäisi pysyvästi jälkeen opinnoissaan. Ennen kuin oppilaan menestyminen oppiaineessa tai aineryhmässä arvioidaan heikoksi, hänellä tulee olla mahdollisuus osallistua tukiopetukseen.
Aloitteen tukiopetuksen antamisesta oppilaalle tekee ensisijaisesti opettaja. Tukiopetusta on pyrittävä järjestämään yhteisymmärryksessä oppilaan huoltajien kanssa, ja heille tulee antaa tietoa tukiopetuksen järjestämisestä.
Tukiopetusta tulee järjestää niin usein ja niin laajasti kuin oppilaan koulumenestyksen kannalta on tarkoituksenmukaista. Tukiopetustaannetaan joko oppilaan työjärjestyksen mukaisten oppituntien aikanatai niiden ulkopuolella.
Huoltajilla on ensisijainen vastuu  opiskelun etenemisestä oppilaan ollessa poissa koulusta lomamatkojen takia.

4.5    OPPILASHUOLTO

Oppilashuoltoon kuuluu lapsen ja nuoren oppimisen perusedellytyksistä, fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtiminen. Oppilashuolto on sekä yhteisöllistä että yksilöllistä tukea. Tavoitteena on luoda terve ja turvallinen oppimis- ja kouluympäristö, suojata mielenterveyttä ja ehkäistä syrjäytymistä sekä edistää kouluyhteisön hyvinvointia.
    Oppilashuollolla edistetään välittämisen, huolenpidon ja myönteisen vuorovaikutuksen toimintakulttuuria kouluyhteisössä sekä varmistetaan kaikille tasavertainen oppimisen mahdollisuus. Oppilashuollolla tuetaan yksilön ja yhteisön toimintakyvyn säilyttämistä fyysistä ja psyykkistä turvallisuutta uhkaavissa tilanteissa.
    Oppilashuollolla edistetään lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä. Oppilashuollon tavoitteena on oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien muiden ongelmien ehkäiseminen, tunnistaminen, lieventäminen japoistaminen mahdollisimman varhain. 
    Oppilashuoltoon sisältyvät opetuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen oppilashuolto sekäoppilashuollon palvelut, jotka ovat kansanterveyslaissa tarkoitettu kouluterveydenhuolto sekä lastensuojelulaissa tarkoitettu kasvatuksen tukeminen. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville sekä oppilashuoltopalveluista vastaaville viranomaisille. Sitä toteutetaan hyvässä yhteistyössä kotien kanssa. Yksittäistä oppilasta koskevien tarvittavien oppilashuollollisten tukitoimien suunnittelussa tulee kuulla lasta tai nuorta ja huoltajaa. Oppilashuoltotyötäohjaavat luottamuksellisuus, lapsen, nuoren ja heidän huoltajiensa kunnioittaminen sekä eri osapuolien tietojensaantia ja salassapitoa koskevat säädökset. Oppilashuoltotyötä voidaan koordinoida ja kehittää moniammatillisessa oppilashuoltoryhmässä.
Opetussuunnitelma tulee oppilashuollon osalta laatia yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa.
Opetussuunnitelmaan tulee laatia suunnitelma, jossa kuvataan oppilashuollon tavoitteet ja keskeiset periaatteet:
·    toiminta kouluyhteisön terveyden, hyvinvoinnin, turvallisuuden, sosiaalisen vastuullisuuden ja vuorovaikutuksen edistämiseksi
·    oppilaalle tarjottava yleinen oppilashuollollinen tuki ja ohjaus koulunkäynnissä sekä lapsen ja nuoren fyysisen,psyykkisen ja sosiaalisen kehityksen tukemisessa
·    yhteistyö oppimissuunnitelman tai henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman laatimisessa ja seuraamisessa sekä jatko-opintojen suunnittelussa
·    oppilaalle tarjottava oppilashuollollinen tuki erilaisissa vaikeuksissa ja kurinpitorangaistuksen yhteydessä sekä silloin, kun opetukseen osallistuminen on evätty
·    oppilashuollon yhteistyö kodin, koulun, oppilashuollon palvelujen asiantuntijoiden tai muiden asiantuntijoiden ja paikallisten tukiverkostojen kanssa
·    toimenpiteet ja työn- ja vastuunjako ongelma-ja kriisitilanteiden ehkäisemiseksi, havaitsemiseksi tai hoitamiseksi:
-    poissaolojen seuranta
-    kiusaaminen, väkivalta ja häirintä
-    mielenterveyskysymykset
-    tupakointi  ja päihteiden käyttö
-    erilaiset tapaturmat, onnettomuudet ja kuolemantapaukset
·    koulumatkakuljetuksissa yleiselle turvallisuudelleasetettujen tavoitteiden toteuttaminen
·    kouluruokailun järjestämisessä huomioon otettavien terveys- ja ravitsemuskasvatuksen ja tapakasvatuksen tavoitteet.
Yksittäistä oppilasta koskevien tarvittavien oppilashuollollisten tukitoimien suunnittelussa tulee kuulla lasta tai nuorta ja huoltajaa. Oppilashuoltotyötä ohjaavat luottamuksellisuus, lapsen, nuoren ja heidän huoltajiensa kunnioittaminen sekä eri osapuolien tietojensaantia ja salassapitoa koskevat säädökset.
Jokaisella koululla toimii moniammatillinen oppilashuoltoryhmä, jonka kokoonpano vaihtelee tarpeen mukaan.  Ryhmään voivat  kuulua koulujen opettajien ja johtajien  lisäksi  erityisopettaja, psykologi, sosiaalityöntekijä, oppilaanohjaaja, koululääkäri  ja kouluterveydenhoitaja sekä muita asiantuntijoita.Oppilaan oppimissuunnitelman ja HOJKS:in laatimisessa ja seuraamisessa korostetaan koulun ja kodin yhteistyön välttämättömyyttä.Oppilas voi olla poissa perusopetuksesta vain, jos hänellä on erityinen syy ja hän on saanut siihen luvan. Lupa voidaan myöntää sairauden tai muun ennalta arvaamattoman syyn takia myös jälkikäteen. (Perusopetuslaki 25§ ja35§) Oppivelvollisen oppilaan huoltajan on huolehdittava siitä,ettäoppivelvollisuus tulee  suoritetuksi. Koulun tulee puolestaanseurataperusopetukseen osallistuvan oppilaan poissaoloja sekä ilmoittaamahdollisimmanpian luvattomista poissaoloista huoltajille. Ne on myöskirjattava (Perusopetuslaki26§).Poissaolotiedot muodostavat oppilasrekisteriinerillisen osarekisterin.Sinne voidaan tallentaa vain poissaolojen selvittämisenkannalta tarpeellisiatietoja. Esimerkiksi oppilaan sairautta koskevia arkaluonteisiatietoja voitallentaa vain, jos se välittömästi liittyy koulullelaissasäädettyyn tehtävään. Kouluterveydenhoitoon yhteistyötaho,joka oppilaan tai huoltajan suostumuksella voi säilyttäälääkärintodistukset. Poissaolot kirjataan päiväkirjaanja mahdolliseen poissaolovihkoon. Jos epäillään luvatontapoissaoloa, otetaan ensisijaisestiyhteys oppilaan kotiin. Luvaton on jokainenpoissaolo, josta ei ole riittävää asiallista selvitystä.Kouluruokailun järjestämisessäotetaan huomioon terveys- jaravitsemuskasvatuksen ja tapakasvatuksen tavoitteet.Koulumatkakuljetuksissa noudatetaan  Sysmän kunnan sivistyslautakunnan tekemiä päätöksiä ja yleisiä turvallisuusohjeita.

Oppilashuollon prosessi


4.6 KERHOTOIMINTA

Koulun kasvatus- ja opetustyön tukemiseksi voidaan järjestää kerhotoimintaa. Kerhotoiminnan tulee tukea perusopetuksen tavoitteiden mukaisesti oppilaan sosiaalista kasvua ja itsensä monipuolista kehittämistä. Kerhotoiminnan tarkoituksena on edistää myönteisten harrastusten viriämistä sekä antaa oppilaalle mahdollisuus muuhunkin kuin tavanomaiseen koulutyöhön turvallisessa ja rauhallisessa ympäristössä.
Kerhotoiminnan tulee tarjota monipuolista, lasta ja nuorta arvostavaa toimintaa sekä tilaisuuksia myönteiseen vuorovaikutukseen aikuisten ja toisten lasten kanssa.

Kerhotoiminnan tavoitteet:
• kodin ja koulun kasvatustyön tukeminen
• lasten ja nuorten osallisuuden lisääminen
• mahdollisuuden antaminen sosiaalisten taitojen kehittämiseenja yhteisöllisyyteen kasvamiseen
• mahdollisuuden antaminen onnistumisen ja osaamisen kokemukseen
• luovan toiminnan ja ajattelun kehittäminen
• lasten ja nuorten kannustaminen tuottamaan omaa kulttuuriaan
• mahdollisuus oppilaan tuntemisen lisäämiseen
• harrastuneisuuden tukeminen ja myönteisten harrastusten edistäminen.

Kerhot ovat oppilaille vapaaehtoisia.
Kerhotoiminnan järjestämisen periaatteet:Toimitaan • annettujen resurssien puitteissa• yhteistyössä eri tahojen kanssa• myös oppilaskunnat voivat  järjestää kerhotoimintaa

5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS

5.1 ERI TUKIMUODOT

Oppilasta autetaan oppimisvaikeuksissa eri tukimuodoin, jotka määräytyvät vaikeuksien laadun ja laajuuden mukaan. Keskeistä on varhainen oppimisvaikeuksien tunnistaminen ja tukitoimien aloittaminen, jotta oppimisvaikeuksien kielteisiä vaikutuksia oppilaan kehitykselle voidaan ehkäistä. Tällöin on tärkeää olla yhteistyössä huoltajien kanssa.Opetuksessa erityistä tukea tarvitsevat oppilaat, joiden kasvun, kehityksenja oppimisen edellytykset ovat heikentyneet vamman, sairauden tai toimintavajavuudenvuoksi. Lisäksi erityisen tuen piiriin kuuluvat oppilaat, jotka tarvitsevatpsyykkistä tai sosiaalista tukea. Erityisen tuen piiriin kuuluvat myösoppilaat, joilla on opetuksen ja oppilashuollon asiantuntijoiden sekähuoltajan mukaan kehityksessään oppimiseen liittyviä riskitekijöitä.
Kaikille erityistä tukea tarvitseville oppilaille voidaan antaa tukiopetusta siten, kuin luvussa 4 määrätään.
Oppilaan opiskelua tulee tukea eri tavoin oppimisvaikeuden laadun ja laajuuden mukaan. Oppilaalle annetaan osa-aikaista erityisopetusta, mikäli tukiopetus ei yksin riitä.
Jos oppilaalle ei voida antaa opetusta muuten, tulee oppilas ottaa tai siirtää erityisopetukseen. Silloin oppimäärät ja opetusjärjestelyt sekä tukipalvelut määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa.

Jotta kaikki oppilaat saisivat tasonsa mukaista opetusta ja opettajat jaksaisivat työssään, tulee opettajalla olla apunaan·    erityisopetuksellista tukea·    HOJKS-tietoa·    moniammatillista yhteistyötä·    koulunkäyntiavustajan palveluja·    erityisiä oppimateriaaleja ja apuvälineitä·    hyvää kodin ja koulun välistä yhteistyötä·    täydennyskoulutusta

5.2 OSA-AIKAINEN ERITYISOPETUS

Oppilaalle, jolla on lieviä oppimis- tai sopeutumisvaikeuksia ja joka tarvitsee muun opetuksen yhteydessä erityistä tukea oppimisen edellytysten parantamiseksi, tulee antaa osa-aikaista erityisopetusta. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan muun opetuksen ohessa samanaikaisopetuksena, pienryhmässä tai yksilöllisesti, ja se tulee tavoitteellisesti niveltää oppilaan saamaan muuhun opetukseen. Tarvittaessa oppilaalle tehdään oppimissuunnitelma, joka voidaan laatia yhteistyössä huoltajan, opettajien ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Osa-aikaista erityisopetusta voidaan antaa myös erityisopetukseen otetuille tai siirretyille oppilaille.
Opetus perustuu luokanopettajan /aineenopettajan ja erityisopettajan yhdessä etukäteen laatimaan suunnitelmaan. 


5.3 ERITYISOPETUKSEEN OTETTUJEN TAI SIIRRETTYJEN OPETUS

Erityisopetuksen tavoitteena on auttaa ja tukea oppilasta siten, että hänellä on tasavertaiset mahdollisuudet suorittaa oppivelvollisuus edellytystensä mukaisesti yhdessä ikätovereidensa kanssa.
    Lähtökohtana ovat oppilaan vahvuudet sekä hänen yksilölliset oppimis- ja kehitystarpeensa.
Opetuksen tulee tukea oppilaan aloitekykyä ja itseluottamusta.
Mikäli oppilaan opiskelu muun opetuksen yhteydessä ei ole mahdollista tai se ei ole oppilaan kehityksen kannalta tarkoituksenmukaista, opetus tulee järjestää osittain tai kokonaan erityisopetuksen ryhmässä.
    Ensisijaisena tavoitteena on tukea oppilaan opiskelua siten, että yleisen oppimäärän mukaiset tavoitteet on mahdollista saavuttaa.

Oppimistilanteet ja kokeet tulee järjestää siten, että oppilaan yksilölliset tarpeet otetaan huomioon. Tarvittaessa työskentelyn ja kokeiden aikana tulee·    antaa lisäaikaa·    antaa mahdollisuus käyttää teknisiä apuvälineitä·    antaa mahdollisuus käyttää avustajaa·   antaa mahdollisuus käyttää tulkkipalvelua·   laatia yksilölliset koe- ja oppimistehtävät·   järjestää suullinen koe·   antaa mahdollisuus täydentää kirjallista koetta suullisesti·   järjestää muu tarvittava tuki

Erityisopetus edellyttää opiskelupaikkaa, -tilaa, -aikaa ja eri toimintoja koskevia päätöksiä sekä resurssien varaamista niiden toteuttamiseen.

Jos oppilas ei tukitoimista huolimatta saavuta yleisen oppimäärän mukaisia tavoitteita, oppimäärä yksilöllistetään. 
Oppimäärän yksilöllistäminen on ensisijainen vaihtoehto ennen oppilaan vapauttamista oppimäärän suorittamisesta. Oppimäärän yksilöllistäminen edellyttää erityisopetukseen ottamisen tai siirtämisen päätöstä. Yksilöllistäminen voi koskea perusopetuksen koko oppimäärää tai vain yksittäisiä oppiaineita. Vapauttamiseen oppimäärän opiskelusta tulee olla erityisen painavat syyt. Oppilaalle, joka on vapautettu jonkin oppiaineen opiskelusta, tulee järjestää muiden oppiaineiden opetustatai ohjattua toimintaa siten, ettei hänen vuosiviikkotuntiensa määrä vähene.
Erityisopetukseen otetun tai siirretyn oppilaan opetus voidaan järjestää Valtioneuvoston asetuksen (1435/2001) 9. §:n perusteella osittain toisin kuin koulussa noudatettavassa tuntijaossa on määrätty, jos se on oppilaan oppimisedellytykset huomioon ottaen perusteltua. Henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa määritellään tällöin ne oppiaineet, joissa oppilaan opinto-ohjelma poikkeaakoulun noudattamasta tuntijaosta.
Erityisopetukseen otetun tai siirretyn opetus järjestetään joko yleisen tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä, siten kuinerityisopetukseen ottamista ja siirtämistä koskevassa päätöksessä on määrätty. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden opetuksessa oppiaineita voidaan yhdistää oppiainekokonaisuuksiksi. Oppiainekokonaisuuksia voidaan muodostaa kaikille yhteisistä oppiaineista sekä valinnaisista aineista opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla.
Jos oppilaalla ei ole enää tarvetta erityisopetukseen, tulee tehdä päätös hänen siirtämisestään yleisopetukseen.


5.4 HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVASUUNNITELMA

Jokaiselle erityisopetukseen otetulle tai siirretylle oppilaalle tulee laatia hyväksyttyyn opetussuunnitelmaan perustuva, henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Suunnitelman tulee sisältää seuraavat tiedot sen mukaan kuin on tarpeen oppilaan opetuksen yksilöllistämiseksi:
·    kuvaus oppilaan oppimisvalmiuksista ja vahvuuksista, oppimiseen liittyvistä erityistarpeista sekä näiden edellyttämistä opetus- ja oppimisympäristöjen kehittämistarpeista
·    opetuksen ja oppimisen pitkän ja lyhyen aikavälin tavoitteet
·    oppilaan opinto-ohjelmaan kuuluvien oppiaineiden vuosiviikkotuntimäärät
·    luettelo niistä oppiaineista, joissa oppilaanopiskelu poikkeaa muun opetuksen mukaisista oppimääristä
·    niiden oppiaineiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt, joissa oppilaalla on yksilöllinen oppimäärä
·    oppilaan edistymisen seurannan ja arvioinnin periaatteet  
·    opetukseen osallistumisen edellyttämät tulkitsemis- ja avustajapalvelut, muut opetus- ja oppilashuoltopalvelut, kommunikointitavat sekä erityiset apuvälineet ja oppimateriaalit
·    kuvaus oppilaan opetuksen järjestämisestä muun opetuksen yhteydessä ja/tai erityisopetuksen ryhmässä
·    henkilöt, jotka osallistuvat oppilaan opetus-ja tukipalveluiden järjestämiseen sekä heidän vastuualueensa
·    tukipalvelujen toteutumisen seuranta.
Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman tehtävänä on tukea pitkäjänteisesti oppilaan yksilöllistä oppimisprosessia. Suunnitelmaan kirjataan kokemukset oppilaan kehitystä ja oppimista tukevista opetusjärjestelyistä, toimintatavoista ja tukipalveluista. 
Oppilaan arviointi perustuu yleiseen oppimäärään taisiihen yksilölliseen oppimäärään, joka hänelleon asetettu henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistäkoskevassasuunnitelmassa.
Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman laatimiseen osallistuu moniammatillisessa yhteistyössä oppilaan opettajat, oppilashuollon asiantuntijoita sekä mahdollisuuksien mukaan oppilaan huoltajat.
Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman toteutumista tulee arvioida ja seurata säännöllisesti ja erityisesti oppilaan siirtyessä esiopetuksesta perusopetukseen, perusopetuksen aikana luokasta ja koulusta toiseen sekä perusopetuksesta toiselle asteelle.

Liitteenä Sysmän kunnan perusopetuksen HOJKS lomake.


5.5  OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN TOIMINTA-ALUEITTAIN

Silloin kun opetusta ei voida oppilaan vaikean vamman tai vaikean sairauden vuoksi järjestää oppiaineittain laaditun oppimäärän mukaisesti, opetus tulee järjestää toiminta-alueittain. Opetussuunnitelmaan kuuluvat toiminta-alueet ovat motoriset taidot, kieli ja kommunikaatio, sosiaaliset taidot, päivittäisten toimintojen taidot ja kognitiiviset taidot. Toiminta-alueet tulee jakaa opetussuunnitelmassa osa-alueiksi.
    Motoristen taitojen oppimisen tavoitteena on vahvistaa oppilaan kehon hahmotusta sekä edistää kokonais- ja hienomotoristen taitojen kehittymistä. Motoristen taitojen opetuksen tulee sisältää motoristen toimintojen suunnittelun ja ohjauksen, tasapainon, koordinaation, rytmin, kestävyyden ja lihasvoiman kehittämiseen liittyviä osa-alueita.
    Kommunikaatiotaitojen oppimisen tavoitteena on orientoitumisreaktion muodostuminen ja sen pohjalle rakentuva erilaisten ilmaisujen ymmärtäminen ja tuottaminen. Kielen ja kommunikaation opetuksen tulee sisältää kielellistä tietoisuutta, ilmaisua, käsite- ja sanavarastoa, viittomien, merkkien, symbolien, kirjainten ja sanojen tunnistamista ja käyttöä sekä ajattelua kehittäviä osa-alueita.
    Sosiaalisten taitojen oppimisen tavoitteena on oppilaan vuorovaikutustaitojen kehittyminen. Osa-alueiden tulee sisältää vuorovaikutustaitoja ja itsehallinnan taitoja koskevia tavoitteita.
    Päivittäisten taitojen oppimisen tavoitteena onlisätä oppilaan aktiivista osallistumista elinympäristöntoimintoihin ja edistää hänen omatoimisuuttaan ja itsenäistymistään. Osa-alueiden tulee sisältää terveyttä ja turvallisuutta, arkipäivän elämäntaitoja, asumista ja ympäristössä liikkumista sekä vapaa-ajan viettoa koskevia tavoitteita.
    Kognitiivisten taitojen oppimisen tavoitteena on, että oppilas aktivoituu ja oppii käyttämään aistejaan ympäröivän todellisuuden hahmottamiseen. Osa-alueiden tulee sisältääaistien stimulointia ja harjoittamista, valinnan, luokittelun, ongelmanratkaisunja syy-seuraussuhteen oppimisen harjoituksia.


6 KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS

6.4 MAAHANMUUTTAJAT
Maahanmuuttajaoppilailla tarkoitetaan näissä perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa sekä Suomeen muuttaneita että Suomessa syntyneitä maahanmuuttajataustaisia lapsia ja nuoria.
Maahanmuuttajien opetuksessa noudatetaan näitä perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita oppilaiden taustat ja lähtökohdat kuten äidinkieli ja kulttuuri, maahanmuuton syy ja maassaoloaika huomioon ottaen. Opetuksella on lisäksi erityistavoitteita. Opetuksen tulee tukea oppilaan kasvamista sekä suomalaisen kieli- ja kulttuuriyhteisön että oppilaan oman kieli- ja kulttuuriyhteisön aktiiviseksi ja tasapainoiseksi jäseneksi.
Maahanmuuttajalle opetetaan koulun opetuskielen mukaan määräytyvän äidinkielen ja kirjallisuuden sijasta suomea tai ruotsia toisena kielenä, mikäli hänen suomen tai ruotsin kielen taitonsa ei arvioida olevan äidinkielisen tasoinen kaikilla kielitaidon osa-alueilla. Maahanmuuttajille tulee mahdollisuuksien mukaan järjestää myös oppilaan oman äidinkielen opetusta.
Suomen tai ruotsin kielen ja oppilaan äidinkielen opetuksen ohella tulee maahanmuuttajille antaa tukea myös muilla oppimisen osa-alueilla tasavertaisten oppimisvalmiuksien saavuttamiseksi.  Maahanmuuttajaoppilaalle voidaan laatia oppimissuunnitelma, joka voi olla osa oppilaan kotoutumissuunnitelmaa. Opetuksessa on otettava huomioon maahanmuuttajaoppilaan aikaisempi oppimishistoria sekä kasvatus- ja opetusperinteet. Kodin ja koulun välisessä yhteistyössä otetaan huomioon perheiden kulttuuritausta ja kokemukset lähtömaan koulujärjestelmästä. Huoltajat tutustutetaan suomalaiseen koulujärjestelmään, koulun toiminta-ajatukseen, opetussuunnitelmaan, arviointiin, opetusmenetelmiin sekä oppilaan oppimissuunnitelmaan. Oppilaan ja hänen huoltajiensa tietämystä oman kieli- ja kulttuurialueensa luonnosta, elämäntavoista, kielistä ja kulttuureista hyödynnetään opetuksessa.


7 OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT

7.1    EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET

Opetus voi olla ainejakoista tai eheytettyä. Opetuksen eheyttämisen tavoitteena on ohjata tarkastelemaan ilmiöitä eri tiedonalojennäkökulmista rakentaen kokonaisuuksia ja korostaen yleisiäkasvatuksellisia ja koulutuksellisia päämääriä.
Aihekokonaisuudet ovat sellaisia kasvatus- ja opetustyön keskeisiä painoalueita, joiden tavoitteet ja sisällöt sisältyvät useisiin oppiaineisiin. Ne ovat kasvatusta ja opetusta eheyttäviä teemoja. Niiden kautta vastataan myös ajan koulutushaasteisiin.
Aihekokonaisuudet kuvataan tässä kohdassa, mutta ne toteutuvateri oppiaineissa niille luonteenomaisista näkökulmista oppilaankehitysvaiheen edellyttämällä tavalla. Opetussuunnitelmaalaadittaessa aihekokonaisuudet tulee sisällyttää yhteisiinja valinnaisiin oppiaineisiin sekä yhteisiin tapahtumiin, ja niidentulee näkyä koulun toimintakulttuurissa.

7.1.1 Ihmisenä kasvaminen

Koko opetuksen kattavan Ihmisenä kasvaminen -aihekokonaisuuden päämääränä on tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua ja elämän hallinnankehittymistä. Tavoitteena on luoda kasvuympäristö, joka tukeetoisaalta yksilöllisyyden ja terveen itsetunnon ja toisaalta tasa-arvoonja suvaitsevaisuuteen pohjautuvan yhteisöllisyyden kehitystä.
TAVOITTEET
Oppilas oppii
·    ymmärtämään omaa fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvuaan sekä omaa ainutkertaisuuttaan
·    arvioimaan toimintansa eettisyyttä ja tunnistamaan oikean ja väärän
·    tunnistamaan esteettisten kokemusten tärkeyden elämänlaadulle
·    tunnistamaan oman oppimistyylinsä ja kehittämään itseään oppijana
·    toimimaan ryhmän ja yhteisön jäsenenä.
KESKEISET SISÄLLÖT
·    fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen kasvuun vaikuttavia tekijöitä, tunteiden tunnistaminen ja käsittely, vireyteen ja luovuuteen vaikuttavia tekijöitä
·    oikeudenmukaisuus, tasa-arvo
·    esteettinen havainnointi ja esteettisten ilmiöiden tulkinta
·    opiskelutaidot ja pitkäjänteinen, tavoitteellinen itsensä kehittäminen
·    toisten huomioon ottaminen, oikeudet, velvollisuudet ja vastuut ryhmässä, erilaisia yhteistoimintatapoja.
Ihmisenä kasvaminen - aihekokonaisuutta opetetaan seuraavissa oppiaineissa: äidinkieli  ja kirjallisuus, ruotsin kieli, vieraat kielet, matematiikka, ympäristöoppi, biologia ja maantieto, fysiikka ja kemia, terveystieto, uskonto ja elämänkatsomustieto, historia ja yhteiskuntaoppi, musiikki, kuvataide, käsityö (Oppilas työskentelee taitojensa mukaan, kohtaa oman taitavuutensa rajat ja saa mahdollisuuden harjaantua taidoissaan. Oppilas kokee iloa ja tyydytystä työstään ja saa myönteistä palautetta itsetunnolleen onnistumisen elämysten ja valmistamiensa töiden kautta. Työskentelyssä kiinnitetään huomiota yhteistoiminnallisuuteen, vastuun ottamiseen omasta ja ryhmän toiminnasta sekä yhteisestä työskentely-ympäristöstä huolehtimiseen. Itsearvioinnissa näkökulmana on sekä yksilönä että ryhmän jäsenenä toimiminen.)liikunta (reilun pelin korostaminen, yhteistoiminta ja toisten kunnioittaminen), kotitalous, oppilaanohjaus ja valinnaiset aineetLisäksi tämä aihekokonaisuus huomioidaan erityisesti kodin ja koulun yhteistyössä, oppilashuollossa ja opiskelutaitojen oppimisessa.

7.1.2 Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys

Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään suomalaisen ja eurooppalaisen kulttuuri-identiteetin olemusta, löytämään oma kulttuuri-identiteettinsä sekä kehittämään valmiuksiaan kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen ja kansainvälisyyteen.
TAVOITTEET
Oppilas oppii
·    tuntemaan ja arvostamaan omaa henkistä ja aineellista kulttuuriperintöään ja näkemään suomalaisen kulttuuri-identiteetin osana alkuperäistä, pohjoismaista ja eurooppalaista kulttuuria
·    ymmärtämään oman kulttuurinsa juuria ja monimuotoisuutta sekä näkemään oman sukupolvensa aikaisempien sukupolvien elämäntavan jatkajana ja kehittäjänä
·    tutustumaan muihin kulttuureihin ja elämänkatsomuksiin ja saa valmiuksia toimia monikulttuurisessa yhteisössä ja kansainvälisessä yhteistyössä
·    ymmärtämään kulttuuri-identiteetin osatekijöitä ja niiden merkitystä yksilölle ja yhteisölle.


KESKEISET SISÄLLÖT
·    oma kulttuuri, kotiseudun kulttuuri, suomalaisuus,pohjoismaalaisuus ja eurooppalaisuus 
·    muita kulttuureita ja monikulttuurisuus
·    ihmisoikeudet ja ihmisryhmien välisen luottamuksen, keskinäisen arvostuksen ja onnistuneen yhteistyön edellytyksiä
·    kansainvälisyys eri elämänalueilla ja taidot toimia kansainvälisessä vuorovaikutuksessa
·    tapakulttuurien merkitys.
Sysmässä keskeisellä sijalla on oman kulttuurin ja omien juurien ymmärtäminen – kulttuurin merkitys yksilölle ja yhteisölle·    oman aineellisen ja henkisen kulttuuriperinnön tunteminen ja arvostaminen·    Sysmän kulttuuritapahtumien hyödyntäminen opetuksessa ja oppilaiden  aktivoiminen osallistumaan paikallisiin tapahtumiin katsojina ja toimijoina ·    Sysmän historian tuntemus·    Sysmäläinen luonto- ja kulttuurimaisema·    suvaitsevaisuus muita kulttuureja ja elämänkatsomuksia kohtaan·    ihmisoikeudet ja tapakulttuurien merkitys onnistuneen,luottamuksellisen yhteistyön edellytyksenä·   kansainvälinen toiminta, projektit·    koulujen juhlatja tapahtumat·    teemapäivätKulttuuri-identiteettija kansainvälisyys - aihekokonaisuutta opetetaan seuraavissa oppiaineissa:äidinkieli ja kirjallisuus, ruotsin kieli, vieraat kielet, matematiikka,ympäristöoppi, biologia ja maantieto, fysiikka ja kemia, terveystieto,uskonto ja elämänkatsomustieto, historia ja yhteiskuntaoppi, musiikki,kuvataide, käsityö (tutustutaan Suomen ja muiden maiden käsityöperinteeseensekä muodin jamuotoilun piirteisiin eri aikoina.)liikunta (tanssitaito,hyvät tavat),kotitalous, oppilaanohjaus ja valinnaiset aineet

7.1.3 Viestintä ja mediataito

Viestintä- ja mediataito -aihekokonaisuuden päämääränä on kehittää ilmaisu- ja vuorovaikutustaitoja, edistää median aseman ja merkityksen ymmärtämistä sekä kehittää median käyttötaitoja. Viestintätaidoista painotetaan osallistuvaa, vuorovaikutuksellista ja yhteisöllistä viestintää. Mediataitoja tulee harjoitella sekä viestien vastaanottajana että tuottajana.


  TAVOITTEET
Oppilas oppii
·    ilmaisemaan itseään monipuolisesti ja vastuullisesti sekä tulkitsemaan muiden viestintää
·    kehittämään tiedonhallintataitojaansekä vertailemaan, valikoimaan ja hyödyntämään hankkimaansa tietoa
·    suhtautumaan kriittisesti median välittämiin sisältöihin ja pohtimaan niihin liittyviä eettisiä ja esteettisiä arvoja viestinnässä
·    tuottamaan ja välittämään viestejä ja käyttämään mediaa tarkoituksenmukaisesti
·    käyttämään viestinnän ja median välineitä tiedonhankinnassa, -välittämisessä sekä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa.
KESKEISET SISÄLLÖT
·    omien ajatusten ja tunteiden ilmaisu, erilaiset ilmaisukielet ja niiden käyttö eri tilanteissa
·    viestien sisällön ja tarkoituksen erittely ja tulkinta, viestintäympäristön muuttuminen ja monimediaalisuus
·    median rooli ja vaikutukset yhteiskunnassa, mediankuvaaman maailman suhde todellisuuteen
·    yhteistyö median kanssa
·    lähdekritiikki, tietoturva ja sananvapaus
·    viestintätekniset välineet ja niiden monipuolinen käyttö sekä verkkoetiikka
·    viestintä- ja mediataitojen keskeisenä sisältönä on osallistuva, vuorovaikutuksellinen ja yhteisöllinen viestintä·    tavoitteena tietojen hankkiminen, vertaileminen ja valikoiminen sekä kyky yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen·    mediataidot sekä vastaanottajana että viestien tuottajana - medialukutaito·    ajatusten ja tunteiden ilmaisu eri ilmaisukielillä, -muodoissa ja eri tilanteissa ja ympäristöissä·    monipuolinen viestintäteknisten välineiden käyttö; lähdekritiikki, tietoturva ja verkkoetiikka·    median yhteiskunnallinen rooli ja vaikutus·    luodaan valmiuksia verrata mediankuvaaman maailman suhdetta todellisuuteen·    kirjastotoiminta·    paikallinen media/ sanomalehtiviikot, vierailut·    koulun juhlat ja tapahtumat, koulun julkaisut ja tiedottaminen·    kunnan tieto- ja viestintästrategiaViestintä ja mediataito - aihekokonaisuutta opetetaan seuraavissa oppiaineissa: äidinkieli ja kirjallisuus, ruotsin kieli, vieraat kielet, matematiikka, ympäristöoppi, biologia ja maantieto, fysiikka ja kemia, terveystieto, uskonto ja elämänkatsomustieto, historia ja yhteiskuntaoppi, musiikki, kuvataide, käsityö (Työsuunnitelmien valmistamisessa ja niiden esittelyssä käytetään erilaisia kuvallisen, sanallisen ja esineellisen ilmaisun tapoja. Keskusteluissa pohditaan mainonnan merkitystä muotiin ja pukeutumiseen liittyvien asenteidenmuokkaajana.)liikunta, kotitalous, oppilaanohjaus ja valinnaiset aineet


7.1.4 Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys
Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta hahmottamaan yhteiskuntaa eri toimijoiden näkökulmista ja kehittää osallistumisessa tarvittavia valmiuksia sekä luoda pohjaa yrittäjämäisille toimintatavoille. Koulun oppimiskulttuurin ja toimintatapojen tulee tukea oppilaan kehittymistä omatoimiseksi,aloitteelliseksi, päämäärätietoiseksi, yhteistyökykyiseksijaosallistuvaksi kansalaiseksi sekä tukea oppilasta muodostamaan realistinenkuva omista vaikutusmahdollisuuksistaan. 
TAVOITTEET
Oppilas oppii
·    ymmärtämään kouluyhteisön, julkisen sektorin, elinkeinoelämän ja järjestöjen merkitystä, toimintaa ja tarpeita yhteiskunnan toimivuuden näkökulmasta
·    muodostamaan oman kriittisen mielipiteen erilaistaasiantuntijuutta hyödyntäen
·    osallistumaan tarkoituksenmukaisella tavalla ja ottamaan vastuuta yhteisten asioiden hoidosta omassa kouluyhteisössä japaikallisyhteisössä
·    kohtaamaan ja käsittelemään muutoksia, epävarmuutta ja ristiriitoja sekä toimimaan yritteliäästi ja aloitteellisesti
·    toimimaan innovatiivisesti ja pitkäjänteisesti päämäärän saavuttamiseksi sekä arvioimaan omaa toimintaansa ja sen vaikutuksia
·    tuntemaan työelämää ja yritystoimintaa sekä ymmärtämään näiden merkityksen yksilölle ja yhteiskunnalle.
KESKEISET SISÄLLÖT
·    perustietoja kouluyhteisön, julkisen sektorin, elinkeinoelämän ja järjestöjen toiminnasta sekätyönjaosta
·    demokratian merkitys yhteisössä ja yhteiskunnassa
·    erilaisia osallistumis- ja vaikuttamiskeinoja kansalaisyhteiskunnassa
·    verkostoituminen oman ja yhteisen hyvinvoinnin edistämiseksi
·    osallistuminen ja vaikuttaminen omassa koulussa jaelinympäristössä sekä oman toiminnan vaikuttavuuden arviointi
·    yrittäjyys ja sen merkitys yhteiskunnalle, perustietoja yrittäjyydestä ammattina sekä työelämään tutustuminen.
Yrittäjyyskasvatuksen tavoitteet tulevat esille koulun toimintakulttuurissa, jokapäiväisessä toiminnossa ja kasvatuksessa. Yrittäjyyskvalifikaatioita ovat ahkeruus, oma-aloitteisuus, joustavuus, kyky sopeutua uusiin tilanteisiin ja palvelualttius jne.  ·    oppilas kasvaa osallistuvaksi yhteiskunnan jäseneksi·    oppilas ymmärtää työn merkityksen yhteiskunnassa ja koulutyön merkityksen itselleen·    oppilas muodostaa oman mielipiteensä ja osaa ilmaista ja perustella sen muille ·    oppilas osallistuu omalla osuudellaan yhteisten asioiden hoitoon ·    oppilas tutustuu omakohtaisesti yrittäjyyteen ja työelämään




oppiaine    1-2    3-4    5-6   7    8    9
äidinkieli ja kirjallisuus        mielipidekirjoituksetviestintätoimittajien vierailut            kansalaisen äidinkieli* kokoustekniikka* työhakemus* viestintätehtäviä
A-kieli    luodaan pohjaa, valmiuksia tulevaan    riittävä kielitaito
B-kieli        riittävä kielitaito
matematiikka    luodaan pohjaa, valmiuksia tulevaan    suhteellinen vaalitapa    verotus   
ympäristöoppi    maatilavierailut                   
biologia ja maantieto        maatilavierailut            maatalousyrittäjyysaluesuunnittelu
fysiikka ja kemia                      
terveystieto                       
uskonto/ET                      
historia/yhteiskuntaoppi                       yhteiskuntaoppiyrityksen perustaminen
musiikki                    bändikurssi: bändin perustaminen, markkinointi ja levytys
kuvataide   
käsityö            sepän- ja puusepänpajat,tekstiiliyritykset    Kokonaista käsityöllistä prosessia toteuttamalla osoitetaan eri tekijöiden osuus tuotteen valmistamisessa. Käsityöläisammatteihin ja yritystoimintaan tutustumalla perehdytään yrittäjyyteen ja erilaisiin ammattivaihtoehtoihin.
liikunta    reilun pelin korostaminen, yhteistoiminta ja toisten kunnioittaminen
kotitalous               
oppilaanohjaus    Työelämään tutustuminen,työpaikkavierailuja –vierailijat, käynnit vanhempien työpaikoilla    TET    TET    TETammatinvalin-nan-ohjaus
valinnaiset aineet                Oppilaskunnan toiminta: vaalit, aloitteiden tekeminen, kioskiLeirikoulurahoitusHyväntekeväisyyskeräykset, yhteistyö eri kansalaisjärjestöjen kanssa


7.1.5 Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta

Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta -aihekokonaisuuden päämääränä on lisätä oppilaan valmiuksia ja motivaatiota toimia ympäristön ja ihmisen hyvinvoinnin puolesta. Perusopetuksen tavoitteena on kasvattaa ympäristötietoisia, kestävään elämäntapaan sitoutuneita kansalaisia. Koulun tulee opettaa tulevaisuusajattelua ja tulevaisuuden rakentamista ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestäville ratkaisuille.
TAVOITTEET
Oppilas oppii
·    ymmärtämään ympäristönsuojelun välttämättömyyden ja ihmisen hyvinvoinnin edellytykset ja niiden välisen yhteyden
·    havaitsemaan ympäristössä ja ihmisten hyvinvoinnissa tapahtuvia muutoksia, selvittämään syitä ja seurauksia sekä toimimaan elinympäristön hyväksi ja hyvinvoinnin lisäämiseksi
·    arvioimaan oman kulutuksensa ja arkikäytäntöjensä vaikutuksia ja omaksumaan kestävän kehityksen edellyttämiä toimintatapoja
·    edistämään hyvinvointia omassa yhteisössä sekä ymmärtämään hyvinvoinnin uhkia ja mahdollisuuksia globaalilla tasolla
·    ymmärtämään, että yksilö rakentaa valinnoillaan sekä omaa tulevaisuuttaan että yhteistä tulevaisuuttamme, ja toimimaan rakentavasti kestävän tulevaisuuden puolesta.
·    arvostamaan omaa kotiseutuaan
KESKEISET SISÄLLÖT
·    ekologisesti, taloudellisesti, kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävä kehitys omassa koulussa ja elinympäristössä 
·    yksilön ja yhteisön vastuu elinympäristön tilasta ja ihmisten hyvinvoinnista
·    ympäristöarvot ja kestävä elämäntapa
·    ekotehokkuus tuotannossa ja yhteiskunnassa sekä arjen toimintavoissa, tuotteen elinkaari
·    oman talouden hallinta ja kulutuskäyttäytyminen, kuluttajan vaikuttamiskeinot
·    toivottava tulevaisuus ja sen edellyttämät valinnat ja toiminta
Sysmän kunnassa kestävän kehityksen opettaminen lukuvuosittain sovittavin teemoino    kunnan luontokohteeto    valinnat kaupassa, tuotetietouso    vesistöt, virkistyskäyttö, saastumineno    energia, tuottaminen, säästämineno    jätehuolto, kierrätysVastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta - aihekokonaisuutta opetetaan seuraavissa oppiaineissa: äidinkieli ja kirjallisuus, ruotsin kieli, vieraat kielet, matematiikka, ympäristöoppi, biologia ja maantieto, fysiikka ja kemia, terveystieto, uskonto ja elämänkatsomustieto, historia ja yhteiskuntaoppi, musiikki, kuvataide, käsityö (Materiaalivalinnoissa ja materiaalien työstämisessä huomioidaan säästäväisyys ja taloudellisuuden periaatteet sekä arvioidaan materiaalien ja tuotteiden ekologisuutta. Kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti korostetaan kierrätyksen eri muotoja ja tuotteen elinkaaren merkitystä ympäristölle.)liikunta (luonnossa liikkuminen luontoa kunnioittaen),kotitalous, oppilaanohjaus ja valinnaiset aineet

7.1.6 Turvallisuus ja liikenne
Turvallisuus ja liikenne -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään turvallisuuden fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia ulottuvuuksia sekä opastaa vastuulliseen käyttäytymiseen. Perusopetuksen tulee antaa oppilaalle ikäkauteen liittyvät valmiudet toimia erilaisissa toimintaympäristöissä ja tilanteissa turvallisuutta edistäen.

TAVOITTEET
Oppilas oppii   
·    tunnistamaan turvallisuus- ja terveysriskejä,ennakoimaan ja välttämään vaaratilanteita sekä toimimaanterveyttä ja turvallisuutta edistävästi
·    edistämään väkivallattomuutta ja toimimaan kiusaamistilanteissa rakentavasti
·    toimimaan onnettomuus- ja kriisitilanteissa tarkoituksenmukaisesti
·    toimimaan vastuullisesti ja turvallisesti liikenteessä
·    vaikuttamaan liikenneympäristön ja muun toimintaympäristön turvallisuuteen
·    tuntemaan yhteiskunnan hyvinvointipalveluja.
KESKEISET SISÄLLÖT
·    onnettomuuksilta, päihteiltä ja rikollisuudelta suojautuminen omassa elinympäristössä
·    työturvallisuus ja ympäristöturvallisuus
·    terveyttä, turvallisuutta, väkivallattomuutta ja rauhaa edistäviä toimintamalleja
·    väkivallan ulottuvuudet lähiyhteisössä ja yhteiskunnassa
·    keskeiset liikennesäännöt ja erilaiset liikenneympäristöt
·    muut huomioiva liikennekäyttäytyminen, liikenneympäristön turvallisuus ja turvalaitteet
·    lähiympäristön vaaranpaikkojen kartoittaminen ja turvallisuuden parantaminen
·    turvallisuutta edistävät palvelut
·    kodin ja koulun yhteistyö turvallisuuden edistämisessä.
Koulumatkojen turvallisuus, turvallisuuskampanjatLiitteenä Sysmän kunnan liikenneturvallisuussuunnitelma.Turvallisuus ja liikenne - aihekokonaisuutta opetetaan seuraavissa oppiaineissa: äidinkieli ja kirjallisuus, ruotsin kieli, vieraat kielet, matematiikka, ympäristöoppi, biologia ja maantieto, fysiikka ja kemia, terveystieto, uskonto ja elämänkatsomustieto, historia ja yhteiskuntaoppi, musiikki, kuvataide, käsityö (opetuksessa painotetaan työvälineiden ja koneiden oikeaa ja turvallista käyttöä. Materiaalitietoudessa otetaan huomioon turvallisuustekijät sekä työstämisen että käytön kannalta.)liikunta (turvallinen liikkuminen liikenteessä, maastossa ja vesillä, ensiaputaidot)kotitalous, oppilaanohjaus ja valinnaiset aineet


7.1.7 Ihminen ja teknologia

Ihminen ja teknologia -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään ihmisen
suhdetta teknologiaan ja auttaa näkemään teknologian merkitys arkielämässämme. Perusopetuksen tulee tarjota perustietoateknologiasta, sen kehittämisestä ja vaikutuksista, opastaa järkeviinvalintoihin ja johdattaa pohtimaan teknologiaan liittyviä eettisiä,moraalisia ja tasa-arvokysymyksiä.  Opetuksessa tulee kehittäävälineiden, laitteiden ja koneiden toimintaperiaatteiden ymmärtämistäja opettaa niiden käyttöä.
TAVOITTEET
Oppilas oppii
·    ymmärtämään teknologiaa, sen kehittämistä ja vaikutuksia eri elämänalueilla, yhteiskunnan eri sektoreilla ja ympäristössä
·    käyttämään teknologiaa vastuullisesti 
·    käyttämään tietoteknisiä laitteita ja ohjelmia sekä tietoverkkoja erilaisiin tarkoituksiin
·    ottamaan kantaa teknologisiin valintoihin ja arvioimaan tämän päivän teknologiaan liittyvien päätösten vaikutuksia tulevaisuuteen.

KESKEISET SISÄLLÖT
·    teknologia arkielämässä, yhteiskunnassa ja paikallisessa tuotantoelämässä 
·    teknologian kehitys ja kehitykseen vaikuttavia tekijöitä eri kulttuureissa, eri elämänalueilla eri aikakausina
·    teknologisten ideoiden kehittäminen, mallintaminen, arviointi ja tuotteiden elinkaari
·    tietotekniikan ja tietoverkkojen käyttö
·    teknologiaan liittyvät eettiset, moraaliset, hyvinvointi- ja tasa-arvokysymykset
·    tulevaisuuden yhteiskunta ja teknologia.
·    teemapäivät ja projektit·    yritysvierailut·    opetusvälineet·    kunnan tieto- ja viestintästrategiaIhminen ja teknologia - aihekokonaisuutta opetetaan seuraavissa oppiaineissa: äidinkieli ja kirjallisuus, ruotsin kieli, vieraat kielet, matematiikka, ympäristöoppi, biologia ja maantieto, fysiikka ja kemia, terveystieto, uskonto ja elämänkatsomustieto, historia ja yhteiskuntaoppi, musiikki, kuvataide, käsityö (Töiden suunnittelussa käytetään mahdollisesti tietokoneiden piirto- ja suunnitteluohjelmia. Koneita ja laitteita käytettäessätutustutaan niiden toimintaperiaatteisiin sekä niiden oikeaan ja mielekkääseen käyttöön. Työskentelyn yhteydessä tutustutaan käytettävien materiaalien valmistukseen, niiden rakenteisiin, viimeistelyyn ja käyttötarkoituksiin sekä teknologian tarjoamiin kehitysmahdollisuuksiin.)liikunta, kotitalous, oppilaanohjaus ja valinnaiset aineet


7. 2  ÄIDINKIELTEN JA TOISEN KOTIMAISEN KIELEN OPISKELU

Oppilas opiskelee äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineessa ja toisessa kotimaisessa kielessä seuraavassa taulukossa mainittuja oppimääriä sen mukaan kuin opetuksen järjestäjä tarjoaa ja oppilaan huoltaja valitsee. Taulukossa oppilaan äidinkielellä tarkoitetaan koulun opetuskieltä (suomi, ruotsi tai saame) tai muuta huoltajan ilmoittamaa kieltä.

Sysmässä koulujen opetuskielenä on suomi.

Oppilaan    Äidinkielen ja kirjallisuuden      Toinen kotimainen kieli
äidinkieli    oppimäärä           
   yhteinen    erillis-    yhteinen    valinnainen
       rahoitettu

suomi    suomi     ---    ruotsi      ---
   äidinkielenä

ruotsi    ruotsi     ---    suomi      ---
   äidinkielenä

saame    saame      ---     ---    ruotsi
   äidinkielenä ja   
   suomi saamen-
   kielisille

romani    suomi tai    romani    ruotsi tai     ---
   ruotsi        suomi
   äidinkielenä

viittomakieli    viittomakieli      ---     ---    ruotsi tai
   äidinkielenä ja            suomi
   suomi tai ruotsi
   viittomakielisille
  
muu äidinkieli    muu oppilaan    ---    ---    ruotsi tai
   äidinkieli ja             suomi
   suomi tai ruotsi
   toisena kielenä   
  
-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
muu äidinkieli    suomi tai ruotsi    maahanmuuttaja-    ruotsi tai    ---
   toisena kielenä tai    oppilaan    suomi   
   suomi tai ruotsi    äidinkieli                
   äidinkielenä    




7.3 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS

SUOMI ÄIDINKIELENÄ
Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen perustehtävänä on kiinnostuttaa oppilas kielestä, kirjallisuudesta ja vuorovaikutuksesta. Opetuksen tulee perustua yhteisölliseen näkemykseen kielestä: yhteisön jäsenyys ja osallisuus tietoon syntyvät, kun oppii käyttämään kieltä yhteisön tavoin. Opetuksen tulee perustua myös oppilaiden kielellisiin ja kulttuurisiin taitoihin ja kokemuksiin ja tarjota mahdollisuuksia monipuoliseen viestintään, lukemiseen ja kirjoittamiseen, joiden avulla oppilas rakentaa identiteettiään ja itsetuntoaan. Tavoitteena on, että oppilaasta tulee aktiivinen ja eettisesti vastuullinen viestijä sekä lukija, joka pääsee osalliseksi kulttuurista sekä osallistuu ja vaikuttaa yhteiskuntaan.
Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa opitaan käsitteitä, joilla kielentää maailmaa ja omaa ajattelua: oppilas saa keinoja todellisuuden jäsentämiseen mutta myös mahdollisuuksia irrota siitä, rakentaa uusia maailmoja ja kytkeä asioita uusiin yhteyksiin.
Äidinkieli ja kirjallisuus on tieto-, taito- ja taideaine, joka saasisältöaineksensa kieli- ja kirjallisuustieteestä sekäviestintätieteistä. Oppiaineen pohjalla on laaja tekstikäsitys:tekstit ovat puhuttuja ja kirjoitettuja, kuvitteellisia ja asiatekstejä,sanallisia, kuvallisia, äänellisiä ja graafisia sekänäiden tekstityyppien yhdistelmiä. Opetuksessa on otettava huomioon,että oppilaan äidinkieli on oppimisen perusta: kieli on oppilaallesekä oppimisen kohde että väline. Äidinkielen ja kirjallisuudenopetuksen tehtävä on suunnitelmallisesti kehittää kieleenpohjautuvia opiskelu- ja vuorovaikutustaitoja.
Äidinkielen oppiminen kattaa laajasti kielen osa-alueet ja tehtävät. Opetuksen tulee kehittää tietoa kielestä ja kirjallisuudesta sekä vuorovaikutustaitoja uusissa ja yhä vaativammissa kielenkäyttö- ja viestintätilanteissa.

VUOSILUOKAT 3−5
Vuosiluokkien 3−5 äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen keskeinen tehtävä on äidinkielen perustaitojen oppiminen. Opetuksentavoitteena on sujuvan luku- ja kirjoitustekniikan oppiminen, luetun ymmärtämisen syventäminen ja tiedonhankintataitojen kartuttaminen. Oppilasta ohjataan kuuntelemaan, puhumaan, lukemaan ja kirjoittamaan erityyppisiä tekstejä.

Kirjallisuuden lukemisella ja monipuolisella kirjoittamisella on näinä vuosina itseisarvoa, mutta niillä tuetaan myös oppilaan lukutaidon, ilmaisuvarojen, mielikuvituksen ja luovuuden kehittymistä. Oppilasta harjaannutetaan myös oman lukukokemuksen jakamiseen ja käsittelemiseen. 

TAVOITTEET
Oppilaan vuorovaikutustaidot karttuvat
Oppilas
·    oppii erilaisissa viestintätilanteissa aktiivisen kuuntelijan ja viestijän taitoja; hän rohkaistuu osallistumaankeskusteluihin ja pyrkii ottamaan vastaanottajaa huomioon omassa viestinnässään
·    oppii toimimaan tekstiympäristöissä, joissa sanat, kuvat ja äänet ovat vuorovaikutuksessa, oppii käyttämään multimediaa ilmaisun välineenä
·    kehittää omaa kerrontaansa ja kokonaisilmaisuaan.

Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä kehittyy
Oppilas
·    oppii lukemaan sujuvasti erilaisia tekstejä ja tottuu tarkkailemaan ja arvioimaan itseään lukijana, ymmärtää lukemansa tekstin
·    tutustuu erilaisiin lukutapoihin ja harjaantuu käyttämään luetun ymmärtämistä parantavia strategioita
·    oppii valitsemaan sopivaa luettavaa eri tarkoituksiin ja tottuu pohtimaan ja ilmaisemaan tekstien herättämiä ajatuksia sekä siltaamaan niitä omaan elämäänsä ja ympäristöönsä
·    opettelee etsimään tietoa erityyppisistä ikäkaudelleen sopivista lähteistä.

   Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin kehittyy
   Oppilas
·    oppii rakentamaan erilaisia tekstejä sekä suullisesti että kirjallisesti tekee erilaisia tekstejä ja pystyy esittämään ne suullisesti ja kirjallisesti
·    kehittää taitoaan ilmaista itseään, hänen sanavarastonsa laajenee ja täsmentyy; hän tottuu arvioimaan omaa ilmaisuaan
·    oppii kirjoittamaan sujuvasti käsin, saa kokemuksia erilaisten tekstien tuottamisesta tekstinkäsittelyohjelmalla ja oppii käyttämään viestinnän välineitä.

Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin syvenee
Oppilas
·    tutustuu oman maansa ja muitten kansojen kulttuureihin kirjallisuuden, teatterin ja elokuvan keinoin
·    lukee paljon ja monipuolisesti lasten- ja nuortenkirjallisuutta ja oppii valitsemaan itselleen kiinnostavaa ja sopivaa luettavaa; hänen positiivinen asenteensa lukemiseen säilyy
·    kasvattaa kiinnostustaan kielen toimintaan; hän oppii ymmärtämään kieliopillisen kuvauksen perusasioita ja havaitsemaan ympäristössään puhuttavat eri kieletja antamaan niille arvon, oppii ymmärtämään kieliopinperusasiat
·    oppii perustietoja mediasta ja hyödyntää viestintävälineitä tavoitteellisesti.

KESKEISET SISÄLLÖT
Vuorovaikutustaidot
·    viestinnän perustekijöihin tutustumista,vuorovaikutuksen havainnointia
·    kertomista ja selostamista, oman mielipiteen esittämistä, asiointia, kysymysten tekoa ja keskustelupuheenvuoroja sekä aktiivisen kuuntelun opettelua
·    ilmaisuharjoituksia

Tekstinymmärtäminen
·    keskittyvän ja ymmärtävän kuuntelun harjoittelua, painottuu 3-4 luokilla
·    silmäilevää, etsivää, sana- ja asiatarkkaa sekä päättelevää lukemista, painottuu 5. luokalla
·    tekstien sisällön ja rakenteen ennustamista kuvien, otsikon ja aikaisempien lukukokemusten ja ennakkotietojen perusteella
·    pääasioiden erottamista sivuaisoista, tiivistämistä, väliotsikointia, kysymysten esittämistä, muistiinpanojen tekemistä, päätelmien tekoa sekä luetun ja kuullun arviointia
·    ajatuskarttojen laatimista, tekstin ajatusten pohdintaa ja tekstien vertaamista

Puhe-esitysten ja kirjoitusten laatiminen
·    tukisanalistan laatimista ja käyttöä, kontaktin ottamista yleisöön, esityksen jaksottamista ja havainnollistamista, äänenkäytön selkeyttämistä, painottuu 5. luokalle
·    tutun asian selostaminen ja kuvailu, juonellinen kertomus, ja erityisesti 5. luokalla hankittujen tietojen koonti, mielipiteen ilmaisu ja perusteleminen
·    oman tekstin suunnittelua ja erityisesti 5. luokalla  muokkaamista ja viimeistelyä
·    palautteen vastaanottamista ja antamista
·    otsikoinnin ja kappalejaon opettelua
·    selkeän ja sujuvan käsialan opettelemista
·    oikeinkirjoituksen perusasioita, yleiskielen käytön harjoittelua

Tiedonhallintataidot
·    erilaisten tietokirjojen käyttöä
·    erityyppisten tietotekstien avaamista
·    kirjaston aineiston ryhmittelyyn ja sisältöihin tutustumista, kirjojen hakua ja varausta, yksinkertaisia tiedonhakuja tietoverkoista ja tiedonhaun vaiheita ohjatusti

Kielen tehtävät ja rakenne
·    sanojen merkitysten tarkastelua tekstiyhteydessä
·    sanojen ryhmittelyä merkityksen ja taivutuksen perusteella
·    taivutuksen tehtävä tekstilauseissa
·    lauseet rakenteellisina ja toisiinsa liittyvinä yksikköinä, erityisesti 5. luokalla
·    puhuttujen ja kirjoitettujen tekstien vertailua

Kirjallisuus ja muu kulttuuri
·    luokan yhteisten kokonaisteosten ja lyhyempien tekstien sekä useiden valinnaisten kirjojen runsasta lukemista ja kuuntelemista sekä niiden käsittelyä ja oman lukukokemuksen jakamista
·    keskeisiä kirjallisuuden käsitteitäkuten juoni, pää- ja sivuhenkilö, tapahtuma-aika ja –-paikka,  sekä niiden käyttöä
·    kirjallisuuden ja muiden taiteenalojen yhteyksien etsimistä

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 5. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ
Oppilaan vuorovaikutustaidot ovat kehittyneet niin, että hän
·    rohkenee ilmaista itseään sekä suullisesti että kirjallisesti erilaisissa tilanteissa ja haluaa kehittää ilmaisu- ja vuorovaikutustaitojaan; hän osaa käyttääpuheenvuoron keskustelutilanteessa
·    kertoo ja kuvailee omia havaintojaan ja ajatuksiaan sekä vertailee niitä toisten havaintoihin; hän pystyy jo omassa viestinnässään jonkin verran ottamaan huomioon viestintätilanteen ja -välineen ja pyrkii siihen, että hänen oma viestinsä on ymmärrettävä ja saavuttaa vastaanottajan
·    osaa kuunnella toisten ajatuksia ja osaa myösmuodostaa omia mielipiteitä ja pyrkii perustelemaan niitä; hänon tottunut arvioimaan kuulemaansa ja lukemaansa
·    osaa tehdä puhutussa ja kirjoitetussa tekstissä käytetyistä keinoista viestin sisältöä ja viestintätilannetta koskevia päätelmiä
·    pystyy pitämään tutulle yleisölle pienimuotoisen, selkeän suullisen esityksen; hän osallistuu aktiivisesti ilmaisuharjoituksiin.

Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä on kehittynyt niin, että hän
·    on saavuttanut sujuvan peruslukutaidon
·    osaa käyttää luetun ymmärtämistä parantavia strategioita
·    tuntee tiedonhankinnan päävaiheet
·    on tottunut käyttämään kirjastoa ja pystyy etsimään tarvitsemaansa tietoa painetuista ja sähköisistä lähteistä
·    löytää pääasiat, myös teksteistä, joissa on sanoja, ääntä ja kuvia
·    erottaa mielipiteen ikäisilleen sopivasta tekstistä ja pohtii tekstin luotettavuutta ja merkitystä itselleen
·    käyttää lukutaitoaan sekä hyödykseen että huvikseen.



Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin on kehittynyt niin, että hän
·    osaa tuottaa kirjallisesti ja suullisesti erilaisia tekstejä kuten kertomuksen, kuvauksen ja ohjeen
·    suunnittelee ja ideoi tekstinsä sisältöä ja pystyy rakentamaan tietoon, kokemukseen ja mielikuvitukseen perustuvia tekstejä; hänen kirjoitelmissaan on havaittavissa kirjoittajanoma ääni ja laajeneva sanavarasto
·    ymmärtää lauserakenteiden ja kappalejaon merkityksen tekstin jäsentämisessä ja osaa käyttää tietoaan kronologisesti etenevää tekstiä suunnitellessaanja tuottaessaan; hän osaa käyttää teksteissään vaihtelevasti erimittaisia lauseita ja yhdistää niitä melko sujuvasti   
·    osaa tekstata, ja hänelle on kehittynyt luettava sidosteinen käsiala
·    osaa tuottaa tekstiä myös tekstinkäsittelyohjelmilla
·    hallitsee oikeinkirjoituksesta perusasiat ison ja pienen alkukirjaimen käytössä ja yhdyssanojen muodostamisessa, käyttää oikein lopetusmerkkejä ja on tottunut käyttämään myös muita välimerkkejä.

Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin on kehittynyt niin, että hän
·    hyödyntää kielellisiä havaintojaan ja taitojaan omien ja muiden tekstien ymmärtämisessä ja tuottamisessa
·    on tottunut tarkastelemaan tekstiä kokonaisuutena ja erottelemaan sen osia, osaa etsiä ja luokitella tekstien sanoja eri perustein ja ryhmitellä sanoja merkityksen ja taivutuksen perusteella sanaluokkiin
·    tietää, että verbeillä voi ilmaista aikaa ja persoonaa
·    hahmottaa yksinkertaisen tekstin lauseista subjektin ja predikaatin sekä hahmottaa lauseen tekstin osaksi
·    tuntee puhutun ja kirjoitetun kielimuodon eroja jahyödyntää niiden työnjakoa jo omassa ilmaisussaan
·    on lukenut luokan yhteiset kokonaisteokset, runsaasti lyhyitä tekstejä ja erilaisia valinnaisia kirjoja ja työstänyt niitä eri menetelmin
·    pystyy valitsemaan itselleen mieluista luettavaa ja osaa kuvailla itseään lukijana; hän laajentaa lukemalla tietämystään, saa elämyksiä ja kehittää mielikuvitustaan
·    on tutustunut myös elokuvan, teatterin ja muun median keinoin rakennettuun fiktioon.

VUOSILUOKAT 6−9
Vuosiluokilla 6−9 äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen ydintehtävä on laajentaa oppilaan tekstitaitoja lähipiirissä tarvittavistataidoista kohti yleiskielen ja oppilaalle uusien tekstilajien vaatimuksia.
Pyrkimys on, että oppilas tulee entistä tietoisemmaksi tavoitteistaan ja itsestään kielenkäyttäjänä. Hän kehittyy tekstien erittelijänä ja kriittisenä tulkitsijana ja pystyy tuottamaan erityppisissä viestintätilanteissa tarvitsemiaan tekstejä. Opetuksen tehtävänä on kannustaa oppilasta lukemaan ja arvioimaan kirjallisuutta, myös erilaisia median tekstejä. Opetus ohjaa oppilasta hankkimaan yleissivistävää tietoa kirjallisuudesta ja innostaa häntä tutkimaan kieltä.

TAVOITTEET
Oppilaan vuorovaikutustaidot karttuvat
Oppilas
·    kehittää viestintävalmiuttaan ja tilannetajuaan
·    harjaantuu toimimaan puhujana, lukijana ja kirjoittajana tavoitteellisesti, eettisesti ja vuorovaikutussuhdetta rakentaen erilaisissa viestintäympäristöissä koulussa ja sen ulkopuolella
·    pyrkii suojelemaan vuorovaikutukselle myönteistä ilmapiiriä ja tottuu siihen, että on erilaisia näkemyksiä ja tapoja osallistua vuorovaikutukseen.

Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä kehittyy
Oppilas
·    harjaantuu aktiiviseksi ja kriittiseksi lukijaksi ja kuulijaksi; hänen tulkitsevat ja arvioivat luku- ja kuuntelutaitonsa kehittyvät
·    kehittää tekstityyppien ja tekstilajien tuntemustaan ja tottuu ennakoimaan, millaista luku-, kuuntelu- tai tiedonhankintatapaa tekstilaji ja tavoite edellyttävät
·    tottuu tiedonhankinnan ja -käytön prosessiin ja oppii käyttämään monenlaisia lähteitä.

Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin kehittyy
Oppilas
·    kehittyy monipuoliseksi ja omaääniseksi tekstien tekijäksi, joka osaa hyödyntää oppimaansa kielitietoa puhuessaan ja kirjoittaessaan
·    rohkaistuu tuomaan esille ja perustelemaan näkemyksiään sekä kommentoimaan rakentavasti muiden ajatuksia
·    tottuu suunnittelemaan viestintäänsä ja etenemään tavoitteellisesti puhe- ja kirjoitustehtävissään
·    oppii ottamaan huomioon tilanteen, viestintävälineen ja vastaanottajan teksteissään.

Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin syvenee
Oppilas
·    oppii perustietoa omasta äidinkielestään, sen rakenteesta, vaihtelusta ja muuttumisesta
·    monipuolistaa lukuharrastustaan; hänen kirjallisuudentuntemuksensa syvenee, ja hän oppii tuntemaan Suomen kirjallisuuden vaiheita ja eri maiden klassikkoja
·    saa lisää kokemuksia teatterin ja elokuvan ilmaisukeinoista
·    saa käsityksen median ja tekstien mahdista tuottaa mielikuvia, muokata maailmankuvaa ja ohjata ihmisten valintoja
·    saa mahdollisuuksia avartaa esteettistä kokemusmaailmaansa; hänen eettinen tietoisuutensa vahvistuu, ja hänen näkemyksensä kulttuureista laajenee
·    kasvaa suvaitsevaiseksi erilaisia kielenpuhujia kohtaan.

KESKEISETSISÄLLÖT
Vuorovaikutustaidot
·    perustietoa vuorovaikutuksesta ja tekstien sisällöstä, rakenteesta ja ilmaisutavasta sekä niiden yhteydestä viestinnän tavoitteeseen, välineeseen ja viestintäsuhteeseen
·    tehtävän mukaista etenemistä ja puheenvuorolajien monipuolistamista erityyppisissä keskusteluissa ja viestintäympäristöissä
·    puheenvuoron ajoittaminen ja mitoittaminen, kielimuodon valinta, menettely ristiriitatilanteissa ja eriävien näkemysten hyödyntäminen, palautteen antaminen ja vastaanottaminen
·    viestintärohkeuden ja –varmuuden kehittämistä: omien näkemysten esittämisen ja puolustamisen sekä ilmaisutapojen harjoittelua
·    omien luku-, viestintä- ja mediankäyttötottumusten sekä -taitojen arviointia
Erityisesti 6. luokalla
·    keskusteluun osallistuminen, puheenvuoron esittäminen ja kuunteleminen

Tekstinymmärtäminen
Erityisesti 6. luokalla
·    ymmärtävän ja arvioivan kuuntelun harjoittelua
·    silmäilevän, etsivän sekä sana- ja asiatarkan ja päättelevän lukutavan valinta, lukuprosessien hallinnan varmentamista
·    siltojen rakentamista tekstin ja vastaanottajan välille, lukukokemusten jakamista
·    kaunokirjallisten tekstien tulkintaa ja tarkastelua elämysten antajina ja näkemysten kehittäjinä
·    selostavat, kuvailevat ja kertovat tekstityypit asia- ja kaunokirjallisissa teksteissä
·    tekstin sisällön tiivistämistä

Erityisesti 7-9 luokilla
·    ohjaavat,  pohtivat ja kantaa ottavat tekstityypit asia- ja kaunokirjallisissa teksteissä
·    kulttuurissa keskeisiä tekstilajeja ja tekstien tarkastelua rakenteellisina ja merkityksellisinä kokonaisuuksina
·    tekstien verbaalisten, visuaalisten ja auditiivisten keinojen tarkastelua tekstien merkityksen rakentajina
·    tekstin sisällön tiivistämistäsekä mielipideainesten, tekijän tavoitteiden ja keinojen tunnistamista,erittelyä ja arviointia vaikuttavuuden kannalta, tekstien vertaamistaeri näkökulmista
·    puheeseen, kirjoitukseen ja kuviin kätkeytyneiden näkemysten, arvojen ja asenteiden etsimistä ja arviointia

Puhe-esitysten ja kirjoitelmien laatiminen
6. luokalla painottuvat seuraavat sisällöt
·    omia elämyksiä ja näkemyksiä kuvaavien ja uusia maailmoja rakentavien fiktioiden tuottamista
·    yleispuhekielen ja kohteliaan, kuulijan huomioon ottavan ilmaisu- ja viestintätavan opettelua
·    kirjoitetun kielen lause- ja virketajun kehittämistä ja oikeinkirjoituksen vakiinnuttamista
·    erilajisten tekstien kirjoittamista käsin ja tietotekniikkaa hyödyntäen
·    ilmaisukeinojen monipuolistamista
7-9 luokilla
·    omien tekstien ja työskentelyn tavoitteiden määrittelyä ja tekstintekoprosessien vakiinnuttamista
·    tavallisten jäsentelytapojen harjoittelua, jaksotus-, aloitus- ja päätäntätaidon varmentamista
·    tekstien suuntaamista eri kohderyhmille ja erilaisiin viestintävälineisiin ja -tilanteisiin

Tiedonhallintataidot
·    tietojen hankintaa erityyppisistä lähteistä: tiedonhankinnan suunnittelua, lähteiden luotettavuuden ja käyttökelpoisuuden arviointia
·    muistiinpanojen tekemisen ja yksinkertaisten lähdemerkintöjen opettelua, aineistojen valikointia, ryhmittelyä ja rakentamista esitykseksi

Suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin
·    perustiedot Suomen ja maailman kielitilanteesta jakäsitys kielidemokratiasta sekä äidinkielen merkityksestä
·    suomen kielen vaiheita ja vaihtelua
·    suomen kielen äänne-, muoto- ja lauserakenteen ominaisuuksia ja vertailua muihin kieliin
·    suomen kielen tilanteenmukaisen, sosiaalisen ja maantieteellisen vaihtelun sekä yleiskielen käytön perusteiden pohdintaa
·    kirjallisen yleissivistyksen pohjan luomista: tietoa keskeisistä teoksista ja niiden kirjoittajista sekä Kalevalasta, kansanperinteestä ja Suomen kirjallisuuden päävaiheista
·    kaunokirjallisuuden luokittelu pää- ja joihinkin alalajeihin
·    tekstien tyylillinen pääjako: romanttisten, realististen ja modernististen tekstien tuntomerkkejä
erityisesti 6. luokalla
·    yhteisten ja valinnaisten kokonaisteosten lukemista, runsaasti myös erilajisten lyhyitten tekstien käsittelyä
·    fiktion rakenteiden erittelyä luokkatasolle sopivia käsitteitä käyttäen
·    teatteri- ja elokuvakokemusten hankkimista, kokemusten erittelyä ja jakamista

7.5 VIERAAT KIELET       

Vieraan kielen opetuksen tulee antaa oppilaalle valmiuksia toimia erikielisissä viestintätilanteissa. Opetuksen tehtävänä on totuttaa oppilas käyttämään kielitaitoaan ja kasvattaa hänet ymmärtämään ja arvostamaan myös muiden kulttuureiden elämänmuotoa. Oppilas oppii myös, että taitoaineena ja kommunikaation välineenä kieli edellyttää pitkäjänteistä ja monipuolista viestinnällistä harjoittelua. Vieras kieli oppiaineena on taito- ja kulttuuriaine.

A-KIELI,    ENGLANTI
A-kieltä opiskellaan kaikille yhteisenä aineena. Lisäksi A-kieli voidaan aloittaa vapaaehtoisena. Hyvien opiskelutottumusten omaksuminen kaikille yhteisen A-kielen opetuksessa luo pohjaa myöhemmin alkaville kieliopinnoille. A-kielen opiskelun myötä oppilailla alkaa myös kehittyä kulttuurien välinen toimintakyky.

VUOSILUOKAT 1−2
Mikäli kielten opetus aloitetaan ennen kolmatta luokkaa, keskitytään aluksi kuullun ymmärtämiseen, toistamiseen ja soveltamiseen sekä suullisen kommunikaation harjoittamiseen. Kirjoitettua kielimuotoa käytetään suullisen harjoittelun tukena tilanteen mukaan. Opetus tulee integroida oppilaan omaan kokemuspiiriin kuuluviin tai opetuksessa jo käsiteltyihin sisältöihin ja teemoihin. Myös kulttuurien välisiin eroihin tutustutaan alustavasti. Opetus on luonteeltaan toiminnallista ja leikinomaista.

TAVOITTEET
Oppilas
·    tulee tietoiseksi kielestä ja sen merkityksestä
·    rohkaistuu puhumaan sana- ja sanontatasolla kuuntelemalla ja ymmärtämällä kieltä
·    saa pohjaa kielenopiskelutaidoille ja myöhemmille kieliopinnoille
·    kiinnostuu kielten opiskelusta ja elämästä erilaisissa kulttuureissa.

KESKEISET SISÄLLÖT
·    jokapäiväinen elämä ja lähiympäristö, koti ja koulu
·    ikäkauteen soveltuvat laulut, lorut ja leikit
·    kohdekielen kulttuuriin ja kielialueeseen liittyvää keskeistä yleistietoa

VUOSILUOKAT 3−6
Opetuksen tehtävänä on totuttaa oppilas viestimään vieraalla kielellä hyvin konkreettisissa ja itselleen läheisissä tilanteissa aluksi pääsääntöisesti suullisesti ja vähitellen kirjallista viestintää lisäten. Hänen tulee tiedostaa, että kielet ja kulttuurit ovat erilaisia, mutta eivät eriarvoisia. Oppilaalle tulee kehittyä hyviä kielenopiskelutottumuksia.

TAVOITTEET
Kielitaito
Oppilas oppii
·    kertomaan perustietoja itsestään ja lähipiiristään sekä viestimään kohdekielellä yksinkertaisissa arkipäivän puhetilanteissa tarvittaessa puhekumppanin apuun tukeutuen
·    ymmärtämään arkielämää ja rutiininomaisia tapahtumia käsittelevän puheen tai tekstin keskeisimmän sisällön tilanneyhteyden tukemana
·    kirjoittamaan lyhyen viestin kaikkein tutuimmissa,helposti ennakoitavissa arkisiin tarpeisiin ja kokemuksiin liittyvissätilanteissa.
Kulttuuritaidot
Oppilas oppii
·    tuntemaan kohdekulttuuria ja tutustuu alustavasti kohdekulttuurin ja suomalaisen kulttuurin yhtäläisyyksiin ja eroihin
·    viestimään kohdekulttuurin edustajien kanssa jokapäiväisissä tilanteissa kohdekulttuurille luontevallatavalla.
Opiskelustrategiat
Oppilas oppii
·    toimimaan vastuullisesti ja yritteliäästi kielenoppimistilanteissa
·    käyttämään pari- ja pienryhmätilanteita hyväkseen kielen opiskelussa
·    käyttämään itsenäisesti oppikirjaa, sanakirjaa ja muita tiedonhankintavälineitä
·    käyttämään uusia sanoja ja rakenteita omissa tuotoksissaan
·    tunnistamaan omia vahvuuksiaan ja heikkouksiaan kielen opiskelijana sekä arvioimaan työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa tavoitteisiin.

KESKEISET SISÄLLÖT
Tilanteet ja aihepiirit oman ja opiskeltavan kielen kielialueen näkökulmasta

·    lähiympäristö ja siihen olennaisesti kuuluvat tutut henkilöt, asiat ja toiminnot, kuten koti ja perheenjäsenet
·    koulu ja oppilastoverit sekä opettajat
·    asuminen maalla ja kaupungissa
·    ikäkauteen liittyvät vapaa-ajan toiminnot
·    asioiminen erilaisissa tilanteissa 
·    perustietoja omasta ja kohdekulttuurista, kielestä riippuen mahdollisesti myös kohdekulttuurista Suomessa
Erityisesti 3-4 luokilla·    tervehtiminen, esittäytyminen, iän kertominen ja kysyminen, toiminnan kuvailu, ihmisten, asioiden ja esineiden yksinkertainen kuvailu, oman ympäristön esittely, ostotilanne·    koulutarvikkeet, lukusanat 1-100, värit, eläimiä, tunteita, koti, huoneita, ruokia ja juomia, perheenjäsenet, ystävät, kaupunkiympäristö luonto·    haastatteleminen, aakkoset, matkustaminen, koulupäivästä, harrastuksista javapaa-ajasta kertominen, tien neuvominen·    kellonajat,kuukaudet, vuodenajat, koulu ja opettajat, viikonpäivät, vaatteet,harrastussanat, maiden nimiä, säätiloja, ammatteja, kohdemaankulttuuriaErityisesi luokilla 5-6·    puhelinkeskustelu,matkustaminen, nähtävyydet, henkilötietojen kysyminen ja antaminen,ohjeiden antaminen ja noudattaminen, lomailu·    Suomestakertominen kohdekielellä, kestävä kehitys·   kuvaileminen ja vertailu, sairaudet, asuminen maalla, ikäkaudelle ominaisiaharrastuksia ja vapaa-ajan viettotapoja, kirjeen ja lyhyehkön viestinkirjoittaminen·    kieli maailmalla, erilaiset kulttuurit,uutiset, historia, juhlat, moderni teknologia, kansainvälisyys

Rakenteet
·    viestinnän kannalta kullekin kielelle ominainen keskeinen kielioppi
·    tarvittaessa kohdekielen kirjoitusjärjestelmä kielialueen normin mukaan
·    substantiivit: yksikkö ja monikko, artikkelit, genetiivi·    adjektiivien vertailumuodot·    persoonapronominit: perusmuodot, omistusmuodot ja objektimuodot·    kysymyssanat, lukusanat, järjestysluvut ja prepositiot·    verbit: yleispreesens ja kestopreesens, säännöllinen ja epäsäännöllinen imperfekti, futuuri ja perfekti ennakoivastiRakenteiden opettamisessa integrointi äidinkieleen on välttämätöntä.

Viestintästrategiat
·    puheen ja kirjoitetun tekstin pääasioiden tunnistaminen
·    rajatun tiedon löytäminen tekstistäja puheesta
·    omien viestien suunnittelu
·    puhekumppanin apuun ja nonverbaaliseen viestintään tukeutuminen suullisessa vuorovaikutuksessa
·    kirjallisiin apuneuvoihin tukeutuminen tekstin tuottamisessa ja tulkitsemisessa
Opiskelustrategiat
Erityisesti 3-4 luokilla·    opiskelutaidot, sanaston omaksumisen harjoitteleminen, sanojen tunnistaminen kirjoitetussa ja puhutussa muodossa, tavallisimmat äännemerkit, kielelle ominainen lauserytmi, itsearviointia·    sanaston elaborointia, pienimuotoista tekstin ja kuullun ymmärtämistä, reagointia ohjatuissa tilanteissaErityisesi luokilla 5-6·    vapaampaa ja itsenäisempää tuottamista, syvempää kielen sääntöihin tutustumista ja niiden soveltamista·    luovien kielenkäyttötilanteiden harjoittelemista,kielen eri rekisterien tunnistamista ja huomioimista, tavoitteellista kielenopiskelua ja itsearviointia;  sanakirjojen ym. lähteidenkäyttöä opiskelun tukena

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 6. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ
Kielitaito
Kielen osaamisen taso 6. luokalla kielitaidon tasojen kuvausasteikon (liite) mukaan:
Kuullun ymmärtäminen    Puhuminen    Tekstin ymmärtäminen    Kirjoittaminen
A2.1 Toimiva alkeiskielitaito    A1.3 Kehittyvä alkeiskielitaito    A2.1 Toimiva alkeiskielitaito    A1.3 Kehittyvä alkeiskielitaito
·    pystyy ymmärtämään yksinkertaista puhetta tai seuraamaan keskustelua aiheista, jotka ovat hänelle välittömän tärkeitä·    pystyy ymmärtämään lyhyiden, yksinkertaisten itseään kiinnostavien keskustelujen ja  viestien (ohjeet, kulutukset) ydinsisällön sekä havaitsemaan aihepiirin vaihdokset tv-uutisissa·    yksinkertaistenkin viestien ymmärtäminen edellyttää normaalilla nopeudella ja selkeästi puhuttua yleiskielistä puhetta, joka usein täytyy lisäksi toistaa    ·    osaa kertoa lyhyesti itsestään ja lähipiristän. selviytyy kaikkien yksinkertaisimmista vuoropuheluista ja palvelutilanteistä. tarvitsee joskus puhekumppanin apua ·    kaikkein tutuimmat jaksot sujuvat, muualla tauot ja katkokset hyvin ilmeisiä·    ääntäminen voi joskus tuottaa ymmärtämisongelmia·    osaa rajallisen joukon lyhyitä, ulkoa opeteltuja ilmauksia, keskeisintä sanastoa ja perustason lauserakenteita·    alkeellisessakin puheessa esiintyy paljon peruskielioppivirheitä    ·    ymmärtää yksinkertaisia ja kaikkein tavanomaisinta sanastoa sisältäviä tekstejä (yksityiskirjeitä,pikku-uutisia, arkisimpia käyttöohjeita)·    ymmärtää tekstin pääajatukset ja joitakin yksityiskohtia parin kappaleen pituisesta tekstistä. Osaa paikantaa ja verrata yksittäisiä tietoja ja pystyy hyvin yksinkertaiseen päättelyyn kontekstin avulla·    lyhyenkin tekstinpätkän lukeminen ja ymmärtäminen on hidasta     ·    selviytyy kirjoittamalla kaikkein tutuimmissa, helposti ennakoitavissa arkisiin tarpeisiin ja kokemuksiin liittyvissä tilanteissa·    osaa kirjoittaa yksinkertaisia viestejä (yksinkertainen postikortti, henkilötiedot, yksinkertainen sanelu)·    osaa kaikkein tavallisimpia sanoja ja ilmauksia, jotka liittyvät omaan elämään tai konkreetteihin tarpeisiin. Osaa kirjoittaa muutamia yksilauseisia virkkeitä.·    alkeellisessakin vapaassa tuotoksessa esiintyy monenlaisia virheitä




Kulttuuritaidot
Oppilas
· tuntee oman ja kohdekielen kulttuurin keskeisimpiä sisältöjä, yhtäläisyyksiä ja eroja
· pystyy vuorovaikutukseen kohdekielen puhujien kanssa yksinkertaisissa arkipäivän tilanteissa.
Opiskelustrategiat
Oppilas
· käyttää luontevasti joitakin kielten opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja kuten pari- ja pienryhmäkeskustelua sekä oppi- ja sanakirjaa
· ymmärtää sinnikkään harjoittelun merkityksen ja on tottunut arvioimaan omaa työskentelyään.



7.6    MATEMATIIKKA   

VUOSILUOKAT 3−5
Vuosiluokkien 3−5 matematiikan opetuksen ydintehtävinä ovat matemaattisen ajattelun kehittäminen, matemaattisten ajattelumallien oppimisen pohjustaminen, lukukäsitteen ja peruslaskutoimitusten varmentaminen sekä kokemusten hankkiminen matematiikan käsitteiden ja rakenteiden omaksumisen pohjaksi.

TAVOITTEET
Oppilas
·    saa onnistumisen kokemuksia matematiikan parissa
·    oppii tutkien ja havainnoiden muodostamaan matemaattisia käsitteitä ja käsitejärjestelmiä
·    oppii käyttämään matemaattisiakäsitteitä
·    oppii peruslaskutaitoja ja ratkaisemaan matemaattisia ongelmia
·    löytää ilmiöistä yhtäläisyyksiä ja eroja, säännönmukaisuuksia sekä syy-seuraussuhteita
·    perustelee toimintaansa ja päätelmiään sekä esittää ratkaisujaan muille
·    oppii esittämään kysymyksiä japäätelmiä havaintojen pohjalta
·    oppii käyttämään sääntöjä ja noudattamaan ohjeita
·    oppii työskentelemään keskittyneesti ja pitkäjänteisesti sekä toimimaan ryhmässä.

KESKEISET SISÄLLÖT
Luvut ja laskutoimitukset
·    kymmenjärjestelmä-käsitteen varmentaminen, tutustuminen 60-järjestelmään kellonaikojen avulla
·    lukujen luokittelua, järjestämistä
·    kertolaskua
·    sisältöjako, ositusjako ja jaollisuus
·    laskualgoritmeja ja päässälaskua
·    murtoluvun käsite, murtolukujen muunnokset
·    desimaaliluvun käsite
·    murtoluvun, desimaaliluvun ja prosentin välinen yhteys
·    murtolukujen ja desimaalilukujen yhteen- ja vähennyslaskua sekä kertominen ja jakaminen luonnollisella luvulla
·    laskutoimitusten tulosten arviointi, tarkistaminenja pyöristäminen
·    sulkeiden käyttö
·    negatiivisen kokonaisluvun käsite
·    erilaisten vaihtoehtojen lukumääräntutkiminen

Algebra
·    lausekkeen käsite
·    lukujonojen tulkitseminen ja kirjoittaminen
·    säännönmukaisuuksia, suhteita ja riippuvuuksia
·    yhtälöiden ja epäyhtälöiden ratkaisujen etsiminen päättelemällä

Geometria
·    suurennoksia ja pienennöksiä, yhdenmuotoisuus ja mittakaava
·    peilauksia suoran ja pisteen suhteen, symmetria, yhtenevyys konkreetein välinein
·    ympyrä ja sen osia
·    yhdensuuntaiset ja kohtisuorat suorat
·    kulman mitta ja kulmien luokittelu
·    erilaisten monikulmioiden tutkiminen ja luokittelu
·    piiri ja pinta-ala
·    kuvioiden ja kappaleiden geometristen ominaisuuksien tutkiminen
·    mittaamisen periaatteen ymmärtämisen vahvistaminen
·    mittayksiköiden käyttö, vertailua ja muuntamista
·    mittaustuloksen arviointia ja mittauksen tarkistaminen

Tietojen käsittely ja tilastot sekä todennäköisyys
·    tietojen etsiminen, kerääminen, tallentaminen ja esittäminen
·    koordinaatisto
·    yksinkertaisten taulukoiden ja diagrammien lukeminen
·    keskiarvon käsite ja laskeminen
·    tietojen luokittelu ja järjestäminen, tyyppiarvon ja mediaanin käsitteiden pohjustaminen
·    kokemuksia klassisesta ja tilastollisesta todennäköisyydestä

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 5. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ
Ajattelun ja työskentelyn taidot
Oppilas
·    osoittaa matematiikkaan liittyvien käsitteiden ymmärtämistä käyttämällä niitä ongelman ratkaisuissa ja esittämällä niitä monipuolisesti välineillä, kuvilla, symboleilla, sanoilla, lukujen avulla tai diagrammeilla
·    pyrkii tietoisesti kohdistamaan tarkkaavaisuutensahavaintoja tehdessään; hän pystyy kommunikoimaan havainnoistaanja ajatuksistaan monipuolisesti, toimimalla, puhumalla, kirjoittamalla jasymbolien avulla
·    osaa kuvata reaalimaailman tilanteita ja ilmiöitä matemaattisesti: vertailulla, luokittelulla, järjestämällä, konstruoimalla ja mallintamalla
·    osaa ryhmitellä tai luokitella annetun ja valitsemansa kriteerin perusteella sekä osaa etsiä yhteistä ominaisuutta; hän osaa erottaa laadullisen ja määrällisen ominaisuuden; hän osaa kuvata asia- ja esineryhmiä tehden niistä tosia ja epätosia väitteitä
·    osaa esittää matemaattisia ongelmia uudessa muodossa; hän pystyy tulkitsemaan yksinkertaisen tekstin, kuvan taitapahtuman ja tekemään suunnitelman ongelman ratkaisemiseksi
·    osaa noudattaa sääntöjä.

Luvut, laskutoimitukset ja algebra
Oppilas
·    ymmärtää kymmenjärjestelmän myös desimaalilukujen osalta ja osaa käyttää sitä varmasti; hän ymmärtää negatiivisen luvun ja murtoluvun käsitteet sekä osaa esittää niitä eri metodeilla
·    osaa esittää laskutoimitukset kirjallisesti ja suullisesti ja tietää eri laskutoimitusten väliset yhteydet; hän osaa etukäteen arvioida tuloksen suuruusluokan ja tehtävän ratkaisemisen jälkeen tarkistaa laskun vaiheet sekä arvioida ratkaisun mielekkyyden
·    osaa muodostaa ja jatkaa lukujonoja sekä esittää riippuvuuksia.

Geometria
Oppilas
·    osaa muodostaa kuvioita annettuja ohjeita noudattaen; hän pystyy havaitsemaan yksinkertaisten geometristen kuvioiden ominaisuuksia sekä tuntee tasokuvioiden käsitteiden muodostamaa rakennetta
·    tunnistaa yhdenmuotoisuuden; oppilas osaa peilata suoran suhteen sekä suurentaa ja pienentää kuvioita annetussa suhteessa; hän tunnistaa suoran suhteen symmetriset kuviot
·    ymmärtää mittaamisen periaatteen; hän osaa arvioida mittauskohteen suuruuden ja mittauksen tuloksen mielekkyyden sekä ilmoittaa mittaustuloksen sopivalla mittayksiköllä
·    osaa laskea suunnikkaiden ja kolmioiden pinta-aloja ja piirejä.

Tietojen käsittely ja tilastot sekä todennäköisyys
Oppilas
·    osaa kerätä tietoja, järjestää, luokitella ja esittää niitä tilastoina; hän osaa lukea yksinkertaisia taulukoita ja diagrammeja
·    osaa selvittää erilaisten tapausten ja vaihtoehtojen lukumäärän sekä osaa päätellä mahdottoman ja varman tapauksen.

VUOSILUOKAT 6−9
Vuosiluokkien 6−9 matematiikan opetuksen ydintehtävänä on syventää matemaattisten käsitteiden ymmärtämistä ja tarjota riittävät perusvalmiudet. Perusvalmiuksiin kuuluvatarkipäivän matemaattisten ongelmien mallintaminen, matemaattistenajattelumallien oppiminen sekä muistamisen, keskittymisen ja täsmällisenilmaisun harjoitteleminen.

TAVOITTEET
Oppilas oppii
·    luottamaan itseensä ja ottamaan vastuun omasta oppimisestaan matematiikassa
·    ymmärtämään matemaattisten käsitteiden ja sääntöjen merkityksen sekä näkemään matematiikan ja reaalimaailman välisiä yhteyksiä
·    laskutaitoja ja ratkaisemaan matemaattisia ongelmia
·    loogista ja luovaa ajattelua
·    soveltamaan erilaisia menetelmiä tiedon hankintaan ja käsittelyyn
·    ilmaisemaan ajatuksensa yksiselitteisesti ja perustelemaan toimintaansa ja päätelmiään
·    esittämään kysymyksiä ja päätelmiä havaintojen perusteella
·    näkemään säännönmukaisuuksia
·    työskentelemään keskittyneesti ja pitkäjänteisesti sekä toimimaan ryhmässä.

KESKEISET SISÄLLÖT
Ajattelun taidot ja menetelmät
Erityisesti 6. luokalla
·    todistamisen pohjustaminen: perustellut arvaukset ja kokeilut, systemaattinen yritys-erehdysmenetelmä, vääräksi osoittaminen, suora todistus
·    matemaattinen esittäminen

7-9 luokilla
·    loogista ajattelua vaativia toimintoja, kuten luokittelua, vertailua, järjestämistä, mittaamista, rakentamista, mallintamista, sääntöjen ja riippuvuuksien etsimistä sekä niiden esittämistä
·    vertailussa ja riippuvuuksissa tarvittavien käsitteiden tulkinta ja käyttö
·    matemaattisten tekstien tulkinta ja tuottaminen
·    kombinatoristen ongelmien ratkaisemista eri menetelmillä
·    ajattelua tukevien piirrosten ja välineiden käyttöä
·    matematiikan historiaa

Luvut ja laskutoimitukset
Erityisesti 6. luokalla
·    peruslaskutoimitusten varmentaminen
·    luonnolliset luvut, kokonaisluvut, rationaaliluvut
·    vastaluku, käänteisluku
·    aikalaskut, aikaväli
·    alkuluku, luvun jakaminen alkutekijöihin, lukujen jaollisuussääntöjä
·    murtolukujen supistaminen ja laventaminen sekä desimaaliluvun esittäminen murtolukuna
·    kertominen ja jakaminen desimaaliluvuilla sekä murtoluvuilla
·    lausekkeiden sieventäminen
·    prosenttikäsite
·    pyöristäminen ja arviointi sekä laskimen käyttö

7-9 luokilla
·    peruslaskutoimitusten varmentaminen
·    reaaliluvut
·    itseisarvo
·    prosenttikäsitteen vahvistaminen, prosenttilasku
·    suhde ja verrannollisuus
·    aikalaskut, aikaväli
·    pyöristäminen ja arviointi sekä laskimen käyttö
·    potenssi, eksponenttina kokonaisluku
·    juuren käsite ja laskutoimituksia neliöjuurella

Algebra
Erityisesti 6. luokalla
·    muuttuja-käsitteeseen tutustuminen
·    yhtälöön ja epäyhtälöön tutustuminen
·    lukujonojen tutkiminen

7-9 luokilla
·    lauseke ja sen sieventäminen
·    potenssilauseke ja sen sieventäminen
·    polynomin käsite, polynomien yhteen-, vähennys- ja kertolasku
·    muuttuja-käsite, lausekkeen arvon laskeminen
·    yhtälö, epäyhtälö, määrittelyjoukko, ratkaisujoukko
·    ensimmäisen asteen yhtälön ratkaiseminen
·    vaillinaisen toisen asteen yhtälön ratkaiseminen
·    verranto
·    yhtälöpari ja sen ratkaiseminen algebrallisesti ja graafisesti
·    lukujonojen tutkimista ja muodostamista

Funktiot
Erityisesti 6. luokalla
·    lukuparin esittäminen koordinaatistossa



7-9 luokilla
·    riippuvuuden havaitseminen ja sen esittäminenmuuttujien avulla
·    funktion käsite
·    yksinkertaisten funktioiden tulkitseminen ja niiden kuvaajien piirtäminen koordinaatistoon
·    funktionkuvaajan tutkimista: funktion nollakohta, suurin ja pienin arvo, kasvaminen ja väheneminen
·    lineaarinen funktio
·    suoraan ja kääntäen verrannollisuus

Geometria
Erityisesti 6. luokalla
·    kulmien välisiä yhteyksiä
·    kolmioihin ja nelikulmioihin liittyviä käsitteitä
·    säännölliset monikulmiot
·    ympyrä ja siihen liittyviä käsitteitä
·    tasokuvioiden piirin ja pinta-alan laskeminen
·    yhdenmuotoisuus ja yhtenevyys

7-9 luokilla
·    kappaleiden nimeäminen ja luokittelu
·    kappaleen tilavuuden ja pinta-alan laskeminen
·    yhdenmuotoisuus ja yhtenevyys
·    geometrista konstruointia
·    yhtenevyyskuvauksia: peilaukset, kierto ja siirto tasossa
·    Pythagoraan lause
·    kolmion ja ympyrän välisiä yhteyksiä
·    trigonometriaa ja suorakulmaisen kolmion ratkaiseminen

Todennäköisyys ja tilastot
6. luokalla
·    tutustuminen todennäköisyyteen
·    keskiarvo
·    diagrammien tulkinta
·    tietojen kerääminen, muuntaminen ja esittäminen käyttökelpoisessa muodossa

7-9 luokilla
·    todennäköisyyden käsite
·    frekvenssi ja suhteellinen frekvenssi
·    keskiarvon, tyyppiarvon ja mediaanin määrittäminen
·    hajonnan käsite
·    diagrammien tulkinta
·    tietojen kerääminen, muuntaminen ja esittäminen käyttökelpoisessa muodossa


7.7 YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO

VUOSILUOKAT 1-4
Ympäristö- ja luonnontieto on biologian, maantiedon, fysiikan,kemian ja terveystiedon tiedonaloista koostuva integroitu aineryhmä,jonka opetukseen sisältyy kestävän kehityksen näkökulma.Opetuksen tavoitteena on, että oppilas oppii tuntemaan ja ymmärtämään luontoa ja rakennettua ympäristöä, itseään ja muita ihmisiä, ihmisten erilaisuutta sekä terveyttä ja sairautta.
Ympäristö- ja luonnontiedon opetus tukeutuu tutkivaan ja ongelmakeskeiseen lähestymistapaan, jossa lähtökohtana ovat oppilaan ympäristöön ja oppilaaseen itseensä liittyvät asiat, ilmiöt ja tapahtumat sekä oppilaan aikaisemmat tiedot, taidot ja kokemukset. Kokemuksellisen ja elämyksellisen opetuksen avulla oppilaalle kehittyy myönteinen ympäristö- ja luontosuhde.
Ympäristö- ja luonnontiedon lähestymistavat ja sisällöt valitaan oppilaiden edellytysten ja kehitystason perusteella sekä siten, että opiskelutilanteissa voidaan työskennellä myös maastossa. Ympäristö- ja luonnontietoon liittyvät käsitteet voidaan jäsentää kokonaisuuksiksi, joissa tarkastellaan oppilasta, ympäröivää maailmaa ja hänen toimintaansa yhteisön jäsenenä. Näiden kokonaisuuksien opiskelu auttaa häntä ymmärtämään omaa ympäristöään sekä ihmisen ja ympäristön välistä vuorovaikutusta.

TAVOITTEET
Oppilas oppii
·     toimimaan ympäristössään turvallisesti, ja itseään suojellen sekä noudattaa annettuja ohjeita koulussa, lähiympäristössä ja liikenteessä
·    tuntemaan oman lähiseudun luontoa ja rakennettua ympäristöä sekä havaitsemaan niissä tapahtuvia muutoksia sekä hahmottamaan kotiseutunsa osana Suomea ja Pohjoismaita
·    hankkimaan tietoa luonnosta ja ympäristöstä havainnoimalla, tutkimalla ja erilaisia lähdeaineistoja käyttämällä
·    tekemään havaintoja eri aisteja ja yksinkertaisia tutkimusvälineitä käyttäen sekä kuvailemaan, vertailemaan ja luokittelemaan havaintojaan
·    tekemään yksinkertaisia luonnontieteellisiä kokeita
·    lukemaan ja laatimaan yksinkertaisia karttoja sekä käyttämään kartastoa
·    esittämään eri tavoin ympäristöön ja sen ilmiöihin liittyvää tietoa
·     käyttämään niitä käsitteitä, joiden avulla ympäristöä sekä niihin kuuluvia ilmiöitä ja kohteita kuvataan ja selitetään
·    suojelemaan luontoa ja säästämään energiavaroja
·     psyykkistä ja fyysistä itsetuntemusta, itsensä ja muiden arvostamista ja sosiaalista osaamista
·     terveyteen ja sairauteen sekä terveyden edistämiseen, liittyviä käsitteitä, sanastoa ja toimintatapoja sekä tekemään terveyttä edistäviä valintoja.

KESKEISET SISÄLLÖT
Eliöt ja elinympäristöt
·    elottoman ja elollisen luonnon peruspiirteet
·    erilaisia elinympäristöjä ja eliöiden sopeutuminen niihin
·    oman lähiympäristön tavallisimpia kasvi-, sieni- ja eläinlajeja
·    luonto eri vuodenaikoina
·    kasvien ja eläinten elämänvaiheita
·    ruoan alkuperä ja tuottaminen

Oma lähiympäristö, kotiseutu ja maapallo ihmisen elinpaikkana
·    oma lähiympäristö
·    vuorokauden- ja vuodenajat
·    maaston keskeiset piirteet ja kartta
·    kotiseutu ja oma maakunta, niiden luonnonolot ja maisemat sekä rakennettu ympäristö ja ihmisen toiminta
·    Suomi, Pohjoismaat ja muut lähialueet sekä maapallo ihmisen elinpaikkana

Ympäristön ilmiöitä
·    ääneen ja valoon liittyviä ilmiöitä sekä kuulon ja näön suojelu
·    lämpöön liittyvien ilmiöitä ja lämmön lähteitä
·    yksinkertaisten laitteiden toimintaperiaatteita jaerilaisten rakenteiden lujuuden tutkiminen
·    magneettisia ja sähköisiä ilmiöitä
Ympäristön aineita
·    arkielämään kuuluvia aineita ja materiaaleja sekä niiden säästävä käyttö ja kierrätys
·    ilman ominaisuuksia sekä palaminen ja paloturvallisuus
·    veden ominaisuuksia ja olomuodon muutokset, veden käyttö ja kiertokulku luonnossa

Ihminen ja terveys
·    ihmisen keho sekä kasvun ja kehityksen vaiheet pääpiirteissään
·    omasta terveydestä huolehtiminen ja arkipäivän terveystottumukset
·    sairastaminen ja tavallisimpia lasten sairauksia, toimiminen hätätilanteissa ja yksinkertaiset ensiaputoimet
·    perheen ja ystävyyden, tunteiden tunnistamisen ja vuorovaikutuksen merkitys hyvinvoinnille ja mielenterveydelle

Turvallisuus
·    kiusaamisen ja väkivallan ehkäisy, fyysisen koskemattomuuden kunnioittaminen, oman koulun turvallisuus, liikennekäyttäytyminen ja vaaratilanteiden välttäminen, koti- ja vapaa-ajan tapaturmat
·    sopimukset ja säännöt, hyvät tavat ja toisten huomioon ottaminen, rahan käyttö ja toisen omaisuuden kunnioittaminen

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 4. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ
Luonnon tutkimisen taidot
Oppilas
·     osaa tehdä havaintoja eri aisteilla sekä osaa kohdistaa huomionsa havaintojen teon kohteen olennaisiin piirteisiin
·    osaa kuvailla, vertailla ja luokitella kappaleita ja eliöitä sekä ilmiöitä niiden erilaisten ominaisuuksien perusteella
·    osaa tehdä ohjatusti yksinkertaisia tutkimuksia, jotka kohdistuvat luontoon, luonnon ilmiöihin ja rakennettuun ympäristöön
·    osaa käyttää erilaisia tietolähteitä ja vertailla eri tavoin hankkimaansa tietoa
·    osaa ilmaista luonnosta ja rakennetusta ympäristöstä hankkimaansa tietoa puhuen, kirjoittaen ja piirtäen.

Eliöt ja ympäristöt
Oppilas
·    ymmärtää kuinka elollinen ja elotonluonto eroavat toisistaan ja osaa kuvata eri elinympäristöjen kutenpihan, puiston, metsän, niityn ja pellon piirteitä sekä tunnistaa niiden tavallisimpia eliölajeja; oppilas osaa antaa esimerkkejä selkärangattomista ja selkärankaisista eläimistä
·    tuntee vuodenaikojen vaihtelun piirteet ja osaa kuvata kuinka eliöt ovat sopeutuneet eri vuodenaikoihin ja erityisesti Suomen talveen
·    tietää mistä ruoka-aineet ovat peräisin ja missä ruoka tuotetaan
·    osaa kuvata luonnonympäristön ja rakennetun ympäristön eroja, osoittaa kiinnostusta ja vastuullisuutta niitä kohtaan sekä osaa arvioida ympäristön kauneutta, monimuotoisuutta ja viihtyisyyttä
·    ymmärtää kartan ilmaisutavan sekä osaa käyttää kartanluvussa apuna ilmansuuntia, karttamerkkien selitystä ja janamittakaavaa ja osaa laatia yksinkertaisen kartan koulun pihasta ja omasta lähiympäristöstään
·    osaa kuvata kotiseutunsa ja oman maakuntansa luonnonoloja ja ihmisen toimintaa
·    oppilas osaa hahmottaa Suomea, Pohjoismaita ja muita lähialueita sekä ymmärtää näiden alueiden maisemallisen rikkauden
·    ymmärtää kotiseutunsa osana Suomea ja Suomen osana Pohjoismaita sekä ymmärtää maapallon ihmisen elinpaikkana.

Ympäristön aineita ja ilmiöitä
Oppilas
·    osaa käyttää keskeisiä käsitteitä ja hahmottaa käsitteitä kokonaisuuksina
·    osaa käyttää yksinkertaisia tutkimusvälineitä, kuten kelloa, pituusmittoja, lämpömittaria ja luuppia, sekä käyttää havaintojen teossa myös itse tehtyjä välineitä
·    osaa selittää yksinkertaisten laitteiden, kuten vivun, pyörän, jousen, toimintaa sekä osaa tutkia erilaisten rakenteiden lujuutta 
·    osaa rakentaa yksinkertaisen virtapiirin pariston,lampun ja johtimien avulla sekä tuntee kodissa käytettäviäsähkölaitteita; hän ymmärtää, että sähkönkäyttöön liittyy vaaroja ja osaa käyttää sähkölaitteitaturvallisesti
·    tuntee erilaisia valon, äänen ja lämmön lähteitä sekä tunnistaa ja osaa tutkia valoon, ääneen ja lämpöön liittyviä ilmiöitä kuten äänen eteneminen, valon eteneminen ja heijastuminen sekä  lämmön siirtyminen ja lämmittäminen
·    tuntee näön ja kuulon suojeluun sekä palovammojen ehkäisyyn liittyviä toimenpiteitä ja osaa toimia niiden mukaisesti
·    osaa tutkia ilman ja veden ominaisuuksia, veden olomuodon muutoksia ja osaa kuvailla veden kiertokulkua luonnossa
·    ymmärtää aineen muuttumisen toisiksi aineiksi esimerkiksi kynttilän tai puun palaessa sekä tuntee herkästi syttyviä aineita ja osaa käyttää alkusammutusvälineitä
·    tuntee erilaisten aineiden ja materiaalien ominaisuuksia ja käyttötarkoituksia ja tietää, että kotona voi olla vahingollisia aineita, kuten lääkkeitä, pesu- ja puhdistusaineita sekä liuottimia, tupakka- ja alkoholituotteita
·    osaa lajitella jätteitä, ei roskaa ympäristöä sekä osaa säästää vettä, sähköä ja lämpöä.

Ihminen ja terveys
Oppilas
·    osaa kuvata kasvun ja kehityksen sekä elämänkulun eri vaiheita, osaa nimetä ihmisen tärkeimmät ruumiinosat ja keskeisiä elintoimintoja
·    tuntee terveyttä edistäviä arkikäytäntöjä ja tottumuksia: vuorokausirytmi, riittävä uni ja lepo, ravinto, säännöllinen ruokaileminen, päivittäinen liikunta, oikeat työskentelyasennot koulussa ja kotona,  ryhti, suun terveys, hygienia, pukeutuminen
·    osaa perussäännöt ryhmässä toimimisesta ja kohteliaasta käytöksestä; hän osaa tunnistaa ja nimetä erilaisia tunteita ja tietää, että tunteiden ilmaisua voidaan säädellä
·    osaa kuvata tavallisimpia lasten sairauksia, niiden oireita ja itsehoitoa; hän tietää lääkkeiden käytön perussääntöjä; hän osaa yksinkertaisia ensiaputaitoja sekä osaa hälyttää ja hakea apua tarvittaessa.

Turvallisuus
Oppilas
·    osaa kuvata erilaisia kiusaamisen ja väkivallan tunnuspiirteitä; hän tietää yksilön oikeuden fyysiseen koskemattomuuteen sekä tunnistaa hyväksytyn ja ei-toivotun kosketuksen erot; hän tietää, miten tarvittaessa voi hakea apua itselleen, ja tietää, ketkä auttavat koulussa ja lähiyhteisössä
·    tietää ikäkautensa mukaisesti, mikä on luvallista toimintaa ja mikä ei
·    tietää ja tunnistaa turvallisuutta uhkaavia vaaratekijöitä lähiympäristössä ja liikuttaessa liikenteessä, vesillä tai jäällä; hän tuntee jalankulkijana ja pyöräilijänä keskeiset liikennesäännöt ja ymmärtää, miksi sovittuja ohjeita ja sääntöjä pitää noudattaa.

7.8 BIOLOGIA JA MAANTIETO
          
VUOSILUOKAT 5–6                               
Biologian opetuksessa tutkitaan elämää ja sen ilmiöitä. Opetus järjestetään siten, että oppilas oppii tunnistamaan eliölajeja, ymmärtämään eliöiden ja niidenelinympäristöjen välistä vuorovaikutusta sekä arvostamaanja vaalimaan luonnon monimuotoisuutta. Biologian opetuksen tavoitteena onohjata oppilasta tuntemaan myös itseään ihmisenä ja osanaluontoa. Ulkona tapahtuvassa opetuksessa oppilaan tulee saada myönteisiäelämyksiäja kokemuksia luonnosta sekä oppia havainnoimaanympäristöä. Biologian opetuksen tulee perustua tutkivaan oppimiseen.Opetusta toteutetaan sekä maastossa että luokkahuoneessa.
Maantiedon opetuksessa tarkastellaan maapalloa ja sen erilaisia alueita.Opetuksen tulee auttaa oppilasta ymmärtämään luonnonja ihmisentoimintaan liittyviä ilmiöitä ja niiden välistävuorovaikutusta eri alueilla. Maantiedon opetuksen tavoitteena on laajentaaoppilaan maailmankuvaa kotimaasta Eurooppaan ja muualle maailmaan. Opetusjärjestetään siten, että oppilas saa käsityksenluonnonympäristöjen ja kulttuuriympäristöjen rikkaudestaeri puolilla maapalloa ja oppii arvostamaan niitä. Maantiedon opetuksentulee luoda pohjaa kansojen ja kulttuurien väliselle suvaitsevaisuudelleja kansainvälisyydelle.
Vuosiluokilla 5–6 biologian ja maantiedon opetukseen integroidaan myös terveystiedon opetusta. Terveystiedon opetuksen tavoitteena on, että oppilas oppii ymmärtämään omaa kasvuaan ja kehitystään fyysisenä, psyykkisenä ja sosiaalisena prosessina sekä ihmisen ja hänen ympäristönsä välisenä vuorovaikutuksena.
Biologian ja maantiedon opetuksen tulee painottaa vastuullisuutta, luonnon suojelua ja elinympäristöjen vaalimista sekä tukea oppilaan kasvua aktiiviseksi ja kestävään elämäntapaan sitoutuneeksi kansalaiseksi.

TAVOITTEET
Oppilas oppii
·    tuntemaan eliölajeja, niiden rakennetta ja elämää sekä eliölajien sopeutumista elinympäristöihinsä
·    hahmottamaan eliökunnan kokonaisuuden ja luokittelemaan eliöitä
·    liikkumaan luonnossa sekä havainnoimaan ja tutkimaan luontoa maastossa
·    ymmärtämään, että ihminenon ravinnontuotannossaan riippuvainen muusta luonnosta
·    kehittämään ympäristölukutaitoaan, toimimaan ympäristöystävällisesti, huolehtimaan lähiympäristöstään ja suojelemaan luontoa
·    tietämään perusasiat ihmisen rakenteesta ja elintoiminnoista
·    arvostamaan kasvua ja kehitystä jokaisen henkilökohtaisena prosessina, tunnistamaan murrosiän tunnuspiirteitä sekä ymmärtämään ihmisen seksuaalisuutta
·    pohtimaan kasvuun, kehitykseen, ihmisten erilaisuuteen ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen liittyviä kysymyksiä
·    ottamaan vastuuta omista teoistaan sekä ottamaan huomioon toiset ihmiset
·    laatimaan ja tulkitsemaan karttoja sekä käyttämään tilastoja, diagrammeja, kuvia ja sähköisiä viestimiämaantieteellisen tiedon lähteinä
·    hahmottamaan maailmankartan ja tuntemaan sen keskeisen nimistön
·    ymmärtämään ihmisen toiminnan riippuvuutta ympäristön tarjoamista mahdollisuuksista maapallolla
·    perehtyy Euroopan maantietoon ja maapallon muihin alueisiin sekä oppii arvostamaan ja suhtautumaan myönteisesti vieraisiinmaihin, niiden kansoihin ja kulttuureihin.

KESKEISET SISÄLLÖT
Eliöt ja elinympäristöt
·    lähialueiden keskeisen eliölajiston tunnistaminen ja ohjattu kasvien keruu
·    eliöiden elinympäristöjä, kuten metsä ja suo, ravintoketjut sekä metsien hyötykäyttö
·    kasvien kasvu ja sen kokeellinen tutkiminen sekä eläinten ja kasvien lisääntyminen
·    elintarvikkeiden alkuperä ja tuottaminen sekä puutarhan antimet

Ihmisen rakenne, elintoiminnot, kasvu, kehitys ja terveys
·    ihmisen kehon rakenne ja keskeiset elintoiminnot, lisääntyminen sekä murrosiän fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset muutokset
·    oman kehon arvostus ja suojelu, tervettä kasvua ja kehitystä tukevat ja haittaavat tekijät sekä seksuaalisen kehityksen yksilöllinen vaihtelu
·    ihmissuhteisiin, huolenpitoon ja tunteiden säätelyyn liittyvät sosiaaliset tekijät, suvaitsevaisuus sekä ikäkauteen liittyvät oikeudet ja vastuu

Luonnon monimuotoisuus
·    luonnon monimuotoisuuden merkitys sekä jokamiehen oikeudet ja velvollisuudet

Eurooppa osana maailmaa
·    Eurooppa maailman kartalla ja Euroopan karttakuva
·    Euroopan ilmasto- ja kasvillisuusvyöhykkeet sekä ihmisen toiminta

Ihmisten elämän ja elinympäristöjen monimuotoisuus maapallolla
·    maailmankartan keskeinen nimistö ja karttataidot
·    sademetsät, savannit, arot, aavikot, talvisateiden alueet sekä lauhkean ja kylmän vyöhykkeen alueet ihmisen elinympäristöinä sekä ihmisten monimuotoinen elämä erilaisissa ympäristöissä
·    luonnon ja ihmisen toiminnan vuorovaikutus maapallolla sekä ihmisen toiminnan aiheuttamat muutokset ympäristössä

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 6. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ
Luonnon tutkimisen taidot
Oppilas
·    osaa liikkua luonnossa sekä havainnoida ja tutkia luontoa
·    osaa kuvata tekemiään yksinkertaisia luontoon ja muuhun ympäristöön liittyviä tutkimuksia sekä selostaa niiden tuloksia
·    tunnistaa yleisimpiä kasvilajeja ja osaa kerätä lähiympäristön kasveja ohjeiden mukaisesti.

Eliöt ja elinympäristöt
Oppilas
·    tuntee eri selkärankaisryhmät ja tunnistaa lähiympäristön yleisimmät nisäkkäät, linnut ja kalat sekä osaa kertoa esimerkkejä eläinten sopeutumisesta ympäristöönsä
·    tietää, että vihreät kasvit valmistavat itse oman ravintonsa yhteyttämisen avulla
·    osaa selittää ravintoketjun pääperiaatteet jonkin esimerkin avulla
·    ymmärtää ja osaa antaa esimerkkejä siitä, miksi ja miten ihminen on riippuvainen luonnosta ja osaa selvittää peruselintarvikkeiden alkuperän
·    osaa antaa esimerkkejä siitä, miten lähiluontoa ja asuinympäristöä voidaan vaalia ja suojella.

Ihmisen rakenne, elintoiminnot, kasvu, kehitys ja terveys
Oppilas
·    osaa kuvata perusasioita ihmisen rakenteesta ja elintoiminnoista
·    osaa tarkastella omaan kasvuunsa ja kehitykseensä liittyviä muutoksia, osaa selittää murrosiän ja seksuaalisen kehityksen muutoksia tytöillä ja pojilla sekä antaa esimerkkejä niiden yksilöllisestä ilmenemisestä
·    osaa antaa esimerkkejä siitä, miten tunteiden ilmaisua voidaan säädellä, ja siitä, miten asioita voidaan tarkastella myös muiden ihmisten näkökulmasta, sekä osaa esimerkein kuvata tunneilmaisuun liittyvää ihmisten erilaisuutta
·    tietää ikäkauteensa liittyvät oikeutensa ja vastuunsa.

Karttataidot
Oppilas
·    osaa etsiä kartastosta tutkimiaan paikkoja, käyttää kartanluvussa hyväkseen karttamerkkejä ja mittakaavoja sekä osaa tulkita erilaisia karttoja
·    osaa tulkita tilastoja, diagrammeja, kuvia, ja sähköisten viestimien välittämää tietoa sekä osaa kriittisesti arvioida eri tietolähteitä
·    osaa itse laatia yksinkertaisia karttoja ja diagrammeja.

Eurooppa osana maailmaa
Oppilas
·    tietää pääpiirteissään Euroopan valtiot ja niiden pääkaupungit sekä osaa kuvata luonnonolojen vaihtelua ja ihmisen toimintaa Euroopassa.

Ihmisten elämän ja elinympäristöjen monimuotoisuus maapallolla
Oppilas
·    tietää maailmankartan keskeisen nimistön, kuten maanosat, valtameret, suurimmat vuoristot sekä sademetsä- ja aavikkoalueet
·    tietää, että maapallolla on erilaisia ilmasto- ja kasvillisuusvyöhykkeitä ja osaa kertoa esimerkkejä siitä, miten ilmasto-olot, kuten lämpötila ja sademäärä, vaikuttavat ihmisen toimintaan, erityisesti maatalouteen ja asumiseen eri vyöhykkeillä sekä osaa kuvata ihmisten elämää erilaisissa ympäristöissä
·    osaa kertoa esimerkkejä eri alueilta siitä, miten ihmisen toiminta, kuten kaupunkien ja teollisuuden rakentaminen, liikalaiduntaminen ja polttopuun kerääminen ovat aiheuttaneet muutoksia ympäristössä
·    osaa tunnistaa oman kulttuurin ja vieraiden kulttuurien piirteitä.


7.9 FYSIIKKA JA KEMIA

VUOSILUOKAT 5–6
Fysiikan ja kemian opetuksen lähtökohtana ovat oppilaan aikaisemmat tiedot, taidot ja kokemukset sekä ympäristön kappaleista,aineista ja ilmiöistä tehdyt havainnot ja tutkimukset, joista edetään kohti fysiikan ja kemian peruskäsitteitä ja periaatteita. Opiskelun tulee innostaa oppilasta luonnontieteiden opiskeluun, auttaa oppilasta pohtimaan hyvän ja turvallisen ympäristön merkitystä sekäopettaa oppilasta huolehtimaan ympäristöstään ja toimimaansiinä vastuullisesti. Opetukseen integroidaan terveystiedon opetusta,jossa oppilaan toimintaa tarkastellaan turvallisuuden ja terveyden näkökulmasta.

TAVOITTEET
Oppilas oppii
·    työskentelemään ja liikkumaan turvallisesti itseään ja ympäristöään suojellen sekä noudattamaan annettuja ohjeita
·    tekemään havaintoja ja mittauksia, etsimään tietoa tutkittavasta kohteesta sekä pohtimaan tiedon luotettavuutta
·    tekemään johtopäätöksiä havainnoistaan ja mittauksistaan sekä tunnistamaan luonnonilmiöihin ja kappaleiden ominaisuuksiin liittyviä syy-seuraussuhteita
·    tekemään yksinkertaisia luonnontieteellisiä kokeita, joissa selvitetään ilmiöiden, eliöiden, aineiden ja kappaleiden ominaisuuksia sekä niiden välisiä riippuvuuksia
·    käyttämään luonnontieteellisentiedon kuvailemisessa, vertailemisessa ja luokittelussa fysiikan ja kemianalaankuuluvia käsitteitä
·    ymmärtämään päihde- ja vaikuteaineiden vaarallisuuden.




KESKEISET SISÄLLÖT
Energia ja sähkö
·    lämmön, valon ja liikkeen aikaansaaminensähkön avulla sekä sähköturvallisuus
·    erilaisia sähkön ja lämmön tuotantotapoja sekä energiavarat
Luonnon rakenteet
·    Maan vetovoima ja kitka sekä voimista aiheutuvia liike- ja tasapainoilmiöitä
·    turvallinen liikkuminen ja tapaturmien ehkäiseminen
·    Maan ja Kuun liikkeet ja näistä aiheutuvia ilmiöitä sekä Aurinkokunnan rakenne ja tähtitaivas
Aineet ympärillämme
·    ilman koostumus ja ilmakehä
·    veden ominaisuudet ja sen merkitys liuottimena, luonnonvesien tutkiminen sekä veden puhdistaminen
·    maaperästä saatavien aineiden luokittelusekä aineiden erotusmenetelmiä
·    elinympäristöön kuuluvien aineiden ja tuotteiden alkuperä, käyttö ja kierrätys sekä niiden turvallinen käyttö
·    vaikuttavat aineet päihteissä ja huumaavissa aineissa ja niiden haitat

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 6. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ
Luonnon tutkimisen taidot
Oppilas
·    osaa työskennellä ja toimia turvallisesti itseään ja ympäristöään suojellen sekä noudattaa annettuja ohjeita
·    osaa tehdä havaintoja ja mittauksia eri aisteilla ja mittausvälineillä sekä osaa kohdistaa havaintojen teonkohteen olennaisiin piirteisiin, esimerkiksi liikkeeseen tai lämpötilaan ja niiden muutoksiin
·    osaa tehdä johtopäätöksiähavainnoistaan ja mittauksistaan, esittää mittaustuloksiaan esimerkiksitaulukoiden avulla sekä selittää luonnon perusilmiöihinja kappaleiden ominaisuuksiin liittyviä syy-seuraussuhteita, esimerkiksimitä suurempi massa kappaleella on, sitä vaikeampi se on saadaliikkeelle tai pysäyttää
·    osaa tehdä yksinkertaisia kokeita, esimerkiksi tutkia, mitkä tekijät vaikuttavat kiinteän aineen liukenemiseen
·    osaa käyttää käsitteitä, suureita ja niiden yksiköitä aineiden, kappaleiden ja ilmiöiden ominaisuuksien kuvailemisessa, vertailemisessa ja luokittelussa
·    osaa koota eri lähteistä löytämäänsä tietoa sekä pohtia sen oikeellisuutta aikaisempien tietojensa, tutkimustensa ja muiden kanssa käytyjen keskustelujen perusteella.

Energia ja sähkö
Oppilas
·    tuntee eri jännitelähteitä, kuten paristo ja akku sekä osaa tehdä kokeita, joissa sähköä käytetään valon, lämmön ja liikkeen aikaansaamiseen
·    tietää, että sähköä ja lämpöä voidaan tuottaa erilaisten luonnonvarojen avulla sekä osaa luokitella luonnonvaroja uusiutuviin ja uusiutumattomiin.

Luonnon rakenteet
Oppilas
·    osaa tutkia vuorovaikutuksista aiheutuvia voimia kuten painovoima, kitka sekä ilman- ja vedenvastus sekä tunnistaa erilaisia liikkeitä
·    osaa tutkia, miten voima muuttaa liikettä ja soveltaa luonnontieteellistä tietoa liikkumisessa ja liikenteessä
·    tunnistaa Maan ja Kuun liikkeistä johtuvia ilmiöitä, kuten vuorokaudenajat, vuodenajat, Kuun vaiheet, pimennykset sekä tuntee Aurinkokunnan rakenteen ja osaa tehdä havaintoja tähtitaivaasta
·    osaa kuvata vaaratilanteita liikenteessä ja muussa arkiympäristössä.

Aineet ympärillämme
Oppilas
·    tuntee ilman koostumuksen ja osaa ilmakehän kaasujen kemiallisia merkkejä sekä ymmärtää ilmakehän merkityksen elämän ylläpitäjänä
·    osaa tutkia erilaisia veden ominaisuuksia sekä tietää, miten vesiä puhdistetaan
·    osaa luokitella maaperästä saatavia aineita, tuntee maaperän alkuaineiden kemiallisia merkkejä sekä osaa käyttää erilaisia aineiden erottamismenetelmiä, kuten suodatusta, kiteytystä ja seulomista 
·    tuntee perusasioita ympäristönsä aineiden ja tuotteiden turvallisesta käytöstä ja elinkaaresta sekä osaa tutkia aineiden ja tuotteiden ominaisuuksia esimerkiksi happamuutta
·    tuntee keskeisiä asioita tupakasta, päihteistä ja huumaavista aineista, tietää, miksi ne ovat haitallisia, jaantaa esimerkkejä siitä, miksi niiden käyttö on vaarallista.


VUOSILUOKAT 1-4    VUOSILUOKAT 5-6    VUOSILUOKAT 7-9
KESKEISET SISÄLLÖTYmpäristö- ja luonnontieto    KESKEISET SISÄLLÖTBiologia ja maantieto    KESKEISETSISÄLLÖTBiologia
Eliöt ja elinympäristöt·    elottoman jaelollisen luonnon peruspiirteet ·    erilaisia elinympäristöjä ja eliöiden sopeutuminen niihin·    oman lähiympäristön tavallisimpia kasvi-, sieni- ja eläinlajeja ·    luonto eri vuodenaikoina ·    kasvien ja eläinten elämänvaiheita·    ruoan alkuperä ja tuottaminen    Eliöt ja elinympäristöt·    lähialueiden keskeisen eliölajiston tunnistaminen ja ohjattu kasvien keruu ·    eliöiden elinympäristöjä, kuten metsä ja suo, ravintoketjut sekä metsien hyötykäyttö ·    kasvien kasvu ja sen kokeellinen tutkiminen sekä eläinten ja kasvien lisääntyminen·    elintarvikkeiden alkuperä ja tuottaminen sekä puutarhan antimet    Luonto ja ekosysteemit·    kotiseudun keskeisten kasvi-, eläin- ja sienilajien tunnistaminen sekä ohjattu kasvien kerääminen ·    ekosysteemi, sen rakenne ja toiminta, metsä- ja vesiekosysteemin ominaispiirteet sekä yhden ekosysteemin omakohtainen tutkiminen ·    metsänhoitoon ja kasvinviljelyyn tutustuminenluonnon monimuotoisuus
   Luonnon monimuotoisuus luonnon monimuotoisuuden merkitys sekä jokamiehen oikeudet ja velvollisuudet   
Ihminen ja terveys ·    ihmisen keho sekä kasvun ja kehityksen vaiheet pääpiirteissään·    omasta terveydestä huolehtiminen ja arkipäivän terveystottumukset·    sairastaminen ja tavallisimpia lasten sairauksia, toimiminen hätätilanteissa ja yksinkertaiset ensiaputoimetperheen ja ystävyyden, tunteiden tunnistamisen ja vuorovaikutuksen merkitys hyvinvoinnille ja mielenterveydelle    Ihmisen rakenne, elintoiminnot, kasvu, kehitys ja terveys·    ihmisen kehon rakenne ja keskeiset elintoiminnot, lisääntyminen sekä murrosiän fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset muutokset·    oman kehon arvostus ja suojelu, tervettä kasvua ja kehitystä tukevat ja haittaavat tekijät sekä seksuaalisen kehityksen yksilöllinen vaihtelu ihmissuhteisiin, huolenpitoon ja tunteiden säätelyyn liittyvät sosiaaliset tekijät, suvaitsevaisuus sekä ikäkauteen liittyvät oikeudet ja vastuu    Ihminen ·    ihmisen rakenne ja keskeiset elintoiminnot·    ihmisen seksuaalisuus jalisääntyminen ·    perimän ja ympäristönmerkitys ihmisen ominaisuuksien kehittymisessä
       Elämä ja evoluutio·    solun rakenne ja toiminta·    eliökunnan synty ja kehitys sekä eliökunnan järjestelmä·    ihmisen biologinen ja kulttuurinen evoluutio sekä ihmislajin ominaispiirteet·    biotekniikan mahdollisuudet ja niihin liittyvät eettiset kysymyksetYhteinen ympäristö ·    ekologisesti kestävä kehitys sekä ympäristönsuojelun sisältö ja tavoitteet oman elinympäristön tilan ja ympäristömuutosten tutkiminen, oman lähiympäristön tilaa parantavien toimientarkastelu sekä oman ympäristökäyttäytymisen pohtiminen

       KESKEISET SISÄLLÖTMaantieto
Oma lähiympäristö, kotiseutu ja maapallo ihmisen elinpaikkana·    oma lähiympäristö ·    vuorokauden- ja vuodenajat·    maaston keskeiset piirteet ja kartta·    kotiseutu ja oma maakunta, niiden luonnonolot ja maisemat sekä rakennettu ympäristö ja ihmisen toiminta Suomi, Pohjoismaat jamuut lähialueet sekä maapallo ihmisen elinpaikkana   Eurooppa osana maailmaaEurooppa maailman kartalla ja Euroopan karttakuvaEuroopan ilmasto- ja kasvillisuusvyöhykkeet sekä ihmisen toimintaIhmistenelämän ja elinympäristöjen monimuotoisuus maapallolla·   maailmankartan keskeinen nimistö ja karttataidot ·   sademetsät, savannit, arot, aavikot, talvisateiden alueetsekä lauhkean ja kylmän vyöhykkeen alueet ihmisen elinympäristöinä sekä ihmisten monimuotoinen elämä erilaisissa ympäristöissä·    luonnon ja ihmisen toiminnan vuorovaikutus maapallolla sekä ihmisen toiminnan aiheuttamat muutokset ympäristössä    Maa – ihmisen kotiplaneetta·    maailman luonnonmaantieteellisen ja kulttuurimaantieteellisen karttakuvan hahmottamien sekä maailmanalueellinen jäsentäminen·    maapallon sisäisetja ulkoiset tapahtumat  ·    Aasia, Afrikka, Pohjois-ja Etelä-Amerikka, Australia ja Eurooppa: kahden tai useamman maanosanluonnonolojen, ihmistoiminnan ja kulttuuristen piirteiden vertailu   Eurooppa·    Euroopan karttakuvan, luonnonolojen, maisemanja ihmisen toiminnan peruspiirteet sekä niiden vuorovaikutus Euroopaneri alueilla·   Euroopan maantieteellinen tarkastelu osanamaailmaa ja Euroopan tulevaisuus        Suomi maailmassa·   Suomen karttakuvaja maisema ·    luonnon jaihmisen toiminnan vuorovaikutusSuomen eri alueilla sekä rakennettuympäristö ja perinnemaisemat·    Suomen väestöja sen vähemmistökulttuurit·    vaikuttamismahdollisuudetoman ympäristön suunnittelussa ja kehittymisessä·   Suomi osana maailmaa·    oman lähiympäristöntai kotikunnan pienimuotoinen tutkiminen: luonnonympäristö, rakennettuympäristö ja sosiaalinenympäristö    Yhteinenympäristö·   ympäristö- ja kehityskysymyksetpaikallisesti ja maailmanlaajuisestisekä ongelmien  ratkaisumahdollisuuksienpohtiminen·   Itämeren alueen ympäristökysymykset·   ihminenluonnonvarojen kuluttajana
   Fysiikka ja kemiaKESKEISET SISÄLLÖT     FysiikkaKESKEISET SISÄLLÖT
Ympäristön ilmiöitä·    ääneen ja valoon liittyviä ilmiöitä sekä kuulon ja näön suojelu ·    lämpöön liittyvien ilmiöitä ja lämmön lähteitä ·    yksinkertaisten laitteiden toimintaperiaatteita ja erilaisten rakenteiden lujuuden tutkiminen·    magneettisia ja sähköisiä ilmiöitäYmpäristön aineita·    arkielämäänkuuluvia aineita ja materiaaleja sekä niiden säästäväkäyttö ja kierrätys·    ilman ominaisuuksiasekä palaminen ja paloturvallisuusveden ominaisuuksia ja olomuodon muutokset,veden käyttö ja kiertokulku luonnossa    Energia ja sähkö·   lämmön, valon ja liikkeen aikaansaaminen sähkönavulla sekä sähköturvallisuus·    erilaisiasähkön ja lämmön tuotantotapoja sekä energiavarat   Sähkö·    kappaleiden välisetsähköiset ja magneettisetvoimat·    tasavirtapiirija virtapiirin perusilmiötsekä näiden ilmiöiden soveltaminenturvallisesti jokapäiväisessäelämässä ja tekniikassa·   sähkömagneettineninduktio ja sen käyttöenergian siirrossa sekä sähkönkäyttö kotona

   Luonnon rakenteet·    Maan vetovoima ja kitka sekä voimista aiheutuvia liike- ja tasapainoilmiöitä ·    turvallinen liikkuminen ja tapaturmien ehkäiseminen·    Maan ja Kuun liikkeet ja näistä aiheutuvia ilmiöitä sekä Aurinkokunnan rakenne ja tähtitaivas     Luonnon rakenteet·    luonnon rakenteet ja mittasuhteet·   rakenneosia koossa pitävät vuorovaikutukset sekäenergian sitoutuminen ja vapautuminen rakenneosien välisissä prosesseissaradioaktiivinen hajoaminen, fissio ja fuusio, ionisoiva säteily ja sen vaikutus elolliseen luontoon sekä säteilyltä suojautuminen
       Liike ja voima·    vuorovaikutus ja niistä syntyvät voimat sekä niistä aiheutuvat liike- ja tasapainoilmiöt sekä niiden esiintyminen ympäristössä·    liike, tasaisen ja tasaisesti kiihtyvän liikkeen mallit·    voiman tekemä työ, mekaaninen energia ja teho
Turvallisuus ·    kiusaamisen ja väkivallan ehkäisy, fyysisen koskemattomuuden kunnioittaminen, oman koulun turvallisuus, liikennekäyttäytyminen ja vaaratilanteiden välttäminen, koti- ja vapaa-ajan tapaturmat·    sopimukset ja säännöt, hyvät tavat ja toisten huomioon ottaminen, rahan käyttö ja toisen omaisuuden kunnioittaminen        Värähdys- ja aaltoliike·    erilaiset värähdys- ja aaltoliikkeiden perusilmiöt sekä aaltoliikkeen synty ja vastaanottaminen sekä havaitseminen, heijastuminen ja taittuminen sekä niihin liittyvät ominaisuudet, suureet ja lait·    äänen ja valon merkitys ja sovellukset ·    optisten laitteiden toimintaperiaatteitaLämpö·    kappaleiden ja aineiden lämpenemiseen ja jäähtymiseen liittyvät ilmiöt sekä niiden kuvaaminen tarkoituksenmukaisilla käsitteillä ja laeilla sekä lämpöilmiöiden merkitys ja sovellukset ·    energian säilyminen ja huononeminen, lämpö energiamuotona
       KemiaKESKEISET SISÄLLÖT
   Aineet ympärillämme·    ilman koostumus ja ilmakehä·    veden ominaisuudet ja sen merkitysliuottimena, luonnonvesien tutkiminen sekä veden puhdistaminen·   maaperästä saatavien aineiden luokittelu sekäaineiden erotusmenetelmiä·    elinympäristöönkuuluvien aineiden ja tuotteiden alkuperä, käyttö ja kierrätyssekä niiden turvallinen käyttö·    vaikuttavataineet päihteissä ja huumaavissa aineissa ja niiden haitat   Ilma ja vesi·    ilmakehän aineet ja niiden merkitysihmiselle ja luonnon tasapainolle·    vesi ja veden ominaisuuksia,kuten happamuus ja emäksisyys·    aineiden paloherkkyys,palamisreaktio, sen kuvaaminen kemian merkkikielellä sekä palamistuotteidenominaisuudet ja vaikutukset ympäristössä Raaka-aineet ja tuotteet·    tärkeimmät maankuoresta saatavat alkuaineet ja yhdisteet ja niiden ominaisuuksia sekä tuotteiden valmistus, käyttö, riittävyys ja kierrätettävyys·    sähkökemiallisia ilmiöitä, sähköpari, elektrolyysi ja niiden sovellukset ·    alkuaineiden ja yhdisteiden merkitseminen, luokittelu ja erottaminen sekä reaktionopeuksien vertailu·   reaktioyhtälöiden tulkitseminen sekä yksinkertaisten reaktioyhtälöidentasapainottaminen ·    alkuaineiden ja yhdisteiden ominaisuuksienja rakenteiden selittäminen atomimallin tai jaksollisen järjestelmänavullaElollinen luonto ja yhteiskunta·    fotosynteesi japalaminen, energialähteet·    orgaanisten yhdisteidenhapettumisreaktioita ja reaktiotuotteita, kuten alkoholit ja karboksyylihapotsekä niiden ominaisuudet ja käyttö·    hiilivedyt,öljynjalostusteollisuus ja sen tuotteita·    hiilihydraatit,valkuaisaineet, rasvat, niiden koostumus ja merkitys ravintoaineina sekäteollisuuden raaka-aineina·    pesu- ja kosmeettiset aineetja tekstiilit
      
              
7.11 USKONTO

KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT
Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä. Uskontoa käsitellään yhtenä inhimillisen kulttuurin vaikuttavana pohjavirtana. Uskonnon opetuksessa korostetaan oman uskonnon tuntemista sekä valmiutta kohdata muita uskontoja ja katsomuksia, etenkin suomalaisessa yhteiskunnassa vaikuttavia katsomusperinteitä.
Uskonnon opetuksen tehtävänä on tarjota oppilaalle tietoja, taitoja ja kokemuksia, joista hän saa aineksia identiteetin ja maailmankatsomuksen rakentamiseen. Opetus antaa valmiuksia kohdata uskonnollinen ja eettinenulottuvuus omassa ja yhteisön elämässä. Opetuksen tavoiteon uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys.
    Opetuksen tavoitteena on
·    perehdyttää omaan uskontoon
·    perehdyttää suomalaiseen katsomusperinteeseen
·    tutustuttaa muihin uskontoihin
·    auttaa ymmärtämään uskontojen kulttuurista ja inhimillistä merkitystä
·    kasvattaa eettisyyteen ja auttaa ymmärtämään uskonnon eettistä ulottuvuutta.

EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO
Evankelisluterilaisen uskonnon opetuksen lähtökohtana on tutustuttaa oppilas monipuolisesti uskonnolliseen kulttuuriin ja tuoda esiin oppilaan kehityksen ja kasvun kannalta keskeisiä tekijöitä. Oppilasta autetaan ymmärtämään uskonnon merkitystä hänelle itselleen sekä näkemään uskontojen vaikutuksia yhteiskunnassa ja kulttuurissa. Opetuksen tavoite on laaja-alainen uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys.

VUOSILUOKAT 1−5
Evankelisluterilaisen uskonnon opetuksen ydintehtävänä vuosiluokilla 1−5 on aineksien tarjoaminen oppilaan maailmankatsomuksen rakentumiseksi. Opetuksessa tutustutaan oppilaita ympäröivään uskonnolliseen maailmaan tietojen ja omien kokemusten kautta, perehdytään Raamattuun sekä rohkaistaan oppilaita eettiseen arviointiin ja vastuullisuuteen.

TAVOITTEET
Oppilas
·    oppii luottamusta elämään ja itseensä, kohtaamaan rohkeasti tulevaisuuden, ymmärtämään pyhän ulottuvuuden sekä näkemään uskonnon vaikutuksen omassa ja muiden elämässä
·    tutustuu Uuteen testamenttiin, Jeesuksen elämään ja opetuksiin
·    tutustuu Vanhan testamentin keskeisiin kertomuksiin
·    ymmärtää kirkkovuoden ja Jeesuksen elämänkaaren välisen yhteyden
·    tutustuu luterilaiseen kirkkoon ja seurakunnan toimintaan
·    tutustuu muihin kristillisiin kirkkoihin ja ympäröiviin uskonnollisiin ja ei-uskonnollisiin katsomuksiin
·    oppii eettisten asioiden pohdintaa, omien tunteiden ja kokemusten jakamista sekä kristillisen etiikan soveltamista.

KESKEISET SISÄLLÖT
Luottamus ja turvallisuus
Erityisesti 1-2 luokilla
·    oppilaiden kokemuksista ja elämäntilanteista nousevia elämään ja kuolemaan liittyviä asioita
·    Jumala Isänä ja Luojana
Erityisesti 3-4 luokilla
·    Herran siunaus sekä Jeesuksen opetukset Jumalan huolenpidosta

Arvokas ja ainutlaatuinen elämä
Erityisesti 1-2 luokilla
·    minun juureni; perheen ja suvun arvoja ja perinteitä
·    toisen ihmisen ja luonnon kunnioitus, valintojen tekeminen ja vastuullisuus
·    teemaan liittyviä Raamatun kertomuksia
·    suvaitsevaisuus, alustava tutustuminen niihin kirkkoihin, uskontoihin ja vähemmistöihin, jotka liittyvät oppilaidenelämään

Raamatun kertomuksia ja opetuksia
Erityisesti 3-4 luokilla
·    alku- ja patriarkkakertomukset
·    Egyptistä Luvattuun maahan
·    Jeesuksen elämä ja opetukset, Isä meidän -rukous

Eettisyyteen kasvaminen
Erityisesti 1-2 luokilla
·    ihmisen arvo erityisesti luomisen näkökulmasta
·    yhdessä elämisen kysymykset ja oikeudenmukaisuus
Erityisesti 3-4 luokilla
·    kultainen sääntö, rakkauden kaksoiskäsky ja kymmenen käskyä

Luterilaisen kirkon elämä
Erityisesti 1-2 luokilla
·    seurakunta oppilaan elämässä
·    kirkko- ja kalenterivuoden juhlia ja niihin liittyviä kristillisiä sisältöjä ja tapoja
·    seurakunnan keskeisiä toimintoja, kuten jumalanpalvelus, kirkolliset toimitukset, diakonia sekä toiminta seurakunnan jäsenenä
·    virsiä ja muita hengellisiä lauluja
Erityisesti 5. luokalla
·    luterilaisen kirkon käsitys Jumalasta, armosta, pelastuksesta ja Raamatusta
·    kristilliset symbolit kirkossa ja oppilaan ympäristössä, kirkkotaide

Oppilaita ympäröivä uskonnollinen maailma
Erityisesti 1-2 luokilla
·    oppilaiden kohtaamat uskonnot ja kirkot Suomessa ja maailmalla
·    juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin yhteisiä ja erilaisia piirteitä

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 5. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ
Oppilas tuntee keskeiset asiat Raamatusta ja Suomen evankelis-luterilaisesta kirkosta ja osaa käyttää oppimaansa lisätiedon hankkimiseen
Oppilas
·    tuntee Raamatun keskeisiä kertomuksia
·    tuntee Suomen evankelis-luterilaisen kirkon peruspiirteet ja oman alueensa seurakunnan
·    tietää Suomen evankelis-luterilainen kirkon kuuluvan kirkkojen suureen perheeseen ja tuntee myös muita kristillisiä kirkkoja ja yhteisöjä.

Oppilas hahmottaa uskontoa ilmiönä
Oppilas
·    ymmärtää uskonnollisen kielenkäytön luonnetta
·    tunnistaa uskonnollisia symboleja, käsitteitä ja kielikuvia
·    näkee uskonnon vaikutuksia omassa elämässään ja lähiympäristössään.

Oppilas osaa käyttää uskonnollista tietoa
Oppilas
·    hahmottaa alustavasti uskon ja tiedon perusluonnetta
·    osaa tarkastella itselleen läheisiä elämänkysymyksiä
·    pystyy ikäkauttansa vastaavasti hahmottamaan omaa maailmankatsomustaan.

Oppilas osaa toimia eettisesti vastuullisella tavalla
Oppilas
·    kykenee eettiseen pohdintaan
·    tunnistaa moraaliseen päätöksentekoon vaikuttavia tekijöitä ja ottaa niitä huomioon omassa elämässään.

VUOSILUOKAT 6−9
Evankelisluterilaisen uskonnon opetuksen ydintehtävänä vuosiluokilla 6−9 on syventää ja laajentaa oppilaan ymmärtämystä oman uskonnon ja muiden uskontojen luonteesta ja merkityksestä. Näin tuetaan oppilaan oman maailmankatsomuksen ja eettisen näkemyksen rakentumista.

TAVOITTEET
Oppilas
·    tiedostaa maailmankatsomuksensa rakentumiseen vaikuttavia tekijöitä
·    ymmärtää uskonnon ja siihen sisältyvän pyhyyden ulottuvuuden merkitystä ihmisen ja yhteisön elämässä
·    perehtyy Raamattuun inhimillisenä ja pyhänä kirjakokoelmana
·    perehtyy kristinuskoon, sen syntyyn ja kehitykseensekä sen merkitykseen ihmisen ja yhteiskunnan elämässä
·    perehtyy luterilaiseen kirkkoon ja sen uskonkäsitykseen
·    tutustuu keskeisiin maailmanuskontoihin pääpiirteissään
·    osaa kunnioittaa eri tavoin uskovia ja ajatteleviaihmisiä
·    tuntee eettisen ajattelun peruskäsitteitä ja kristillisen etiikan perusteita sekä osaa soveltaa näitä eettiseen pohdintaansa ja toimintaansa.

KESKEISET SISÄLLÖT 
Oppilaan maailmankatsomuksellinen pohdinta
Erityisesti 7-9 luokilla
·    elämän merkitys ja rajallisuus
·    uskon ja tiedon suhde

Maailmanuskonnot
Erityisesti 7-9 luokilla
·    keskeisten maailmanuskontojen levinneisyys, kokosuhteet ja uskonnollisen elämän pääpiirteet
·    uskonnon ulottuvuudet ja vaikutukset yksilöön, yhteisöön ja kulttuuriin

Raamattu
Erityisesti 7-9 luokilla
·    Vanha testamentti Israelin kansan vaiheiden ja uskon ilmentäjänä
·    Vanha testamentti juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin näkökulmasta
·    Uusi testamentti Jeesuksen opetuksen ja kristinuskon synnyn ilmentäjänä
·    Raamatun synnyn pääpiirteet sekä Raamatun tulkinta ja käyttö
·    Raamatun kulttuurivaikutuksia

Kirkko
Erityisesti 6. luokalla
·    kristillinen usko, sen inhimillinen ja yhteiskunnallinen merkitys, erityisesti luterilainen usko, kristilliset symbolit
·    oman seurakunnan kirkkorakennukset

Erityisesti 7-9 luokilla
·    keskeiset asiat kristinuskon synnystä ja kehityksestä
·    kirkkokunnat, niiden levinneisyys sekä elämän ja uskon pääpiirteet, ekumenia
·    kirkkorakennus sekä sen symboliikka ja liittyminen seurakunnan elämään

Suomalainen katsomusperinne
Erityisesti 6. luokalla
·    yleiskuva Suomen uskontotilanteesta, erityisesti luterilainen kirkko ja ortodoksinen kirkko sekä muita kristillisiä kirkkojaja yhteisöjä, muita uskontoja ja uskonnottomuus
·    luterilaisen kirkon jäsenyys ja toiminta sekä kristillinen virsi- ja muu musiikkiperinne
Erityisesti 7-9 luokilla
·    uskonnonvapaus
·    suomalaiset muinaisuskot, katolinen keskiaika, uskonpuhdistus ja sen jälkeinen aika

Ihminen eettisenä olentona
Erityisesti 7-9 luokilla
·    eettisten normien, periaatteiden ja arvojen tunnistaminen, pohtiminen ja soveltaminen
·    kristillinen ihmiskäsitys ja toisen asemaan asettuminen
·    ihminen oman elämänsä, yhteiskunnanja ympäristön muokkaajana
·    kristillisen etiikan peruspainotukset kuten profeettojen sanoma, Jeesuksen Vuorisaarna ja vertaukset



ORTODOKSINEN USKONTO        
Ortodoksisessa uskonnonopetuksessa keskeistä on oppilaan ortodoksisen identiteetin vahvistaminen ja ylläpitäminen. Oppilasta autetaan ymmärtämään uskonnon merkitystä hänelle itselleen sekä näkemään uskonnon vaikutuksia yhteiskunnassa jakulttuurissa. Opetuksessa pyritään uskonnollisen ja katsomuksellisenyleissivistyksen saavuttamiseen.

VUOSILUOKAT 1–5
Ortodoksisen uskonnon opetuksen ydintehtävänä vuosiluokilla 1–5 on tietojen, taitojen ja  kokemisen kautta tarjota oppilaalle aineksia oman maailmankatsomuksensa rakentumiseksi ja eettisesti vastuuntuntoiseksi ihmiseksi kasvamiseksi.



TAVOITTEET
Oppilas
·    vahvistaa ortodoksista identiteettiään ja ymmärtää pyhyyden ulottuvuutta elämässä
·    perehtyy liturgiseen elämään ja kirkkotaiteeseen, ortodoksiseen kirkkovuoteen, pyhien ihmisten elämään, ortodoksisen kristillisyyden peruskäsitteisiin ja oman seurakunnan toimintaan
·    tutustuu uskonopin peruskysymyksiin
·    perehtyy Raamatun kertomuksiin, niiden sanomaan jaoppii pohtimaan Raamatusta ja oppilaan omasta elämästä nouseviaeettisiä kysymyksiä
·    tutustuu muihin kristillisiin kirkkoihin ja ympäröiviin uskonnollisiin ja ei-uskonnollisiin katsomuksiin.

KESKEISET SISÄLLÖT
Kirkkovuosi ja pyhät ihmiset
·    pyhät ajat ja kirkkovuoden suuret ja keskisuuret juhlat
·    oman kirkon ja oppilaan oma suojeluspyhä
·    paastot sekä niihin liittyvät eettiset kysymykset
·    kirkon suuria opettajia ja marttyyreja

Kirkon jäsenenä
·    ortodoksinen perinne perheessä, koulussa, kotipaikkakunnalla, Suomessa, maailmassa
·    oman seurakunnan toimintamuodot, erityisesti jumalanpalvelukset ja seurakunnan lapsityö
·    luostarien toiminta
·    kirkollisia järjestöjä
·    lähiympäristön muita kirkkoja ja uskontoja
·    oppilaiden kohtaama uskonnollisuus Suomessa ja maailmalla
·    juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin yhteisiä ja eriyttäviä piirteitä

Raamattu pyhänä kirjana
·    alkukertomukset ja patriarkkakertomukset
·    Egyptistä Luvattuun maahan
·    Jeesuksen elämä ja opetukset, Herran rukous
·    evankeliumien kirjoittajat
·    ylösnousemus ja uusi elämä
·    Uuden testamentin ajanhistoriaa

Liturginen elämä
·    jumalanpalvelusten toimittajat ja liturgiajumalanpalvelus
·    sakramentteja, erityisesti kaste, mirhalla voitelu, katumus ja ehtoollinen
·    kirkkomusiikki: tropareja, jumalanpalvelusveisuja ja muiden pyhien toimitusten veisuja
·    kirkko rakennuksena ja pyhänä paikkana
·    ikoni kuvana ja pyhänä esineenä

Uskonoppi ja eettisyyteen kasvaminen
·    ihminen Jumalan kuvana ja kaltaisena
·    Pyhän Kolminaisuuden persoonat ja niiden erityispiirteet
·    pelastus ja iankaikkinen elämä
·    kirkko ja seurakunta
·    kymmenen käskyn etiikka

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 5. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ
Oppilas tuntee keskeiset asiat ortodoksisuudesta
Oppilas
·    tuntee liturgiajumalanpalveluksen merkityksen osana ortodoksikristityn elämää
·    tuntee pääpiirteissään ortodoksisen kirkkovuoden paasto- ja juhlaperinteen sekä kykenee seuraamaan kirkkovuotta omassa elämässään
·    tuntee ortodoksista ihmisnäkemystä sekä ortodoksisen kristillisyyden muita peruskäsitteitä ja pystyy soveltamaan niitä omassa elämässään.

Oppilas tuntee Raamatun keskeisiä kertomuksia
Oppilas
·    tuntee pääpiirtein Vanhan ja Uuden testamentin erilaisen luonteen
·    tuntee Kristuksen opetuksia, elämänvaiheet ja kirkon synnyn
·    osaa pohtia Raamatun kertomusten kautta sekä omasta elämästään nousevia eettisiä kysymyksiä jaosaa ottaa niitä huomioon omassa elämässään.




Oppilas osaa käyttää uskonnollista tietoa
Oppilas
·    tuntee ortodoksisen uskonopin keskeisiä peruskäsitteitä
·    tuntee ortodoksista traditiota osana ortodoksikristityn elämää
·    pystyy käyttämään oppimaansa ortodoksisen identiteetin vahvistamiseksi
·    kykenee vahvistamaan ortodoksista identiteettiään.

Oppilas tuntee oman uskonnon sekä lähiympäristön uskontoja
Oppilas
·    tuntee ortodoksisen kirkon erityispiirteitä
·    tunnistaa oman perheensä uskonnollisen taustan
·    tuntee oman kotiseurakuntansa toimintaa
·    tuntee lähiympäristössäänolevia muita kristillisiä kirkkoja ja yhteisöjä.

VUOSILUOKAT 6–9
Ortodoksisen uskonnon opetuksen ydintehtävänä vuosiluokilla 6–9 on syventää ja laajentaa oppilaan ymmärtämystä omasta uskonnollisesta perinteestään sekä muiden uskontojen luonteesta ja merkityksestä. Näin tuetaan oppilaan oman maailmankatsomuksen ja eettisen näkemyksen rakentumista.

TAVOITTEET
Oppilas
·    vahvistaa ja syventää ortodoksista identiteettiään ja ymmärtää pyhyyden ulottuvuutta elämässä
·    perehtyy liturgiseen elämään ja kirkkotaiteeseen, ortodoksiseen kirkkoon, sen historiaan ja uskonkäsitykseen
·    tiedostaa maailmankatsomuksensa rakentumiseen vaikuttavia tekijöitä sekä ymmärtää uskonnon ja katsomuksen merkityksen ihmisen ja yhteisön elämässä
·    perehtyy Raamattuun pyhänä ja inhimillisenä kirjakokoelmana
·    tuntee eettisen ajattelun peruskäsitteitä ja ortodoksisen etiikan perusteita sekä osaa soveltaa näitä eettisessä pohdinnassaan ja toiminnassaan
·    tutustuu keskeisiin maailmanuskontoihin pääpiirteissään
·    osaa arvostaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä.

KESKEISET SISÄLLÖT
Raamattu
·    Raamatun synty ja sisältö
·    Raamattu pyhänä kirjana
·    Profeetat, kuninkaiden aika, psalmit
·    Apostolien teot

Kirkkohistoria
·    kristinuskon synnyn ja kehityksen keskeiset tapahtumat
·    kirkkokunnat sekä ekumenia
·    Suomen ortodoksisen kirkon historiaa
·    Suomen ortodoksisen kirkon hallinto ja nykytilanne
·    Suomen uskonnollisen tilanteen kehitys

Maailmanuskonnot
·    keskeisten maailmanuskontojen levinneisyys, kokosuhteet, perususkomukset ja uskonnollisen elämän pääpiirteet
·    uskonnon ulottuvuudet ja vaikutukset yksilöön, yhteisöön ja kulttuuriin

Liturgiikka ja uskonoppi
·    sakramentit
·    jumalanpalvelukset: liturgia, vigilia, paastoliturgia ja muita kirkollisia toimituksia
·    kirkkorakennus, kirkkotaide ja kirkkomusiikki
·    uskonopin keskeiset kohdat

Etiikka
·    ortodoksinen ihmiskäsitys
·    eettisten normien, periaatteiden ja arvojen tunnistaminen, pohdinta ja soveltaminen
·    Vuorisaarnan etiikka


MUUT USKONNOT
Muiden uskontojen opetuksessa noudatetaan edellä esitettyjen uskontojen opetussuunnitelmien perusteiden periaatteita, erityisesti kaikille uskontosidonnaisille ryhmille laadittuja tavoitteita.
Muiden uskontojen opetuksesta annetaan opetussuunnitelmien perusteet erillisillä päätöksillä.



7.12 ELÄMÄNKATSOMUSTIETO

Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen kokonaisuus, jonka lähtökohtiin kuuluu filosofiaa sekä yhteiskunta- jakulttuuritieteitä. Elämänkatsomustiedon opetuksessa ihmisetymmärretään kulttuuriaan uusintavina ja luovina toimijoina,jotka kokevat ja tuottavat merkityksiä keskinäisessä vuorovaikutuksessa.Opetuksessa katsomuksia, inhimillisiä käytäntöjäja niitä koskevia merkityksiä pidetään yksilöiden,yhteisöjen ja kulttuuriperinnön vuorovaikutuksen tuloksina. Elämänkatsomustiedossapainotetaan ihmisten kykyä tutkia maailmaansa ja ohjata aktiivisestiomaa elämäänsä.
Opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle aineksia kasvaa itsenäiseksi, suvaitsevaiseksi, vastuulliseksi ja arvostelukykyiseksi yhteisönsä jäseneksi. Elämänkatsomustiedon opetus tukee kasvua täysivaltaiseen demokraattiseen kansalaisuuteen, joka globalisoituvassa ja nopeasti muuttuvassa yhteiskunnassa edellyttää eettisen ajattelu- ja toimintakyvyn kehittämistä, niihin liittyviä laaja-alaisia tietoja ja taitoja sekä katsomuksellisen ja kulttuurisen yleissivistyksen kartuttamista. Elämänkatsomustiedon opetusta ohjaa käsitys oppilaiden mahdollisuudesta kasvaa vapaiksi,tasa-arvoisiksi ja kriittisiksi hyvän elämän rakentajiksi.

VUOSILUOKAT 1−5
Opetuksen ydintehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja antaahänelle välineitä tutkia ja rakentaa elämänkatsomustaanja maailmankuvaansa.

TAVOITTEET
Tavoitteena on edistää oppilaan pyrkimystä
·    etsiä ja rakentaa identiteettiään ja elämänkatsomustaan ja sen myötä oppia hahmottamaan kokonaisuuksia, kasvaa kohtaamaan epävarmuutta ja kehittää taitojaan ilmaista itseään
·    kehittää arvostelukykyään ja kykyään eettiseen toimintaan ja oppia huomaamaan kohtaamiensa arkipäivän tilanteiden eettiset ulottuvuudet ja käyttämään eettisen ajattelun taitoja ja katsomuksellista harkintaa
·    tutustua ihmisoikeuksien, suvaitsevaisuuden, oikeudenmukaisuuden ja kestävän kehityksen periaatteisiin ja oppia kantamaan vastuuta itsestään, toisista ihmisistä, yhteisöstä ja luonnosta
·    tutustua lähiympäristönsä katsomuksiin ja kulttuureihin.

KESKEISET SISÄLLÖT
Sisällöistä muodostetaan opintokokonaisuuksia, joiden tulee sisältää aineksia seuraavista aihepiireistä. Vuosittain käsiteltävät sisällöt voivat vuorotella opetusryhmien koostumuksen mukaan.




Ihmissuhteet ja moraalinen kasvu
Erityisesti 1-2 luokilla
·    toisen kohtaaminen ja hänen asemaansa asettautuminen
·    hyvä, oikea ja väärä, oikean ja väärän erottaminen, ihmisen hyvyys
·    ystävyyden sisältö ja merkitys elämässä
·    ajattelun vapaus, uskonnon- ja elämänkatsomuksen vapaus, suvaitsevaisuus ja syrjintä
Erityisesti 3-4 luokilla
·    oikeudenmukaisuus, oikeudenmukaisuuden toteutuminen jokapäiväisessä elämässä, rikkaus ja köyhyys maailmassa
·    hyvä elämä, arvo ja normi, vastuu ja vapaus elämässä

Itsetuntemus ja kulttuuri-identiteetti
Erityisesti 5. luokalla
·    kuka olen ja mitä osaan, elämänvaiheet ja toiveet
·    erilaisia elämäntapoja, suvaitsevaisuus ja monikulttuurisuus
·    suomalainen kulttuuri ja suomalaiset kulttuurivähemmistöt, maailman kulttuuriperintö
·    elämänkatsomus, uskomus, luulo, tieto jaymmärrys, erilaisia elämän- ja maailmankatsomuksia

Yhteisö ja ihmisoikeudet
Erityisesti 1-2 luokilla
·    yhteiselämän perusteita, sääntö, sopimus, lupaus, luottamus, rehellisyys ja reiluus, kultainen sääntö
Erityisesti 3-4 luokilla
·    etiikan perusteita, teon moraalinen oikeutus, teontarkoitus ja seuraus, oman elämäni eettisiä ongelmia ja niidenratkaisuja
Erityisesti 5. luokalla
·    lasten oikeudet, oikeus ja velvollisuus, ihmisoikeudet
·    tasa-arvo ja rauha, demokratia, tulevaisuuden maailma

Ihminen ja maailma
Erityisesti 3-4 luokilla
·    ympäristö ja luonto, eloton ja elävä, kauneus luonnossa
·    elämän synty ja kehitys, kertomuksia maailman synnystä, maa ja maailmankaikkeus, elämän erilaisia muotoja, syntymä, elämä ja kuolema luonnossa
·    luonnon tulevaisuus ja kestävä kehitys, erilaiset aikakäsitykset ja niiden merkitys ihmisten elämässä,maailmanperintö ja ympäristö

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 5. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ
Ihmissuhteet ja moraalinen kasvu
Oppilas
·    kykenee arvioimaan erilaisten tilanteiden moraalisia vaatimuksia ja teon moraalista oikeutusta
·    ymmärtää tekevänsä väärin toimiessaan vastoin omaksumiaan periaatteita
·    kykenee tutkimaan moraalisia ongelmia yhdessämuiden kanssa ja hyväksyy erilaisten toimintalähtökohtienolemassaolon
·    ymmärtää, että konflikteihin on löydettävissä väkivallattomia ratkaisuja.

Itsetuntemus ja kulttuuri-identiteetti
Oppilas
·    tunnistaa katsomuksellisia kysymyksiä
·    osaa käyttää oppiaineen keskeisiä käsitteitä (elämänkatsomus, kulttuuri, vähemmistö)
·    rohkenee esittää omia näkemyksiään ja ymmärtää, että näkemyksiä tulee perustella
·    pystyy hahmottamaan katsomusvapauden merkityksen omassa elämässään
·    osaa hahmottaa suomalaisuuden osana maailman kulttuurista monimuotoisuutta.

Yhteisö ja ihmisoikeudet
Oppilas
·    tuntee ihmisoikeuksien, suvaitsevaisuuden ja oikeudenmukaisuuden periaatteita
·    ymmärtää yhteisten sääntöjen merkityksen
·    ymmärtää yksilöllisen vastuullisuuden ja sen, että yksilö kuuluu erilaisiin yhteisöihin.

Ihminen ja maailma
Oppilas
·    tuntee erilaisia maailmaa ja ihmisen paikkaa koskevia selityksiä
·    ymmärtää luonnon ja ympäristön tärkeyden ihmiselle
·    osaa toimia luontoa kunnioittaen ja on omaksunut kestävän kehityksen periaatteita.





VUOSILUOKAT 6−9
Opetuksen ydintehtävänä on syventää oppilaan omaa elämänkatsomusta ja maailmankuvaa koskevaa ymmärrystä. Erilaisista katsomuksista ja uskonnoista opiskellaan perustiedot sekä oppilaan kasvua vastuulliseksi ja aktiiviseksi yhteiskunnan jäseneksi tuetaan.

TAVOITTEET
Tavoitteena on edistää oppilaan pyrkimystä
·    etsiä ja rakentaa identiteettiään ja elämänkatsomustaan ja oppia samalla hahmottamaan kokonaisuuksia sekä kasvaa kohtaamaan epävarmuutta ja kehittää taitojaan ilmaista itseään ja elämänkatsomustaan
·    kehittää arvostelukykyään ja kykyään eettiseen toimintaan ja oppia huomaamaan kohtaamiensa arkipäivän tilanteiden eettiset ulottuvuudet ja käyttämään eettisen ajattelun taitoja ja katsomuksellista harkintaa
·    omaksua ja sisäistää ihmisoikeuksien, suvaitsevaisuuden, maailman laajuisen oikeudenmukaisuuden ja kestävän kehityksen periaatteita ja oppia kantamaan vastuuta itsestään,toisista ihmisistä, yhteiskunnasta ja luonnosta
·    laajentaa katsomuksellista ja kulttuurista yleissivistystään ja oppia tuntemaan eri kulttuureissa tärkeinä pidettyjä arvoja, uskomusjärjestelmiä ja elämänkatsomuksellisia ratkaisuja sekä niiden taustoja ja välittymistä sekä oppia arvioimaan tieteiden vaikutusta elämäntapaamme.

KESKEISET SISÄLLÖT
Opintokokonaisuudet, jotka voidaan opettaa kursseina, sisältävät syventäviä aineksia luokilla 1−5 käsitellyistäaihepiireistä: ihmissuhteista ja moraalisesta kasvusta, itsetuntemuksestaja kulttuuri-identiteetistä, yhteisöstä ja ihmisoikeuksistasekä ihmisestä ja maailmasta.

Kansalaisuus ja hyvä yhteiskunta
Erityisesti 6. luokalla
·    yhteiskuntateorian perusteet, demokratia
·    politiikka, toimiminen kansalaisena, kestävä kehitys

Katsomusten maailma
Erityisesti 7-9 luokilla
·    katsomusten historiaa, katsomusvapaus
·    maailmankuva, maailmankatsomus ja elämänkatsomus
·    tieto ja tutkimus, luonnollinen ja yliluonnollinen
·    uskonto ja uskonnottomuus, oma elämänkatsomus

Kulttuuri
Erityisesti 7-9 luokilla
·    kulttuurin tutkimus, kulttuuri ja luonto
·    kulttuuri ja yhteisö, suomalainen kulttuuri, suvaitsevaisuus
·    käsityksiä ihmisen ja luonnon suhteesta:humanistinen, utilistinen, mystinen ja luontokeskeinen

Etiikka ja hyvä elämä
Erityisesti 7-9 luokilla
·    etiikan pääsuuntia ja peruskysymyksiä, nuoren moraalinen kasvu
·    ihmisoikeusetiikka, ympäristöetiikka
·    monikulttuurisuus eettisenä kysymyksenä

Tulevaisuus
Erityisesti 7-9 luokilla
·    tulevaisuuden tutkiminen
·    luonnon ja yhteiskunnan tulevaisuus, maailmanperintö
·    minun tulevaisuuteni, toimiminen tulevaisuuden hyväksi


7.13 HISTORIA

Historian opetuksen tehtävänä on ohjata oppilasta kasvamaan vastuulliseksi toimijaksi, joka osaa käsitellä oman ajan ja menneisyyden ilmiöitä kriittisesti. Oppilasta ohjataan ymmärtämään, että oma kulttuuri ja muut kulttuurit ovat historiallisen kehitysprosessin tulosta. Opetuksessa käsitellään sekä yleistä että Suomen historiaa.
   Opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle aineksia rakentaa identiteettiään, perehtyä ajan käsitteeseenja ymmärtää ihmisen toimintaa sekä henkisen ja aineellisen työn arvoa.

VUOSILUOKAT 5–6
Perusopetuksen vuosiluokkien 5 ja 6 historianopetuksen tehtävänä on perehdyttää oppilas historiallisen tiedon luonteeseen, sen hankkimiseen ja peruskäsitteisiin sekä omiin juuriinsa ja eräisiin historian merkittäviksi muodostuneisiin tapahtumiin ja ilmiöihin esihistoriasta Ranskan suureen vallankumoukseen saakka. Perusteissa määriteltyjen sisältöjen opetuksessa korostetaan historian toiminnallisuuttaja oppilaan kykyä eläytyä menneisyyteen.

TAVOITTEET
Oppilas oppii
·    ymmärtämään, että historian tiedot ovat historioitsijoiden tulkintoja, jotka saattavat muuttua uusien lähteiden tai tarkastelutapojen myötä
·    ymmärtämään erilaisia tapoja jakaa historia aikakausiin ja käyttämään oikein käsitteitä esihistoria, historia, vanha aika, keskiaika, uusi aika
·    tunnistamaan muutoksia oman perheen tai kotiseudunhistoriassa ja kuvailemaan muutoksia, joiden on katsottu vaikuttaneen oleellisestiihmisten elämään, kuten maanviljelyn syntyä
·    tunnistamaan esimerkkien avulla jatkuvuuden historiassa
·    esittämään muutoksille syitä.

KESKEISET SISÄLLÖT
Omat juuret ja historiallinen tieto
·    oman perheen ja kotiseudun historia, Sysmän arkeologia
·    muistelujen, kirjoitusten, esineiden, kuvien ja rakennetun ympäristön merkityksien tulkitseminen

Esihistoriallinen ja historiallinen aika sekä ensimmäiset korkeakulttuurit
·    kivikauden ihmisten elinolot ja niissä tapahtuneet muutokset pronssin ja raudan keksimisen seurauksena
·    maanviljelyn aloittamisen, valtioiden synnyn ja kirjoitustaidon keksimisen vaikutukset ihmisten elämään
·    Suomen asuttaminen ja Sysmä

Eurooppalaisen sivilisaation synty
·    antiikin Ateenan ja Rooman yhteiskunta ja kulttuuri
·    antiikin heijastuminen tähän päivään

Keskiaika
·    uskontojen vaikutukset ihmisten elämään ja ihmisten eriarvoinen yhteiskunnallinen asema
·    Suomen liittäminen osaksi Ruotsia
·    rautakautinen Sysmä, viikingit / skandinaavinen perintö

Uuden ajan murros
·    eurooppalaisen ihmisen maailmankuvan ja arvojen muutokset keskiajan ja uuden ajan taitteessa: renessanssi taiteessa, reformaatio uskonnossa, maailmankuvan avartuminen tieteessä


Suomi Ruotsin valtakunnan osana
·    elämää kuninkaan alamaisina ja suurvallan asukkaina
·    suomalaisen kulttuurin muotoutuminen

Lisäksi yksi seuraavista teemoista, jonka kehitystä tarkastellaan esihistorialliselta ajalta 1800-luvulle saakka:
a)    jokin Euroopan ulkopuolinen korkeakulttuuri
b)    kaupankäynnin kehitys
c)    kulttuurin kehitys
d)    liikkumis- ja kuljetusvälineiden kehitys
e)    väestössä tapahtuneet muutokset

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 6. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ
Tiedon hankkiminen menneisyydestä
Oppilas
·    osaa erottaa faktan mielipiteestä
·    osaa erottaa toisistaan lähteen ja siitätehdyn tulkinnan.

Historian ilmiöiden ymmärtäminen
Oppilas
·    tietää, että menneisyyttä voi jaotella eri aikakausiin (kronologia) ja pystyy nimeämään yhteiskunnille ja aikakausille ominaisia piirteitä.
·    tunnistaa ilmiöiden jatkuvuuden eri aikakaudesta toiseen ja ymmärtää, ettei muutos ole sama kuin edistys eikä se myöskään merkitse samaa eri ihmisten ja ryhmien näkökulmasta.
·    osaa eläytyä menneen ajan ihmisen asemaan: hän osaa selittää, miksi eri aikakausien ihmiset ajattelivat ja toimivat eri tavoin sekä tuntee syy- ja seuraussuhteen merkityksen.

Historiallisen tiedon käyttäminen
Oppilas
·    osaa esittää käsiteltävästä asiasta kertomuksen siten, että hän selittää tapahtuman tai ilmiön joidenkin toimijoiden kannalta
·    tietää, että jotkut asiat voidaan tulkita eri tavoin, ja hän pystyy selittämään, miksi niin tapahtuu.



  
7.15    MUSIIKKI

Musiikin opetuksen tehtävänä on auttaa oppilasta löytämään musiikin alueelta kiinnostuksen
kohteensa sekä rohkaista oppilasta musiikilliseen toimintaan, antaahänelle musiikillisen ilmaisunvälineitä ja tukea hänenkokonaisvaltaista kasvuaan. Opetuksen tehtävänä on myössaattaa oppilasymmärtämään, että musiikki on aika-ja tilannesidonnaista.Se on erilaista eri aikoina, eri kulttuureissa jayhteiskunnissa, ja silläon erilainen merkitys eri ihmisille. Opetuksessa tulee ottaa huomioon,että musiikin ymmärtämisenja käsitteellistämisenperustana ovat musisoinnin ja musiikin kuuntelunyhteydessä saadut merkityksellisetkokemukset. Musiikin opetus antaavälineitä oppilaan oman musiikillisenidentiteetin muodostumiseenprosessissa, jonka tavoitteena on rakentaa arvostavaaja uteliasta suhtautumistaerilaisiin musiikkeihin. Musiikillisia taitojakehitetään pitkäjänteisellä,kertaamiseen perustuvallaharjoittelulla. Yhdessä musisoiminen kehittääsosiaalisia taitoja,kuten vastuullisuutta, rakentavaa kriittisyyttäsekä taidollisen ja kulttuurisen erilaisuuden hyväksymistäja arvostamista. Oppilaan kokonaisvaltaisen ilmaisun kehittymistä tuleetukea myös etsimällä yhteyksiä muihin oppiaineisiin.Musiikin opetuksessa sovelletaan teknologian ja median tarjoamia mahdollisuuksia.




VUOSILUOKAT 1–4
Vuosiluokilla 1–4 musiikin opetuksessa on keskeistä oppilaiden musiikillisen ilmaisun kehittäminen leikinomaisessa ja kokonaisvaltaisessa toiminnassa. Opetuksen tulee antaa oppilaalle kokemuksia monenlaisista äänimaailmoista ja musiikeista sekä rohkaista häntä ilmaisemaan ja toteuttamaan omia mielikuviaan.

TAVOITTEET
Oppilas oppii
·    käyttämään luontevasti omaa ääntään ja ilmaisemaan itseään laulaen, soittaen ja liikkuen sekäryhmässä että yksin
·    kuuntelemaan ja havainnoimaan keskittyneesti ja aktiivisesti ääniympäristöä ja musiikkia
·    käyttämään musiikin eri elementtejä musiikillisen keksinnän aineksina
·    ymmärtämään musiikillisen maailman monimuotoisuutta
·    toimimaan vastuullisesti musisoivan ryhmän jäsenenä sekä musiikin kuuntelijana.

KESKEISET SISÄLLÖT
·    äänenkäytön harjoituksia puhuen, loruillen ja laulaen, ikäkauteen sopivia laululeikkejä
·    lauluohjelmistoa sekä moniäänisyyteen valmentavia lauluharjoituksia
·    yhteissoittoon valmentavia harjoituksia ja soitto-ohjelmistoa keho-, rytmi-, ja melodia- ja sointusoittimilla lähtökohtana perussyketajua kehittävät harjoitukset
·    monenlaisen musiikin kuuntelua erilaisia aktivointikeinoja käyttäen sekä omien elämysten,
    mielikuvien ja kokemusten kuvailua
·    musiikillista keksintää äänikerronnan, pienimuotoisten äänisommitelmien ja improvisoinnin keinoin
·    musiikin elementteihin – rytmiin, melodiaan,harmoniaan, dynamiikkaan, sointiväriin ja muotoon – liittyvääperuskäsitteistöä musisoinnin, kuuntelun, liikunnan ja musiikillisenkeksinnän yhteydessä
·    laulu-, soitto- ja kuunteluohjelmistoa, joka tutustuttaa oppilaan sekä suomalaisen että muiden
    maiden ja kulttuurien musiikkiin ja sisältää esimerkkejä eri aikakausilta ja eri musiikin lajeista

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 4. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ
Oppilas
·    osaa käyttää ääntään niin, että hän pystyy osallistumaan yksiääniseen yhteislauluun
·    hahmottaa musiikin perussykkeen niin, että pystyy osallistumaan soittamisen harjoitteluun ja yhteissoittoon
·    hallitsee lauluohjelmistoa, josta osan ulkoa
·    osaa yksin ja ryhmän jäsenenä ääntä, liikettä, rytmiä tai melodiaa käyttäen keksiä omia
     musiikillisia ratkaisuja esimerkiksi kaiku-, kysymys/vastaus- ja soolo/tutti-harjoituksissa
·    tunnistaa kuulemaansa musiikkia ja osaa ilmaista kuuntelukokemustaan verbaalisesti, kuvallisesti tai liikkeen avulla
·    osaa toimia musisoivan ryhmän jäsenenä ottaen huomioon muut ryhmän jäsenet.



VUOSILUOKAT 5–9
5.–9. luokkien musiikin opetuksessa jäsennetään musiikillista maailmaa ja musiikillisia kokemuksia
sekä opitaan käyttämään musiikin käsitteitä ja merkintöjä musiikin kuuntelun ja musisoinnin
yhteydessä.

TAVOITTEET
Oppilas
·    ylläpitää ja kehittää osaamistaan musiikillisen ilmaisun eri alueilla musisoivan ryhmän jäsenenä toimien
·    oppii kriittisesti tarkastelemaan ja arvioimaan erilaisia ääniympäristöjä sekä laajentaa ja syventää musiikin eri lajien ja tyylien tuntemustaan
·    oppii ymmärtämään musiikin elementtien, rytmin, melodian, harmonian, dynamiikan, sointivärin ja muodon tehtävää musiikin rakentumisessa sekä käyttämään niitä ilmaisevia käsitteitä ja merkintöjä
·    rakentaa luovaa suhdettaan musiikkiin ja sen ilmaisumahdollisuuksiin musiikillisen keksinnän keinoin.

KESKEISET SISÄLLÖT
·    äänenkäyttöä ja ääni-ilmaisua kehittäviä harjoituksia sekä eri tyylejä ja lajeja edustavaa yksi- ja moniäänistä ohjelmistoa, josta osa ulkoa
·    yhteissoittotaitoja kehittäviä harjoituksia sekä monipuolisesti eri musiikkityylejä ja -kulttuureja edustavaa soitto-ohjelmistoa
·    monipuolista kuunteluohjelmistoa ja sen jäsentämistä ajallisesti, paikallisesti ja kulttuurisesti
·    omien musiikillisten ideoiden kokeilua improvisoiden, säveltäen ja sovittaen esimerkiksi ääntä, laulua, soittimia, liikettä ja musiikkiteknologiaa käyttäen

Keskeiset  sisällöt    1-2    3-4    5-6    7-9
Äänenkäyttö    Äänenkäytön harjoituksia:-    puhuen, loruillen, leikkien ja laulaenLaululeikkejä    Äänenkäytön harjoituksia:-   hengitystekniikka ja äänenmuodostus
Laulaminen    Kouluvuoteen liittyviä lastenlauluja    Lauluja monipuolisesti integroituen muihin oppiaineisiin    Eri tyylejä ja lajeja edustavaa lauluohjelmistoa, laulajien äänialat
Soittaminen    Keho- ja rytmisoittimien käyttöRytmiharjoittelua monipuolisesti    Nokkahuilun alkeetYhteissoittoa mahdollisuuksien mukaan    Yhteissoittoa soitinvalikoimaa laajentaen    Kitaran alkeet
Kuuntelu    Elämyksellistä kuunteluaLiikkeen ja kuvan avulla ilmaiseminen    Aktivoidaan kuuntelua tehtävien avullaIntegrointi (esim. YL)    Monipuolista kuunteluohjelmistoa, jäsentämistä, havaintoja ja perusteluja
Luovuus    Improvisointia esim. rytmisoittimin, laulaen ja liikkuen    Omia tuotoksia mahdollisuuksien mukaan    Omien musikaalisten tuotosten kokeilua
Musiikin teoria    RytmitavutKuuntelun ja laulun yhteydessä esille tulevia asioita    Alustavasti mm. nuottiviivasto, nokkahuilun soiton yhteydessä tarvittavaa tietoaMusiikin sanastoa    Musiikinteoria perusasioita, kuten nuottiviivasto, tahtilait ja aika-arvot   KitarasoinnutRumpukomppien nuotinnus
Musiikin historia    Musiikkia elämyksellisesti eri aikakausilta ja eri maista    Tutustutaan suomalaiseen ja pohjoismaiseen musiikkiin    Orkesterin soittimetMusiikin historia tyylikaudetEri aikakausien säveltäjiä    1900-luvun populaarimusiikin synty ja kehitys


7.16 KUVATAIDE

Peruskoulun kuvataideopetuksen tehtävänä on tukea oppilaan kuvallisen ajattelun ja esteettisen ja eettisen tietoisuuden kehittymistä sekä antaa valmiuksia omaan kuvalliseen ilmaisuun. Keskeistä kuvataideopetuksessa on ymmärtää visuaalisen kulttuurin ilmenemismuotoja yhteiskunnassa: taidetta, mediaa ja ympäristöä. Opetuksen tavoitteena on,että oppilaalle syntyy henkilökohtainen suhde taiteeseen. Kuvataiteenopetus luo perustaa suomalaisen ja oppilaan oman kulttuurin sekä hänelle vieraiden kulttuureiden visuaalisen maailman arvostamiselle ja ymmärtämiselle. Kuvataiteen opetuksessa kehitetään taitoja, joita tarvitaan kestävän tulevaisuuden rakentamisessa.
Taiteellisen ilmaisun ja toiminnan lähtökohtina ovat ympäristön kuvamaailma, aistihavainnot, mielikuvat ja elämykset. Opetuksen tavoitteena on kehittää mielikuvitusta ja edistää oppilaiden luovan ongelmanratkaisun ja tutkivan oppimisen taitoja. Aihepiirit kytketään oppilaalle merkityksellisiin kokemuksiin. Kuvataiteen opetuksessa tulee ottaa huomioon oppiaineen sisäinen integraatio, jolloin ilmaisulliset, taidolliset ja tiedolliset tavoitteet toteutuvat samanaikaisesti kuvallisissa harjoituksissa. Kuvataiteen keskeisiä sisältöalueita voidaan käsitellä samassa tehtävässä. Oppiaineelle on ominaista teemallisuus, joka mahdollistaa kiireettömän ilmapiirin ja pitkäjänteisen työskentelyn.

VUOSILUOKAT 1–4
Kuvataiteen opetuksessa vuosiluokilla 1−4 tulee harjoittaa monipuolisesti aistihavaintojen tekoa ja mielikuvituksen käyttöä. Lähestymistapa on leikinomainen. Kuvailmaisun perustaidot sekä kuvataiteelle ominaisten työtapojen ja materiaalien käyttö ovat opetuksen perussisältöä. Opetuksessa painotetaan kuvataiteellista prosessia, jonka osia ovat suunnittelu, luonnostelu, työn toteuttaminen ja arviointi. Oppilasta kannustetaan töidensä viimeistelyyn ja niiden säilyttämiseen.




TAVOITTEET
Oppilas oppii
·    kuvallisessa ilmaisussa tarvittavia taitoja ja tietoja: havaintojen tekoa, mielikuvien prosessointia, kuvittelun, keksimisen ja luovan ongelmanratkaisun taitoja, esteettisten valintojen tekoa ja niiden perustelua sekä omien tavoitteiden asettelua
·    kuvan tekemisen ja tilan rakentamisen taitoja ja materiaalin tuntemusta
·    tarkastelemaan omia ja toisten tekemiä kuvia ja keskustelemaan niistä harjoitellen kuvataiteen peruskäsitteiden käyttöä sekä arvostamaan erilaisia näkemyksiä taiteesta ja kuvallisesta viestinnästä
·    tuntemaan oman kulttuurinsa ja omassa kokemuspiirissään olevien vieraiden kulttuurien kuvallista perinnettä, nykytaidetta, suomalaista rakennusperinnettä sekä oman kotipaikkakuntansa tärkeitä rakennuksia ja luonnonympäristöjä, arkkitehtuuria ja muotoilua
·    arvioimaan ympäristönsä esteettisiä arvoja, viihtyisyyttä ja toimivuutta
·    tarkastelemaan eri medioiden merkitystä omassa elämässään
·    kuvallisen viestinnän välineiden käyttöä ja ymmärtämään todellisen ja kuvitteellisen maailmaneroja.

KESKEISET SISÄLLÖT  
Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu
·    kuvallisia ilmaisutapoja, tekniikoita ja materiaaleja: maalaamista, piirtämistä, grafiikkaa, muovailua ja rakentelua 
·    kuvasommittelun perusteita: tasapaino, jännite, rytmi, väri, muoto, tila, liike, aika ja viiva
·    kuvien tarkastelua ja arviointia sekä kuvataiteen käsitteiden käytön harjoittelua kuvista keskusteltaessa

Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen
·    oman paikkakunnan museo- tai taidenäyttelyvierailuja ja taiteilijan työhön tutustumista
·    taidekuvien tarkastelua tekemällä omia kuvia ja keskustelemalla kuvista
·    Suomen kultakauden mestareita, esimerkkejä eri aikakausien taiteesta ja nykytaiteesta

Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu
·    luontoon, rakennuksiin ja rakennusperintöön tutustumista ja niiden kuvaamista, sekä ympäristön muutosten tunnistamista
·    esineiden tarkastelua, suunnittelua ja valmistamista sekä kolmiulotteista rakentelua, ympäristösuunnitelmien tai pienoismallien valmistamista
Media ja kuvaviestintä
·    kuvakerronnan perusteita: tarinasta kuvaksi, lähikuva ja yleiskuva, kuvan ja tekstin yhdistäminen
·    kuvitus, sarjakuva, mainoskuva, valokuvaus, video ja digitaalinen kuva
·    television, tietokonepelien, elokuvien, sarjakuvien ja mainonnan visuaalisten viestien    kriittistä tarkastelua ja tutkimista

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 4. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ
Oppilas
·    osaa antaa kuvallisen muodon ajatuksilleen, tunteilleen ja mielikuvilleen sekä muuntaa havaintojaan kuviksi
·    osaa sommittelun perusteita kuvan tekemisessäja tilan rakentamisessa sekä ymmärtää materiaalin ominaisuuksia
·    osaa käyttää keskeisiä välineitä ja tekniikoita omassa kuvan tekemisessään sekä käyttää luonnostelua työskentelynsä apuna
·    osaa huolehtia työvälineistä ja materiaaleista
·    osaa taltioida työskentelyprosessiaan ja käyttää sitä itsearvioinnissaan
·    osaa keskustella omista ja toisten tekemistä kuvista sekä perustella omia taidemieltymyksiään ja käyttää kuvataiteen peruskäsitteitä
·    tietää, mitä taiteilijat tekevät, tuntee joidenkin suomalaisten taiteilijoiden teoksia ja  omassa kokemuspiirissään olevien vieraiden kulttuurien visuaalista ilmaisua
·    osaa toimia museossa ja taidenäyttelyssäsekä taiteen parissa eri yhteyksissä
·    osaa ohjatusti käyttää tietolähteinä taideteoksia, ympäristön kuvia, luonnon ja rakennettua ympäristöä, kirjoja, lehtiä, museoita, gallerioita ja tietoverkkoa      
·    tunnistaa ja arvioida esteettisiä ja eettisiä arvoja omassa lähiympäristössä ja koulussa
·    tietää, mitä arkkitehdit ja muotoilijat tekevät, ja tuntee joitakin arkkitehtien ja muotoilijoiden töitä 
·    osaa arvioida omaa median käyttöään, tehdä omia valintoja ja perustella näkökantojaan 
·    osaa havaita ja arvioida todellisen ja kuvitteellisen maailman eroja
·    osaa käyttää joitakin kuvaviestinnän välineitä
·    osaa työskennellä yksin ja vuorovaikutuksessa muiden kanssa.

VUOSILUOKAT 5−9
Kuvataiteen opetuksessa 5−9 luokalla painotetaan kuvan merkitystä ilmaisun ja viestinnän välineenä sekä kuvallisen ilmaisun perusteiden ja tekotapojen sekä mediateknologian hallintaa. Opetuksessa kehitetään oppilaan taiteen ja taidehistorian tuntemusta sekä kuvantulkintataitoja kuvallisten tehtävien avulla. Tavoitteena on, että oppilaiden ymmärrys eri kulttuureista ja niiden välisestävuorovaikutuksesta kehittyy.
Oppimistilanteiden tulee tukea oppilaiden mahdollisuuksia yhdessä työskentelyyn ja vuorovaikutukseen sekä yhteisiin taide-elämyksiin. Tavoitteena on, että opetuksessa oma työskentely, työprosessin tallentaminen ja arviointi yhdessä toisten kanssa kehittävät oppilaan ymmärrystä kuvataiteen prosesseista ja tukevat kuvallisen ajattelun kehittymistä ja taiteellista oppimista.

TAVOITTEET
Oppilas oppii
·    tuntemaan kuvataiteen ja kuvaviestinnän keskeisiä ilmaisutapoja, materiaaleja, tekniikoita ja työvälineitä ja oppii käyttämään niitä tarkoituksenmukaisesti omassa ilmaisussaan
·    nauttimaan omien ajatustensa, havaintojensa, mielikuviensa ja tunteidensa ilmaisemisesta kuvallisesti sekä ymmärtämään taiteen tapoja käsitellä elämän erilaisia ilmiöitä
·    ymmärtämään taiteellisen prosessin ominaislaatua taltioidessaan oman työskentelynsä kulkua
·    arvioimaan omaa ja toisten kuvallista ilmaisua ja työtapoja, kuten sisällöllisiä, kuvallisia ja teknisiä ratkaisuja, sekä käyttämään kuvataiteen keskeisiä käsitteitä 
·    hyödyntämään kulttuuripalveluja ja sähköisiä viestimiä oman työskentelyn, tiedon hankinnan ja elämysten lähteinä
·    tuntemaan kuvallisen viestinnän ja vaikuttamisen keinoja ja käyttämään keskeisiä kuvaviestinnän välineitä omien ajatustensa ilmaisemiseen mediassa
·    tarkastelemaan ja arvioimaan taidetta, kuvaviestintää ja ympäristöä esteettisestä ja eettisestä näkökulmasta
·    työskentelemään itsenäisesti ja yhteisön jäsenenä kuvataiteen projekteissa.
            
KESKEISET SISÄLLÖT
Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu
·    piirustus, grafiikka, maalaus, keramiikka, kuvanveisto, tilataide ja taide ympäristössä, kuvallisen ajattelun syventäminen
·    kuvasommittelun perusteita: tasapaino, jännite, rytmi,  muoto, väri, tila, liike, aika ja viiva
·    kuvataiteen tyylejä ja kuvasymboliikkaa omassa kuvailmaisussa
·    omien havaintojen, ajatusten ja mielikuvien ilmaiseminen kuvallisin keinoin

Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen
·    keskeisiä piirteitä taiteen historiassa ja nykytaiteessa sekä eri kulttuurien kuvamaailmassa
·    ohjattuja näyttely- tai museovierailuja, taiteilijan työhön tutustumista ja tietoverkon kulttuuripalvelujen hyödyntämistä
·    kuvien analysointia: taidekuvan rakenteen tutkimista, sisällöllistä tulkintaa ja
taidekritiikkiä

Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu
·    luonnon ja rakennetun ympäristön vuorovaikutuksen tarkastelua, rakennusperinnön tutkimista sekä erilaisten ympäristöjen tarkastelua ja arviointia esteettisestä, eettisestä, ekologisesta ja suunnittelun näkökulmasta
·    arkkitehtuurin ja muotoilun ilmaisukeinoihin, tyylipiirteisiin ja perinteisiin tutustumista,
·    suomalaisen arkkitehtuurin ja muotoilun tärkeimpiin edustajiin tutustumista
·    tilan havainnointia, suunnittelua ja rakentamista,muotoiluprosessiin tutustumista, materiaalin ja käyttötarkoituksenyhteyden tarkastelua

Media ja kuvaviestintä
·    kuvan käyttötarkoituksen tarkastelemistamediassa, mediaesitysten rakenteellista ja sisällöllistä analyysia
·    valokuvausta tai video- ja digitaalista kuvausta
·    kuvakerronnan muotoja: kuvituksen, sarjakuvan ja liikkuvan kuvan erityispiirteitä
·    graafista suunnittelua: kuvan ja sanan yhdistämistä, typografian ja taiton perusteita
·    mainonnan kanavia ja ilmaisukeinoja
·    elokuvien ja televisio-ohjelmien analysointia

Keskeiset  sisällöt    1-2    3-4    5-6    7-9
Kuvailmaisu ja kuvallinen ajatteluelämykset, aistihavainnot, intuitio, mielikuvitus,perustekniikat, nimet, käsitteet, työprosessi, keskustelu, säilytys, arvostus, arviointi, työvälineet; käyttö ja hoito     KUVAILMAISUN PERUSTAITOJA    KUVALLISENAJATTELUN SYVENTÄMINEN
   * aistihavaintojen, mielikuvituksen ja elämysten pohjalta monipuolisia kuvallisia tuotoksia eri tekniikoilla    * tutustutaan lähemmin eri tekniikoihin: -    piirustus-    maalaus-    muotoilu-    rakentelu-    grafiikan alkeet    * sommittelun perusasioita* värioppia* perspektiivi jatilan kuvaaminen    * kuvasommittelun käsiteitä* perusteitten syventäminen* kuvataiteen tyylejä* monipuolinen keskustelu erilaisista kuvista
Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminentaidekuva, tyylisuuntia, kaikenmaailman taide, totta vai tarua, Sysmän taide, taiteilijan ammatti, minä taiteilijana, museot, galleriat, arvostelu, kritiikki, kilpailut, palkinnot, koulutus, palkka, arvostus    TAIDEKUVAT, TAITEILUJAT, MUSEOT    KULTTUURIYMPÄRISTÖNI
   * kertomuksia kuvilla ja kuvista* tutustuminen kaukomaidentaiteisiin    * tutustuminen Suomen merkittäviin taideteoksiinja taiteilijoihin* taiteilija ammattina* Sysmän museot   * Kultakausi; realismi kuvataiteessa* kuvalähteet ja käytönopettelu* paikallinentaide* taidekuvan rakenne; muoto ja sisältö    * taidekirjat* taidekuvan analysointi* nykytaide*Sysmänkulttuuritapahtumat* museokäynnit internetissä
Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoiluluonto, tila, rakennus, esine, idea, suunnittelu, kokeilu, valmistus, käyttöarvo, näyttöarvo,  materiaalit, työvälineet, ryhmätyö, matematiikka, kustannukset, ekologia    LÄHIYMPÄRISTÖNI LUONTO, ARKKITEHTUURI, ESINEET    ESINE- JA RAKENNUSPERINTÖ, SUUNNITTELU
   * luonnonmateriaaleja ja muotoilu kokeiluja* esinemaailma;käyttötarkoitus    * oma koti, paikkani, koulumatka,koulu* kolmiulotteinen rakentelu* minä arkkitehtinä   * asuinympäristö ennenja tulevaisuudessa* ekologinen ympäristö*käyttöesineja koriste-esine* kartanot    * Sysmänrakennustyylit* arkkitehtuurija muotoilu; taiteilijat ja koulutus* eettinenja esteettinen suunnittelu
Media ja kuvaviestintäkuva, kuvaaja, kohde, rajaus, keskustelu, viestin, media, totta vai tarua, mielipide, tulkinta, analyysi,  arvio, kritiikki    ERILAISIA VIESTINNÄN VÄLINEITÄ    KUVIEN MERKITYS, KÄYTTÖ, TULKINTA, ARVIOINTI
   * tarinoista kuviksi ja päinvastoin* tutustuminen erilaisiin viestinnän välineisiin    * todellisen ja kuvitteellisen ero* satukuvat - sanomalehtikuvat    * kuvakerronnan perusteita* fakta ja fiktio* tietokonepelit yms.* mainoskuva - uutiskuva    * kuvalajit* visuaalisten viestien analysointi* valokuva, video, digitekniikat * käyttögrafiikka* elokuvan lajit

7.17 KÄSITYÖ

Käsityön opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaan käsityötaitoa niin, että hänen itsetuntonsasen varassa kasvaa ja hän kokee iloa ja tyydytystä työstään. Lisäksi hänen vastuuntuntonsa työstä ja materiaalin käytöstä lisääntyy ja hän oppii arvostamaan työn ja materiaalin laatua ja suhtautumaan arvioiden ja kriittisesti sekä omiin valintoihinsa että tarjolla oleviin virikkeisiin, tuotteisiin ja palveluihin.
Opetus toteutetaan oppilaan kehitysvaihetta vastaavin aihepiirein ja projektein kokeillen, tutkien ja keksien. Käsityön opetuksen tehtävänä on ohjata oppilasta suunnitelmalliseen, pitkäjänteiseen ja itsenäiseen työntekoon, kehittää luovuutta, esteettisiä, teknisiä ja psyykkis-motorisia kykyjä, ongelmanratkaisutaitoja sekä ymmärrystä teknologian arkipäivän ilmiöistä. Oppilasta johdatetaan tutustumaan suomalaiseen ja myös muiden kansojen käsityönkulttuuriperinteeseen.

VUOSILUOKAT 1−4
Käsityön opetuksen ydintehtävä vuosiluokilla 1−4 on perehdyttää oppilas käsityötietoihin ja -taitoihin sekä herättää hänen kriittisyytensä, vastuuntuntonsa ja laatutietoisuutensa työskentelyssä ja materiaalivalinnoissa. Oppilasta autetaan omaksumaan suunnittelutaitoja ja hän oppii perusvalmiuksia suunnitelmiensa toteuttamiseen. Häntä ohjataan käyttämään käsityössä tarvittavia perustyövälineitä sekä erilaisia koneita turvallisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Hänen pitkäjänteisyyttään ja ongelmanratkaisutaitojaan kehitetään sekä ryhmässä että itsenäisessä työssä.  Monipuolinen työskentely, taidon kehittyminen ja osaamisen kokemus antavat työniloa, ja oppilaassa syntyy myönteinen asenne työn tekemistä ja opiskelua kohtaan. Opetus toteutetaan samansisältöisenä kaikille oppilaille käsittäen sisältöjä teknisestä työstä ja tekstiilityöstä.

TAVOITTEET
Oppilas
·    oppii tuntemaan käsityöhön liittyviä käsitteitä ja käyttämään erilaisia materiaaleja, työvälineitä ja menetelmiä
·    omaksuu positiivisen asenteen työsuojeluun, oppii turvallista työvälineiden, koneiden ja laitteiden käyttöä sekä oppii huolehtimaan oppimisympäristönsä viihtyisyydestä
·    oppii käsityön perustekniikoita ja tuotesuunnittelua sekä harjaantuu niiden edellyttämissä taidoissa, jolloin hänen ajattelun taitonsa ja luovuutensa kehittyvät
·    oppii avaruudellista hahmottamista suunnittelussaan ja työskentelyssään
·    oppii kiinnittämään huomiota tuotteiden esteettisiin ominaisuuksiin, väreihin ja muotoihin
·    oppii valmistamaan, huoltamaan ja korjaamaan arkipäivän käytännöllisiä tuotteita
·    oppii ottamaan vastuuta omasta esineympäristöstään ja ymmärtää, että tuotteilla on elinkaari
·    tutustuu tietoteknisten välineiden käyttöön käsityöprosessin eri vaiheissa ja erilaisissa oppimisympäristöissä
·    oppii vähitellen hallitsemaan kokonaisen käsityöprosessin
·    tutustuu arkielämään liittyvään teknologiaan
·    oppii arvioimaan ja arvostamaan omaa ja muiden työtä.

KESKEISET SISÄLLÖT
·    keskeisiä tekstiili- ja teknisen työn materiaaleja, työvälineitä ja työtapoja
·    työskentelyyn ja työtilaan liittyvät turvallisuustekijät
·    omien töiden suunnittelua ja sen yhteydessä suunnitelmien toteuttamiseen tarvittavien tekniikoiden kokeilua ja harjoittelua, suunnitelmien erilaisia kuvaustekniikoita sekä tuotteiden valmistamista
·    kotipaikkakunnalle omaleimaisia, sekä vanhojaettä moderneja käsityötuotteita, -välineitä, -materiaaleja ja työtapoja niihin liittyvine harrastuksineen ja ammatteineen tulevaisuuden mahdollisuuksina sekä piirteitä lähiympäristössä mahdollisesti vaikuttavien muiden kulttuurien käsityöperinteestä
·    oppilasta lähellä olevia, luonnossa ja rakennetussa ympäristössä esiintyviä ilmiöitä ja niidenteknologisia sovelluksia
·    materiaalin ja tuotteiden huolto, kunnostus ja korjaus sekä kierrätys ja uudelleen käyttö



KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 4. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ
Oppilas
·    osaa ohjatusti tuottaa luovia ideoita ja kokeilla teknisiä ratkaisuja sekä suunnitella toteuttamiskelpoisen tuotteen
·    työskentelee ohjattuna tarkoituksenmukaisestisuunnitelmaansa toteuttaen ja työturvallisuuden huomioon ottaen
·    hallitsee käsityön perustekniikoita, tuntee keskeisiä käsitteitä ja tunnistaa perusmateriaaleja
·    työskentelee pitkäjänteisesti sekä ryhmän jäsenenä että itsenäisesti, haluaa kehittyä käsityöntekijänä ja tuntee vastuunsa yhteisistätyövälineistä, työtilojen järjestyksestä javiihtyisyydestä
·    ymmärtää elinympäristön teknologisia toimintaperiaatteita
·    arvioi ja arvostaa omaa ja toisten työskentelyä, oppimista sekä työn tuloksia
·    suhtautuu myönteisesti omaan ja muiden kansojen kulttuuriperintöön.

VUOSILUOKAT 5−9
Käsityön opetuksen ydintehtävänä vuosiluokilla 5−9 on syventää ja kartuttaa oppilaan käsityötietoja ja -taitoja siten, että hän kykenee entistä itsenäisemmin tekemään tarkoituksenmukaisia materiaali-, työtapa- ja työvälinevalintoja käsityöprosessin eri vaiheissa. Häntä rohkaistaan luovaan suunnitteluun ja itseohjautuvaan työskentelyyn sekä ohjataan arvostamaan työn ja materiaalin laatua. Oppilaiden yhteistyötaitoja kehitetään toteuttamalla yhteishankkeita oppilasryhmissä eri oppiaineitten ja paikkakunnan työ-, tuotanto- ja kulttuurielämän edustajien kanssa. Opetus käsittää kaikille oppilaille yhteisesti sekä teknisen työn että tekstiilityön sisältöjä, minkä lisäksi oppilaalle voidaan antaa mahdollisuus painottua käsityöopinnoissaan kiinnostuksensa ja taipumustensa mukaan joko tekniseen työhön tai tekstiilityöhön.

TAVOITTEET
Vuosiluokkien 1−4 tavoitteita käsitellään syvällisemmin, ja lisäksi oppilas
·    oppii suunnittelemaan ja valmistamaan laadukkaita,tarkoituksenmukaisia ja esteettisiä tuotteita sekä ottamaan työskentelyssään huomioon myös eettiset, ekologiset ja taloudelliset arvot
·    perehtyy suomalaiseen ja soveltuvin osin myösmuiden kansojen muotoilu-, käsityö- ja teknologiakulttuuriin saadensiten ainesta oman identiteettinsä rakentamiseen ja omaan suunnittelutyöhönsä
·    perehtyy perinteiseen ja nykyaikaiseen teknologiaan liittyviin tietoihin ja taitoihin, joita voi soveltaa arkielämässä, jatko-opinnoissa, tulevissa työtehtävissä ja harrastuksissa
·    oppii arvostamaan ja tarkastelemaan kriittisesti omaa ja muiden työtä sekä etsimään luovia ratkaisujahavaitsemiinsa ongelmiin itsenäisesti ja yhteistyössä muidenkanssa käyttäen apunaan erilaisia tietolähteitä 
·    oppii ottamaan kantaa teknologian kehittymiseen jasen merkitykseen ihmisten, yhteiskunnan ja luonnon hyvinvoinnissa
·    oppii ymmärtämään yritystoimintaa ja teollisia tuotantoprosesseja.


KESKEISET SISÄLLÖT
Käsityön yleiset sisällöt
·    tuote- ja prosessi-ideointi
·    muodot, sommittelu ja värit
·    materiaali- ja kuluttajatietous
·    tarkoituksenmukainen materiaalien käyttö
·    erilaiset työjärjestykset ja työohjeet
·    käsityössä esiintyvien ongelmien jasovellusten yhteys muihin oppiaineisiin, muun muassa kuvataiteeseen, luonnontieteisiin ja matematiikkaan
·    erilaisia suunnitelmien ja tuotosten kuvaus-, raportointi- ja dokumentointitekniikoita
·    tietoa ja elämyksiä suomalaisesta kulttuurista, perinteestä ja muotoilusta sekä vaikutteita muista kulttuureista
·    oman paikkakunnan tuotantoelämään ja yrittäjyyteen tutustuminen
·    oman työskentelyn ja sen tulosten arviointi sekä osallistuminen myös toisten töiden yhteiseen tarkasteluun

Teknisen työn sisällöt
Visuaalinen ja tekninen suunnittelu
·    tekninen piirtäminen, mallintaminen ja tietotekniikan sovelluksia suunnittelussa
·    erilaisten materiaalien tarkoituksenmukainen ja luova käyttö eri käyttötarkoituksissa ja eri tekniikoin
·    rakennettu ympäristö ja erilaiset tuotteet sekä niiden sisältämä symbolinen merkitys eli viesti
·    erilaisten laitteiden toimintaperiaatteita, rakenteita, teknologisia käsitteitä ja järjestelmiä sekä niiden sovelluksia
Valmistaminen
·    teknisessä työssä tarvittavat käsityövälineet ja koneet sekä niiden taitava ja turvallinen käyttö
·    teknisen työn eri materiaaleja ja valmistustekniikoita sekä niiden luova valinta, yhdistäminen ja työstäminen
·    monipuolista laiterakentelua
·    kodin ja vapaa-ajan välineiden huolto, kunnostus ja kierrätys

Tekstiilityön sisällöt
Visuaalinen ja tekninen suunnittelu
·    tekstiili- ja muotihistoriaa soveltuvin osin kodintekstiilejä ja vaatetusta koskevien aihepiirien yhteydessä
·    sisustustekstiilien, vaatteiden ja tekstiilitaiteen symbolinen merkitys eli viesti
·    tietoteknisiä sovelluksia ja uusi teknologia suunnittelun apuvälineinä
·    tekstiilituotteiden kolmiulotteisen muodon konstruointi, esimerkiksi kaavoituksen perusteita
·    tekstiilimateriaalien tarkoituksenmukainen ja luova käyttö eri käyttötarkoituksissa ja eri tekniikoin
Valmistaminen
·    tekstiilityön perinteisiä ja moderneja työvälineitä ja koneita, niiden oikea valinta käyttökohteeseen, toimintaperiaatteet, turvallinen käyttö sekä huolto 
·    tekstiilityön eri materiaaleja ja valmistustekniikoita sekä niiden valinta, yhdistäminen ja työstäminen luovasti
·    tekstiilituotteiden hoito ja huolto sekä kierrätys

3. - 4. luokkien aikana oppilaat opiskelevat sekaryhminä molempina vuosina lukukauden sekä tekstiilityötä että teknistä työtä. 4. luokan keväällä oppilaat valitsevat pääasialliseksi käsityön alueekseen joko teknisen työn tai tekstiilityön 5-8 -luokkia varten. Molempien käsityön alueiden taitoja opiskellaan yhteisissä projektityöjaksoissa. Projektijaksojen tavoitteet noudattavat käsityön tavoitteita tai integroituessaan muihin aineisiin.9. luokilla käsityö on valinnaisaine. Oppilailla on mahdollisuus valita teknisen työn kursseja, tekstiilityön kursseja.

3.- 4. luokat    5.- 6. luokat    7. luokat    8. luokat
ompelu
Oppilas tutustuu ompelukoneen toimintaan, oppii langoittamaan koneen ja säätämään perusompeleet. Ompelutöitä tehdessään hän harjaantuu suunnittelemaan niiden ulkonäköä ja rakennetta sekä leikkaamaan tarvittavan kankaan mittojen mukaan tai yksinkertaista kaavaa apuna käyttäen. Työnsä valmistamiseksi hän oppii huolittelun, sauman ja käänteen. Työskentelyssä hän harjaantuu käyttämään saksia, mittoja, merkitsemisvälineitä, erilaisia neuloja sekä silitysrautaa. Oppilas suunnittelee ja valmistaa helpon kolmiulotteisen tuotteen. Tuotteen valmistamisen yhteydessä hän oppii ottamaan tarvittavat mitat ja valmistamaan tai jäljentämään ko. tuotteen kaavan, samalla hän tutustuu tärkeimpiin kaavamerkkeihin. Oppilas oppii asettamaan kaavat kankaalle langansuunnan mukaisesti. Tuotetta tehdessään hän hahmottaa ja ymmärtää sen työjärjestyksen.     Oppilas valmistaa helpon vaatteen. Oppilas tutustuu kaava-arkin käyttöön, hahmottaa leikkuusuunnitelman ja ymmärtää vaatteen työjärjestyksen. Oppilas vahvistaa ompelukoneen käyttötaitojaan ja oppii käyttämään saumuria.Vaatteen suunnittelussakorostetaan ratkaisujen yksilöllisyyttä ja toimivuutta. Vaatettavalmistaessaan oppilas oppii laatimaan taloudellisen leikkuusuunnitelmanja toimivan työjärjestyksen. Uusina asioina perehdytäänjoustavan materiaalin ompeluun ja kaavamuutosten tekemiseen.   Vaatteen ompelujaksoissa oppilas valmistaa yläosan vaatteen muodin jaaiemmin opittujen taitojen pohjalta. Olennaisina uusina asioina oppilas oppiikaavojen muuttamisen, napinläven ompelemisen ja vaatteen sovituksen.Oppilas vastaa itse koko valmistusprosessista. Töiden eriytyminen painottuusiten, että oppilas kertaa myös puutteellisia taitojaan ja hallitseelopulta kokonaisvaltaisesti vaatteen valmistusprosessin. Materiaalitietoudenalueelta oppilas perehtyy tekokuituihin ja täydentää omientöidensä kautta aiempia tietojaan kankaista ja neuloksista. Lisäksioppilaalla on mahdollisuus toteuttaa pieniä ompeluun liittyviä töitä sisustustekstiilien, asusteiden ja vaatehuollon alueelta.     Valmistetaan alaosan vaate. Tutustutaan erilaisiin taskuihin ja vyötärökaitaleisiin sekä kiinnittimiin.
Lankatyöt
Oppilas tutustuu erilaisiin lankamaisiin materiaaleihin valmistaessaan nyörejä kiertämällä, solmeilemalla tai punomalla. Oppilas harjoittelee virkkaamaan perussilmukoita.Oppilas harjoittelee neulonnan työotteita, oppii oikean silmukan ja edestakaisneuleen. Motorisen taidon vakiinnuttua hän opettelee silmukoiden luomisen ja langan värin vaihtamisen. Työtä viimeistellessään hän oppii neuleen päättämisen ja lankojen päättelyn    Oikean silmukan lisäksi oppilas oppii myös nurjan silmukan sekä niiden neulemerkit. Neulepintaa voidaan rikastaa muilla langasta valmistetuilla koristeilla tai silmukoita jäljentämällä. Oppilas neuloo suljettuna neuleena suunnittelemansa työn 5.lk lapanen ja 6lk sukka. Työtään varten hän oppii oikeisiin ja nurjiin silmukoihin perustuvan neulepinnan käytön sekä työn leventämisen ja kaventamisen. Työskentelynapuna opitaan käyttämään sanallista ja kuvallista ohjetta.Tutustutaan myös virkkaukseen. Perussilmukoista oppilas oppii ketjusilmukan,kiinteän silmukan, pylvään, värin vaihdon sekä leventämisen ja kaventamisen.    Oppilas syventää tietojaan ja taitojaan. Oppilas oppii kirjoneuleen, erilaisia kuvioneuleita, neulereunoja ja -saumoja. Oppilas neuloo tai virkkaa itse suunnitellun tuotteen ja tutustuu koneneulontaan..      Tutustutaan harvinaisempiin lankatyötekniikoi-hin esim. kinnasneula ja koukkuaminen sekä ryijynukan ompelu. Oppilas valmistaa itse suunnittelemansa lankatyön.  
Erikoistekniikat
Painanta ja värjäysOmpelutöiden yksilöllisyyttävoidaan korostaa käyttämällä kankaiden kuviointiin helppojakankaanpainannan ja -värjäyksen tekotapoja, kuten leimasinpainantaatai kankaan maalaamista sekä erilaisia estovärjäyksen tekniikoita(peitto-, solmu-, taittelu-, sidonta- ja taikinavärjäys).HuovutusHuovuttaessaantasomaisen tai kolmiulotteisen tuotteen oppilas tutustuu villakuituun jasen ominaisuuksiin.KirjontaOppilas suunnittelee pienen kirjontatyönja harjoittelee sen avulla jotain yksinkertaista kirjontatekniikkaa. Voidaanyhdistää myös muuhun tekniikkaan.    TilkkutyötOppilassuunnittelee ja valmistaa tilkkutyön opiskeltujen tekniikoiden perusteellaKankaanpainantaOppilastoteuttaa kaaviopainantatyön.KirjontaKäsinkirjonnan alueelta oppilasoppii sekä viivaa piirtäviä että pintaa peittäviäkirjontapistoja ja tutustuu kansanomaiseen pistokirjontaan (esim. peittokirjonta,virvittäin ompelu, etupisto- ja ristipistokirjonta). Pistokirjontaaluovasti käyttäen hän suunnittelee ja toteuttaa käyttö-tai sisustustekstiilin.Konekirjontatyö suunnitellaan ja toteutetaanpäällikeompelua ja erilaisia koneompeleita käyttäen.     Huomioiden aiempien vuosien työt oppilas rikastuttaa valmistamaansa ommeltua, neulottua, huovutettua, kudottua tms. tuotetta erikoistekniikoin tavoitteena uuden oppiminen. Erikoistekniikoita, esim. huovutusta, kudontaa, tilkkutöitä, kirjontaa, lankojen tai kankaan värjäystä ja painantaa sovelletaan valmistettaviin töihin selkein oppimistavoittein. Suunnittelussa käytetään tietoteknisiä sovellutuksia.   

Tekstiilitieto    Tekstiili- ja kuluttajatieto   
Oppilas tutustuu kankaisiin, lankoihin ja muihin tekstiilityössä käytettäviin materiaaleihin. Opitaan kankaan rakenteesta oikea– ja nurjapuoli.     Tutustutaan luonnonkuituihin sekätutkien että teoriassa. Oppilas tietää mikä on tekokuitu.Tekstiilitietoa myös eri aihepiirien yhteydessä soveltuvin osin.   Tekstiilituotteiden oikea hoito ja huolto ja kierrätys.Materiaali- ja kuluttajatietouden laajentamista ja syventämistätaloudelliset ja ekologiset näkökohdat huomioon ottaen. Aihettakäsitellään jokaisen aihepiirin yhteydessä soveltuvinosin.   
   KudontaKankaankudontaan oppilas perehtyy kutomalla palttinasidoksisen  kehyskudontatyön sekä tutustumalla kankaan rakenteeseen. Oppilas tutustuu kulttuuriperimään tutkimalla erilaisia kudottujanauhoja ja niiden käyttökohteita, lisäksi hän valmistaa  kudotun nauhan.       

PROJEKTITYhteisprojekteissa ylläpidetään ja harjoitetaan molempien käsityön alueiden tietoja ja taitoja. Vuosittain toteutettava työ voi olla esimerkiksi- tuote, jonka valmistamiseen tarvitaan sekä tekstiilityön että teknisen työn materiaaleja ja tekotapoja - teemalähtöinen tuotesarja, johon oppilaat suunnittelevat ja valmistavat monipuolisesti materiaaleja käyttäen tuotekokonaisuuden yhteisestä aihepiiristä-muihin oppiaineisiin, esimerkiksi luonnontieteisiin integroitu tuote - erikoismateriaaleihin tai uusiin tekotapoihin perustuva työ           

3.- 4. luokat    5.- 6. luokat    7. luokat    8. luokat
Kolmannella ja neljännellä  luokalla oppilas tutustuu monipuolisesti erilaisiin materi-aaleihin ja työvälineisiin.  Tuotteita valmistettaessa kiinnitetään erityistä huomiota oikeisiin työtapoihin sekä mittaamiseen , merkitsemiseen, viimeistelyyn sekä pinnankäsittelyyn. Puu Opetellaan katkaisu- ja halkaisusahaus, höylääminen, poraaminen, talttaaminensekä vuoleminen. Oppilas oppii liittämään puuta naula- ja ruuviliitoksin sekä liimaamalla.    Viidennellä ja kuudennella luokalla oppilas oppii erilaisten materiaalien monipuolisen työstämisenkäsityökaluin. Erityistä huomiota kiinnitetään työturvallisuuteen, oikeisiin työtapoihin, suunnitelmallisuuteen,  tuotesuunnitteluun sekä tuotteen laatuun. Työskentelyssä otetaanhuomioon työtilat niiden kalusto sekä yhdysluokkaopetuksen erityispiirteet.PuuTutustuessaan monipuolisesti erilaisiin puumateriaaleihin oppilas oppii muodon sahaamisen ja höyläämisen. Lisäksi oppilas valmistaa tuotteita oppien  erilaisia puun liittämistapoja sekä saranoinnin.  Kuudennella luokalla korostetaan materiaalien tarkoituksenmukaista käyttöä ja tuotesuunnittelua. Uutena asiana opitaan lieriösorvaus sekähiomakoneen turvallinen käyttö.    Seitsemännelläja kahdeksannella  luokalla oppilas oppii oikeat ja turvalliset konetyö-ja työstötavat  sekä  erilaisia materiaalien liittämis-ja muotoilutekniikoita. Tekninen piirustus ja tuotesuunnittelu antavat pohjanvalmistettaville tuotteille. Työskentelyssä on tarkoituksena oppialuovien ongelmaratkaisutilanteiden kautta omaa suunnittelua, keksimistäja omien suunnitelmien  toteuttamista. Tärkeää on siiskokonaisvaltaisen ja pitkäjänteisen käsityöprosessinoppiminen. Rakentamalla uutta, huoltamalla ja kunnostamalla vanhaa oppilasoppii ymmärtämään rakennetun ympäristön jaerilaisten tuotteiden vuorovaikutuksen sekä elinkaaren.Opinnot muodostuvat erilaisista aihepiireistä, joissa toteutuu oppilaan oma tuotesuunnittelu opettajan antamissa rajoissa. Tuotoksena syntyy useimmiten konkreettinentuote, jonka valmistusprosessia ja laatua arvioidaan.
       PuuOppilas tutustuu puuntyöstökoneiden rakenteisiin  sekä oppii oikeat ja turvalliset perustyö- ja työstötavat. Oppilas oppii käyttämään turvallisesti ja oikein sorvia, vannesahaa, oiko- ja tasohöylää sekä tarvittaessa pyörösahaa ja pöytäjyrsintä. Hän oppii erilaisia puun liittämis- ja pinnankäsittely- tekniikoita. Materiaaleina  käytetään eri puulajeja  sekä erilaisia teollisesti valmistettuja puolivalmisteita ja materiaaleja.    Puu Oppilas syventää taitojaan puuntyöstökoneiden käytössä. Hän oppii käyttämään turvallisesti pyörösahaa ja pöytäjyrsintä. Hän oppii erilaisia puun liittämis- ja pinnankäsittelytekniikoita.Materiaaleina  käytetään eri puulajeja  sekä erilaisia teollisesti valmistettuja puolivalmisteita ja materiaaleja.
MetalliOppilas tutustuu  erilaisten metallien ominaisuuksiin käyttäen työssään ohutlevyjä ja lankoja. Metalleja muotoillaan taivuttelemalla, leikkaamalla, sahaamalla, poraamalla , vasaroimalla. sekä valamalla tinaa muottiin.Muovi, tekstiilit ja luonnonmateriaalitHarjoitellaan käyttämään opittuja taitoja hyödyntäen  muovia, nahkaa ja erilaisia tekstiilejä  osana valmistettavia tuotteita.SähköOppilas tietää mitä sähkö on ja osaa valmistaa suljetunvirtapiirin. Hän ymmärtää hehkulampun,sulakkeen ja sähkömagneetin toiminnan.    MetalliOppilas oppii sahaamaan, viilaamaan, poraamaan, niittaamaan, pakottamaan sekä takomaan erilaisia metallimateriaaleja. Materiaaleina käytetään latta-, pyörö-, levy sekä erilaisia muoto-metalleja. SähköOppilas tutustuu sähkön käyttötapoihin ja sähköturvallisuuteen. Hän tutustuu elektroniikan perustyö-tapoihin ja välineisiin sekä komponentteihin rakentamalla yksinkertaisen elektronisen laitteen.    MetalliOppilas tutustuu metallintyöstökoneiden rakenteisiin sekä oppii metallityön perustyö- ja työstötavat. Oppilas oppii käyttämään turvallisesti ja oikein porakonetta, hiomakonetta, kaasuhitsauslaitteistoa ja pistehitsauskonetta. Hän oppii erilaisia metallien liittämis- ja pinnankäsittelytekniikoita sekä muotoilemaan metallia sekä kuumana että kylmänä. SähköOppilas tutustuu sähkön ominaisuuksiin ja turvallisuuteen sekä tietää mitä sähkö on. Oppilas tietää analogiatekniikan peruskomponenttien rakenteen ja toiminnan sekä osaa rakentaa yksinkertaisen elektronisen laitteen.     MetalliOppilas syventää taitojaan metallintyöstössä. Hän oppii kaari-, mig-, ja kaasuhitsauksen sekä tarvittaessa polttoleikkauksen ja metallinsorvauksen. Hän oppii erilaisia liittämis- ja pinnankäsittely-tekniikoita sekä käsittelemään metalleja sekä kuumana että kylmänä. SähköOppilas tutustuu sähköpiirustuksiin sekä kytkentäkaavioihin. Hän oppii digitaalitekniikan perusteet sekä käyttämään yleismittaria elektroniikkarakentelun apuvälineenä. Oppilas oppii lisäksi valmistamaan piirilevyn UV- menetelmällä.Valmistetaan yksinkertaisia mikropiirejäkäyttäviä elektronisia laitteita. 







7.18 LIIKUNTA

Liikunnanopetuksen päämääränä on vaikuttaamyönteisesti oppilaan fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen toimintakykyynja hyvinvointiin sekä ohjata oppilasta ymmärtämäänliikunnan terveydellinen merkitys.
Liikunnanopetus tarjoaa oppilaalle sellaisia taitoja, tietoja ja kokemuksia, joiden pohjalta on mahdollista omaksua liikunnallinen elämäntapa.
Liikunta on toiminnallinen oppiaine, jossa edetään leikin ja taitojen oppimisen kautta kohti omaehtoista harrastuneisuutta. Tämä edellyttää yksilöllisten kehittymismahdollisuuksien huomioon ottamista. Liikunta ja oppimiskokemukset vahvistavat oppilaan itsensä tuntemista ja ohjaavat suvaitsevaisuuteen. 
Liikunnan opetuksessa tulee korostaa yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta, reilua peliä ja turvallisuutta.  Liikunnanopetuksen yhteydessä on korostettava turvallista liikennekäyttäytymistä. Liikunnanopetus pohjautuu kansalliseen liikuntaperinteeseen. Opetuksessa ja arvioinnissatulee ottaa huomioon luonnon olosuhteet ja vuodenajat, paikalliset olosuhteet,lähiympäristön ja koulun tarjoamat mahdollisuudet sekäoppilaan erityistarpeet ja terveydentila.
   
VUOSILUOKAT 1−4
Vuosiluokkien 1−4 liikunnan opetuksessa tulee ottaa huomioon oppilaan valmiudet sekä yksilölliset kehitysmahdollisuudet. Opetus toteutetaan leikinomaisesti kannustavassa ilmapiirissä ja se etenee motorisistaperustaidoista kohti lajitaitoja. Liikunnan opetuksen lähtökohtaon oppilaidenaktiivisuus, ja opetuksessa hyödynnetään oppilaidenmielikuvitustaja omia oivalluksia.

TAVOITTEET
Oppilas
·    oppii monipuolisesti motorisia perustaitoja ja saavirikkeitä harrastaa liikuntaa
·    oppii hyvinvointia edistäviä ja turvallisia liikuntatapoja sekä perusuimataidon
·    harjaantuu sekä itsenäisen työskentelyn taidoissaan että yhteistyötaidoissaan ilman keskinäisen kilpailun korostumista
·    oppii toimimaan sovittujen ohjeiden mukaan ja reilun pelin hengessä.

KESKEISET SISÄLLÖT
·    juoksua, hyppyjä, heittoja sekä niiden soveltamista liikuntamuotoihin
·    voimistelua ilman välineitä, välineillä ja telineillä
·    musiikki- ja ilmaisuliikuntaa sekä tansseja
·    leikki-, viite-, pienpelejä ja eri palloilulajeja
·    luontoliikuntaa
·    talviliikuntaa
·    veteen totuttautumista ja uintiharjoituksia
·    liikunnallisia leikkejä

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 4. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ
Oppilas
·    hallitsee motorisia perustaitoja ja osaa soveltaa niitä eri liikuntamuodoissa
·    osaa juosta, hypätä ja heittää
·    osaa voimisteluliikkeitä ilman välineitä, välineillä ja telineillä
·    osaa ilmaista itseään liikunnan avulla ja liikkua rytmin tai musiikin mukaan
·    osaa käsitellä pelivälineitä leikeissä ja harjoituksissa sekä toimia peleissä
·    osaa liikkua luonnossa opetuskarttaa hyväksi käyttäen
·    osaa luistelussa liukumisen, eteenpäin luistelun ja jarrutuksen
·    pystyy liikkumaan suksilla monipuolisesti
·    pystyy uimaan monipuolisesti uintisyvyisessä vedessä
·    toimii pitkäjänteisesti ja suhtautuu realistisesti omiin suorituksiinsa
·    osaa pukeutua tarkoituksenmukaisesti liikuntaa varten ja huolehtia puhtaudestaan
·    toimii itsenäisesti ja ryhmässä sovittujen ohjeiden mukaan sekä osallistuu vastuullisesti ja yritteliäästi liikunnan opetukseen.

VUOSILUOKAT 5−9
Vuosiluokkien 5−9 liikunnanopetuksessa tulee ottaa huomioon tässä kehitysvaiheessa korostuvat sukupuolten erilaiset tarpeet sekä oppilaiden kasvun ja kehityksen erot. Monipuolisen liikunnanopetuksen avulla tuetaan oppilaan hyvinvointia, kasvua itsenäisyyteen ja yhteisöllisyyteen sekä luodaan valmiuksia omaehtoiseen liikunnan harrastamiseen. Opetuksessa annetaan mahdollisuuksia liikunnallisiin elämyksiin ja tuetaan oppilaan itsensä ilmaisua.

TAVOITTEET
Oppilas
·    kehittää edelleen motorisia perustaitojaja oppii liikunnan lajitaitoja
·    oppii ymmärtämään liikunnan merkityksen hyvinvoinnin ja terveyden ylläpitämisessä
·    oppii kehittämään ja tarkkailemaan toimintakykyään
·    kehittää uimataitoaan ja opettelee vedestä pelastamisen taitoja
·    oppii toimimaan turvallisesti ja asianmukaisesti liikuntatilanteissa
·    oppii toimimaan itsenäisesti ja ryhmässä
·    opettelee hyväksymään itsensä ja suvaitsemaan erilaisuutta
·    tutustuu liikunnan harrastusympäristöihin ja osaa etsiä tietoa liikunnan harrastamismahdollisuuksista.

KESKEISET SISÄLLÖT
·    juoksua, hyppyjä ja heittoja eri liikuntalajeissa
·    voimistelua ilman välineitä, välineillä ja telineillä
·    musiikki- ja ilmaisuliikuntaa sekä tanssia
·    pallopelejä
·    suunnistusta ja retkeilyä
·    talviliikuntaa
·    uintia ja vesipelastusta
·    toimintakyvyn kehittämistä ja seurantaa sekä lihashuoltoa
·    uusiin liikuntamuotoihin tutustumista ja liikuntatietoutta

.
Liikuntalaji    1-2    3-4    5-6
VoimisteluMusiikkiliikunta    PERUSVOMISTELU
   käynti ja juoksuhyppyjä yhdellä jalalla, heilurihyppely, haara-perushyppyrytmi liikkeeseen yhdistettynä    kiihdytykset ja pyrähdyksetvaihtoaskel, vuorohyppelypolvennostohyppy, valssin perusaskelyhteisvoimistelua musiikin mukaan
   VOIMISTELU ERI VÄLINEILLÄ
   Perusvoimistelua eri välineillä    heilahdus, pyöritysliikkeitäheittoja, kiinniottoja, vierityksiä
   KUNTOVOIMISTELU
       istumaannousu, vatsa ja selkä, etunojapunnerrus, vauhditon pituushyppyvenyttelyliikkeitä    kuntopiirivenyttelyliikkeitätietous päälihasryhmistä
   MUSIIKKILIIKUNTA
   laululeikit , kansantanssit    erilaisia kotimaisia ja ulkomaisia tansseja
   LIIKUNTALEIKIT
   TELINEVOIMISTELU
   telinevoimistelun alkeita    PERMANTOkuperkeikka, varvasvaaka, polvivaakapäällä seisonta, käsinseisonta tukea vasten, silta, kärrynpyörän alkeetHYPPYTELINEETkynttilähyppy, kerähyppykyykky-jännehyppy, X-hyppy, haarahyppyKÖYDET/ RENKAAT/REKKI/NOJAPUUT /PUOLAPUUTneulansilmä, linnunpesä, nojakäyntiperusheilunta, polvikippi, kaarihyppykieppiPUOMI/PENKKIkäyntiä, hyppelyjä, hyppyjä, käännöksiä    PERMANTOkuperkeikka eteen ja taakse,haarakuperkeikkavaaka, päällä ja käsin seisonta tuella ja ilmankärrynpyörä, päähyppy, liikesarjaHYPPYTELINEETkyykky-jännehyppykyykkyhyppy, haarahyppyKÖYDET/ RENKAAT/REKKI/NOJAPUUT /PUOLAPUUTneulansilmä, linnunpesäperusheilunta+sivuhyppykyynärturmariipunta, kieppi, kiintopyörähdysPUOMI/PENKKIkäyntiä, hyppelyjä, hyppyjä, käännöksiä

Palloilu    PALLOLEIKIT, VIITE- JA PIENPELIT
       Lajitaitojen alkeiden harjoittaminenpolttopallo    Lajitaitojen harjoittaminen
       JALKAPALLO
       sisäteräsyöttö, sisäsyrjäkuljetuspallon haltuunotto jaloinjoukkue/aluepeli    sivurajaheitto, kulmapotku, nilkkapotku, pääpusku, ulkoterä ja sisäsyrjä kuljetus, pallon haltuunottojoukkue/aluepelieri pelaajarooleihin tutustuminen
       LENTOPALLO
       sormilyöntiala-aloitus    hihalyöntieri pelaajarooleihin tutustuminen
       KORIPALLO
       rannesyöttö, korkea kuljetussyötön vastaanottaminenkoriin heitto    matala kuljetus, tukijalan käyttökoriin heitto, set uperi pelaajarooleihin tutustuminen
       PESÄPALLO
       heitto- ja kiinniottoharjoituksiasyöttö-, peruslyönti- ja pystynäpäysharjoituksiaviitepelit: lyöntimylly, nelimaali, pitsku, kotiinpolttopesis yms.     taittoheittosyöttäminenvauhdillinen lyöntiperuslyönnin ja pystynäpäyksen suuntaaminenviitepelit: lyöntimylly, nelimaali, pitsku, kotiinpolttopesis, pesäpallo pesille polttaen
       SALIBANDY/SÄHLY
       pallonhallintaharjoitteet, erilaiset syötötpeluuttaminen perussäännöillä    pallonhallintaharjoitteet, syötötlaukaukseteri pelaajarooleihin tutustuminen, joukkuepeli
           PALLOPELIT

Yleisurheilu    JUOKSUT
   pikajuoksu, pystylähtö, kestävyysjuoksu, maastojuoksusukkulaviesti, lähtökomennot    pikajuoksu, aitajuoksun rytmipysty-ja kyyrylähtö, kestävyysjuoksu, maastojuoksu, eri viestit
   HEITOT
   pallonheitto, monipuolisia heittoharjoituksia   kuulantyöntö, keihäänheiton alkeet
   HYPYT
   pituushyppy, hyppäämistä monella eri tavalla    pituushyppy, flopin alkeet, loikat ja hyppelyt
   JUOKSULEIKIT

Sunnistus   
   suunnistuksen alkeitaluontoliikuntaamaastoleikitretkeily    lähikartta, karttamerkit, pääilmansuunnatkartanluku, kartan suuntaaminen paikallaansuunnistusta koulun lähiympäristössämaastoleikitretkeily     kartanluku, mittakaava, karttamerkitkartan suuntaaminen liikkeessäsuunnistusta koulun lähiympäristössämatkan arviointi, kompassin käyttöön tutustuminenmaastoleikitretkeily

Luistelu    luistelun alkeita    eteen- ja taaksepäinluistelun harjaannuttaminenpysäytyksetliukuminenkaarreluistelu eteenpäinjääleikitalkeismailapelit    eteen- ja taaksepäinluistelupysäytyksetliukuminenkaarreluistelu eteen- ja taaksepäinjääleikiterilaiset jääpelitsäännöt ja turvallisuusohjeet

Maastohiihto    maastohiihdon alkeita    PERINTEISENJA VAPAAN HIIHTOTAVAN ALKEETsauvoittahiihtopainonsiirtotasatyöntöyksipotkuinen tasahiihto2-vaiheinen vuorohiihtoluisteluhiihdon alkeetMÄEN NOUSU- JA LASKUTAVATkorkea laskuasentosukkula-asentooikonousuhaaranousuJARRUTUSpuoliaura,  aura    PERINTEISEN JA VAPAAN HIIHTOTAVAN PERUSTEKNIIKAThiihtotaitojen edelleen kehittäminen perinteisellä hiihtotavallayksi- ja kaksipotkuinen luisteluhiihtoMÄEN NOUSU- JA LASKUTAVATsukkula-asentomäkihyppyaskelkäännösperuskäännösoikonousuhaaranousuJARRUTUSpuoliaura,  aura
   HIIHTOLEIKITRETKIHIIHTO
           SUKSIEN HUOLTO

Uinti    veteen tutustuminenvesileikitalkeisuintia    eri uintimuotojen alkeitasukeltaminenpystyy uimaan vähintään 50 m    eri uintimuotojen perusteknikatmatkauintijalatedellä ja pääedellä hyppyvedestä pelastautuminen pystyy uimaan vähintään 100 m
Lajiin tutustuminen ja urheilutapahtumiin osallistuminen mahdollisuuksien mukaan    Osallistuminen koulujen välisiin kisoihin



LUOKAT  7-9
Liikuntamuoto    Tavoite    Sisältö
1. Juoksuja, hyppyjä,     heittoja    - nopeuden, kestävyyden, voiman ja koordinaation  kehittäminen- motoristen perusvalmiuksien vahvistaminen- lajitaitojen ja –tietojen syventäminen ja soveltaminen    - yleisurheilu- juoksujen, hyppyjen sekä  heittojen harjaannuttaminen  muissa liikuntalajeissa
2. Voimistelu    - kehon hallinnan, liikkuvuuden, ryhdin ja rentouden   kehittäminen- tasapainon voiman, kestävyyden, ketteryyden sekä koordinaation parantaminen- voimistelutaitojen vahvistaminen, syventäminen ja soveltaminen    - perus- ja kuntovoimistelu- telinevoimistelu- välinevoimistelu
3. Musiikki- ja ilmaisuliikunta sekä tanssi    - rytmitajun ja koordinaation  kehittäminen- tanssi- ja ilmaisutaidon syventäminen ja soveltaminen- kohteliaan käytöstavan oppiminen ja oman tanssiparin hyväksyminen    - musiikkiliikuntaa ja tanssia  eri muodoissa- tunteja myös yhdessä tytöille  ja pojille
4. Palloilu    - palloilutaitojen ja –tietojen vahvistaminen, syventäminen     ja soveltaminen  - peliajatuksen vahvistaminen ja syventäminen    - viitepelejä- ulkopelejä- sisäpelejä
5. Talviliikunta    hiihto    luistelu    - perushiihto- ja luistelutaidon vahvistaminen- tasapainon, ketteryyden, koordinaation ja kestävyyden  kehittämien- turvallisuusohjeiden noudattaminen    - hiihtoa ja luistelua eri   muodoissa- jääpelejä
6. Suunnistus ja retkeily    - turvallinen liikkuminen luonnossa karttaa ja kompassin apuna käyttäen- suunnistustaitojen ja –tietojen kertaaminen ja vahvistaminen - harkinta- ja päättelykyvyn ja päätöksenteon vahvistaminen- retkeilyyn liittyvien perusasioiden omaksuminen    - suunnistusta eri muodoissa  lähimaastossa- retkeily
7. Uinti ja vesipelastus    - perusuintitaidon vahvistaminen ja syventäminen-kestävyyden parantaminen: 200m uinti lepäämättä- vesipelastustaitojen kehittäminen    - uintia eri muodoissa- vesipelastusta
8. Toimintakyky    - fyysisen toimintakyvyn eri osa-alueiden kunnon kartoittaminen ja vahvistaminen- motoristen perusvalmiuksien  ja liikehallintakykyjen  vahvistaminen- itsenäiseen kuntoharjoitteluun kannustaminen    - kuntoharjoittelu eri muodoissa- kuntotestit- toteutuu jossain muodossa  jokaisella liikuntatunnilla
9. Uuteen lajiin tutustuminen    - harrastuspohjan laajentaminen- paikkakunnan tarjoamiin liikuntamahdollisuuksiin tutustuminen- ilo ja virkistys    - tutustutaan resurssin puitteessa johonkin uuteen lajiin


7.20    VALINNAISET AINEET

Perusopetuksen valinnaisten aineiden tehtävä on syventää ja laajentaa perusopetuksen yhteisten oppiaineiden, erityisesti taide- ja taitoaineiden, mukaan luettuna kotitalous, sekä haluttaessa aihekokonaisuuksien tietoja ja taitoja oppilaan valinnan mukaisesti. Valinnaisten aineiden tehtävä on myös antaa oppilaalle mahdollisuus syventää harrastuksiaan ja löytää uusia kiinnostuksen kohteita. Valinnaisten aineiden tulee tukea perusopetuksen tavoitteita.
Valtioneuvoston asetuksen 1435/2001 6. §:ssä on määritelty valinnaisten aineiden yhteenlaskettu vähimmäisviikkotuntimäärä sekä niiden jakaminen
-    oppiaineiden syventäviin tai soveltaviin oppimääriin
-    useasta oppiaineesta muodostettuihin kokonaisuuksiin
-    vieraisiin kieliin
-    tietotekniikkaan liittyviin aineisiin.
Opetussuunnitelmassa päätetään jokaisen valinnaisen aineen nimi, laajuus, tavoitteet, sisällöt sekä vuosiluokat, joilla sitä tarjotaan.
Vieraiden kielten osalta näissä perusteissa on määritelty A- ja B-kielinä opetettavien valinnaisten kielten tavoitteet ja keskeiset sisällöt. Muista valinnaisista kielistä päätetään opetussuunnitelmassa. Mikäli opetuksen järjestäjän hyväksymässä tuntijaossa ylitetään perusopetusasetuksen määrittelemä oppilaan vähimmäisviikkotuntimäärä, voivat viikkotunnit ylityksen osalta sisältää myös valinnaisia aineita.
Tuntijaossa on vuosiluokilla 1−4 taide- ja taitoaineiden (musiikki, kuvataide, käsityö, liikunta) vähimmäistuntimäärän lisäksi varattu kuusi vuosiviikkotuntia näille aineille yhteistä opetusaikaa. Myös vuosiluokilla 5−9 on kuusi vuosiviikkotuntia näiden aineiden yhteistä opetusaikaa. Paikallisessa opetussuunnitelmassa taide- ja taitoaineiden yhteinen opetusaika voidaan jakaa mainittujen aineiden kesken yhteisesti kaikille oppilaille tai se, taikka osa siitä voidaan jättää oppilaskohtaisesti valittaviksi taide- ja taitoaineiden syventäviksi opinnoiksi.
Valinnaisaineiden tavoitteet ja sisältö määritetään koulukohtaisesti lukuvuosisuunnitelmassa.


7.21    OPPILAANOHJAUS

Ohjaustoiminnan tulee muodostaa koko perusopetuksen ajan kestävä jatkumo, jonka toteutuminen taataan siten, että ohjaustyöhön osallistuvat opettajat toimivat yhteistyössä oppilaan opintopolun aikana ja opiskelun nivelvaiheissa.
Kaikkien opettajien tehtävänä on ohjata oppilasta oppiaineiden opiskelussa sekä auttaa häntä kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan ja oppimisen valmiuksiaan sekä ennaltaehkäistä opintoihin liittyvien ongelmien syntymistä. Jokaisen opettajan tehtävänä on oppilaiden persoonallisen kasvun, kehityksen ja osallisuuden tukeminen.
Oppilaanohjauksen tehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja kehitystä siten, että oppilas kykenee edistämään opiskeluvalmiuksiaan ja sosiaalista kypsymistään sekä kehittämään elämänsuunnittelun kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja. Ohjauksen tuella oppilas tekee omiin kykyihinsä ja kiinnostuksiinsa perustuvia opiskelua, koulutusta, arkielämää ja elämänuraakoskevia ratkaisuja. Oppilaanohjauksen tarkoituksena on edistääkoulutyön tuloksellisuutta, lisätä hyvinvointia koulussa sekäehkäistä syrjäytymistä. Sen avulla edistetäänmyös koulutuksellista, etnistä ja sukupuolten välistätasa-arvoa.
Oppilaan turvallista siirtymistä opintopolun nivelvaiheissa tulee tuetaan  oppilaanohjaajien ja toisen asteen oppilaitosten ohjauksesta vastaavien opinto-ohjaajien sekä opettajien välisellä yhteistyöllä, joka ylittää oppilaitosten ja kouluasteiden väliset rajat.

TAVOITTEET
Oppilas
·    oppii itsenäisyyteen, vastuullisuuteen ja itsetuntemukseen
·    oppii yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja
·    oppii kehittämään oppimisvalmiuksiaan ja tunnistamaan oppimisvaikeuksiaan sekä etsimään apua ongelmatilanteissa
·    oppii tuntemaan erilaiset oppimistyylit
·    oppii kehittämään opiskelutaitojaanja oman toiminnan arviointitaitojaan
·    saa tukea ja ohjausta siirtyessään koulutuksen eri nivelvaiheissa perusopetuksen sisällä ja perusopetuksen päättövaiheessa
·    oppii etsimään tietoja ja hankkimaan taitoja opiskelua, tulevaisuutta sekä elämää koskevia suunnitelmia ja valintoja varten käyttäen myös tieto- ja viestintäteknologian tarjoamia mahdollisuuksia
·    oppii kehittämään päätöksentekotaitojaan sekä toteuttamaan ja arvioimaan tulevaisuudensuunnitelmiaan myös muuttuvissa olosuhteissa
·    saa tukea ja ohjausta ammatillisessa suuntautumisessa, myös sukupuolirajat ylittävissä oppiaine-, koulutus- ja ammatinvalinnoissa
·    oppii hankkimaan tietoja yhteiskunnasta, työelämästä ja yrittäjyydestä sekä kasvamaan monikulttuurisuuteen ja kansainvälisyyteen.

VUOSILUOKAT 1–2   
Oppilaanohjauksen tavoitteena on edistää oppilaan opiskeluvalmiuksien kehittymistä ja tukea hänen sosiaalista kasvuaan sekä osaltaan estää oppimisvaikeuksien syntymistä. Sujuvan opiskelun turvaamiseksi ohjauksen on tuettava oppilasta opiskelutaitojen kehittämisessä. Oppilasta tulee ohjata suhtautumaan vastuullisesti koulutyöhönja tehtäviin, käyttämään monipuolisia työtapoja ja hankkimaan tietoa erilaisista tietolähteistä.
Oppilaanohjausta toteutetaan vuosiluokkien 1–2 aikana eri oppiaineiden opetuksen ja koulun muun toiminnan yhteydessä. Oppilaan tulee saadahenkilökohtaista ohjausta opiskelunsa ja valintojensa tueksi sekäerilaisissa arkielämän kysymyksissä.
Vuosiluokkien 1-2 aikana aloitetaan tutustuminen ammatteihin ja työelämään.

VUOSILUOKAT 3–6    
Vuosiluokkien 3–6 aikana oppilaanohjauksen tehtävänä on ohjata oppilasta itsenäistymiseen ja vastuullisuuteen koulutyössä ja tehtävien tekemisessä. Oppilasta tulee ohjata myös hänen tehdessään ainevalintoja perusopetuksen aikana ja nivelvaiheissa.
Vuosiluokkien 3–6 aikana jatketaan tutustumista ammatteihin ja työelämään.

Ohjauksen tehtävänä on lisäksi ohjata oppilaita kehittämään tiedonhankinnan valmiuksia ja käyttämään monipuolisia työtapoja. Oppilasta tulee ohjata myös yhteistoiminnallisuuteen ja toisten ihmisten huomioon ottamiseen.
Oppilaanohjausta toteutetaan vuosiluokkien 3–6 aikana pääasiassa eri oppiaineiden opetuksen ja koulun muun toiminnan yhteydessä.
6. luokalla tutustutaan yläkouluun. Ohjaukseen voidaan myös varata oppitunteja koulukohtaisessa opetussuunnitelmassa tai koulun työsuunnitelmassa päätettävällä tavalla.

Myös vuosiluokkien 3–6 oppilaiden tulee saada henkilökohtaista ohjausta opiskelunsa ja valintojensa tukemiseksi sekä erilaisissa arkielämän kysymyksissä.
Tämä voidaan järjestää yhteistyössä vanhempien, opettajien ja oppilaanohjaajien sekä muiden yhteistyötahojen kanssa.

VUOSILUOKAT 7–9    
Perusopetuksen 7.–9. vuosiluokkien oppilaanohjaus tulee järjestää siten, että se tarjoaa oppilaalle kokonaisuuden, joka muodostuu
-    luokkamuotoisesta ohjauksesta
-    yksilöllisiin kysymyksiin syventyvästä henkilökohtaisesta ohjauksesta
-    sosiaaliseen vuorovaikutukseen perustuvasta pienryhmäohjauksesta 
-    työelämään tutustumisesta.

Oppilaalle tulee järjestää henkilökohtaista ohjausta, jolloin oppilaalla on mahdollisuus keskustella opintoihinsa, koulutus- ja ammatinvalintoihinsa sekä elämäntilanteeseensa liittyvistä kysymyksistä. Oppilaalle tulee järjestää pienryhmäohjausta, jonka aikana hän oppii ryhmässä käsittelemään kaikille yhteisiä tai kunkin ryhmään osallistuvan opiskelijan henkilökohtaisia, muiden oppilaiden kanssa jaettavissa olevia ohjauksellisia kysymyksiä.
Perusopetuksen päättövaiheessa oppilasta tulee ohjata ja tukea jatko-opiskeluvalinnoissa sekä ohjata käyttämään opetus- ja työhallinnon sekä muita yhteiskunnan tarjoamia ohjaus-, neuvonta- ja tietopalveluita.
Myös huoltajille tulee antaa tarvittaessa mahdollisuus keskustella oppilaan jatkokoulutukseen liittyvistä asioista ja mahdollisista ongelmista.

Työ- ja elinkeinoelämän sekä koulun välisen yhteistyön tavoitteena on, että oppilas hankkii tietoa ammattialoista, ammateista ja työelämästä sekä saa virikkeitä yrittäjyydestä.
Oppilaalle tulee järjestää työelämääntutustumisjaksoja koulutus- ja ammatinvalintojensa perustaksi ja työnarvostuksen lisäämiseksi. Oppilaan tulee voida hankkia omakohtaisiakokemuksia työelämästä ja ammateista aidoissa työympäristöissä.Työelämään tutustumisen yhteydessä oppilaalle tuleejärjestää mahdollisuus arvioida hankkimiaan tietoja ja kokemuksia.
7. luokalla oppilaat tutustuvat vähintään kahden päivän ajan koulun aikuisten tai vanhempiensa työhön. 8. luokalla tutustutaan kotipaikkakunnalla sijaitsevaan työpaikkaan vähintään viikon ajan. 9. luokalla vähintään viikon tutustuminen voi tapahtua muussakin kunnassa sijaitsevassa työpaikassa. Työpaikkoihin tutustumista edeltää etukäteen tutustuminen ja ohjeistus,tutustumisesta myös raportoidaan oppilaanohjaajalle.8. ja 9. luokillapyritään siihen, että oppilas omien tavoitteidensa mukaisestiitse hankkii työelämään tutustumispaikkansa. Tarvittaessaoppilaanohjaaja auttaa oppilasta  paikan hankinnassa.

LUOKKAMUOTOINEN OHJAUS   

TAVOITTEET
Oppilas
·    oppii itsetuntemusta ja vuorovaikutustaitoja
·    muodostaa kokonaiskäsityksen koulun toimintatavoista ja opiskelumahdollisuuksista
·    oppii käyttämään erilaisia opiskelumenetelmiä ja tiedonhankintakanavia sekä arvioimaan omia opiskelutaitojaan
·    oppii kehittämään itselleen sopiviaopiskelustrategioita
·    tuntee Suomen koulutusjärjestelmän pääpiirteet ja oppii etsimään tietoa jatko-opiskelumahdollisuuksista
·    hankkii perustietoa työelämästä ja eri ammattialoista
·    opettelee etsimään tietoa opiskelusta jatyönteosta ulkomailla.
      
KESKEISET SISÄLLÖT
·    itsetuntemus ja ammatillinen kehitys
·    kouluyhteisössä toimiminen, perusopetuksen rakenne, eteneminen ja oppilaan arviointi
·    opiskelun taidot
·    tulevaisuudensuunnittelu- ja päätöksentekotaidot
·    työelämätietous, elinkeinorakenne ja ammattialat
·    Suomen koulutusjärjestelmä
·    jatko-opintomahdollisuudet peruskoulun jälkeen ja hakeutuminen jatko-opintoihin
·    opiskelu ja työskentely ulkomailla 
·    ohjaus-, tiedotus- ja neuvontapalvelut
·    tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä



8    OPPILAAN ARVIOINTI

Oppilaan arviointi jaetaan arviointiin opintojen aikana ja päättöarviointiin, joilla on erilaiset tehtävät.


8.1 ARVIOINTI OPINTOJEN AIKANA

ARVIOINNIN TEHTÄVÄ
Opintojen aikaisen arvioinnin tehtävänä on ohjata ja kannustaa opiskelua sekä kuvata, miten hyvin oppilas on saavuttanut kasvulle ja oppimiselle asetetut tavoitteet. Arvioinnin tehtävänä on auttaa oppilasta muodostamaan realistinen kuva oppimisestaan ja kehittymisestään ja siten tukea myös oppilaan persoonallisuuden kasvua.

ARVIOINNIN PERIAATTEET
Opintojen aikaisen arvioinnin tulee olla totuudenmukaista ja perustua monipuoliseen näyttöön. Arvioinnin tulee kohdistua oppilaan oppimiseen ja edistymiseen oppimisen eri osa-alueilla. Arvioinnissa otetaan huomioon sen merkitys oppimisprosessissa. Oppilaan arviointi muodostaa kokonaisuuden,jossa on tärkeää opettajan antama jatkuva palaute. Arvioinninavulla opettaja ohjaa oppilasta tiedostamaan omaa ajatteluaan ja toimintaansasekä auttaa oppilasta ymmärtämään oppimistaan. Oppilaanedistymistä, työskentelyä ja käyttäytymistäarvioidaan suhteessa opetussuunnitelman tavoitteisiin ja kuvauksiin oppilaanhyvästäosaamisesta.
Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta sekä päättöarvioinnin kriteerit määrittelevät kansallisesti sen tieto- ja taitotason, joka on oppilaan arvioinnin pohjana. Numeroarvostelua käytettäessä hyvän osaamisen kuvaus määrittelee tason arvosanalle kahdeksan (8). Sanallisessa arvioinnissa kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta tukee opettajaa hänen arvioidessaan oppilaan edistymistä, ja se on arvioinnin perusta kuvattaessa, miten oppilas on saavuttanut tavoitteet. Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta on laadittu jokaisen oppiaineen osion päätteeksi tuntijaon nivelkohtaan.
Opetussuunnitelmassa tulee määritellä yleiset ja oppiainekohtaiset arvioinnin periaatteet. Oppilaalle ja hänen huoltajalleen tulee antaa etukäteen tietoa arvioinnin perusteista ja pyydettäessä on selvitettävä jälkikäteen, miten niitä on arvioinnissa sovellettu.
Oppiaineet, aineryhmät ja käyttäytyminen arvioidaan sanallisesti, numeroarvosteluna tai näiden yhdistelmänä. Numeroarvosanakuvaa osaamisen tasoa. Sanallisella arvioinnilla voidaan kuvata myösoppilaan edistymistä ja oppimisprosessia. Yhteisten aineiden arvioinnissatulee todistuksissa käyttää numeroarvostelua viimeistään kahdeksannella vuosiluokalla. Jos oppilas suorittaa jonkin yhteisen oppiaineen kaikki opinnot ennen tätä, tulee numeroarvostelua käyttää lukuvuositodistuksessa jo sinä lukuvuonna, jolloin kyseisen oppiaineen opiskelu päättyy. Sanallista arviointia käytettäessä lukuvuositodistuksesta tulee käydä ilmi, onko oppilas saavuttanut vuosiluokan tavoitteet hyväksytysti. Valinnaisten aineiden arvioinnista päätetään opetussuunnitelmassa.
Arviointipalautetta tulee antaa oppilaalle ja hänen huoltajalleen lukuvuositodistusten lisäksi riittävästi ja monipuolisesti. Tietoa tulee antaaoppilaan edistymisestä, vahvuuksista sekä niistä oppimisenalueista, joita on kehitettävä. Arviointipalautetta voidaan antaavälitodistuksin, erilaisin tiedottein ja arviointikeskusteluissa taimuilla tavoin.

OPINNOISSA ETENEMINEN VUOSILUOKITTAIN
Perusopetusasetuksen 11. §:ssä on määritelty opinnoissa etenemisen ja vuosiluokalta siirtymisen periaatteet. Opetussuunnitelman perusteet täydentävät asetusta. Opetussuunnitelmassa tarkennetaan vuosiluokalle jättämisen käytäntöjä.
Oppilas siirtyy seuraavalle vuosiluokalle, jos hän suorittaa hyväksytysti kaikki opetussuunnitelmassa määritellyt vuosiluokan oppimäärään kuuluvat eri oppiaineiden tai aineryhmien opinnot.
Oppilas voi myös siirtyä seuraavalle vuosiluokalle, vaikka hänellä olisi hylättyjä suorituksia, jos arvioidaan, että hän kykenee selviytymään seuraavan vuosiluokan opinnoista hyväksytysti.
Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle, jos hänen suorituksensa yhdessä tai useammassa vuosiluokan oppimäärään kuuluvassa aineessa tai aineryhmässä on hylätty. Oppilaalle tulee varata mahdollisuus opetukseen osallistumatta osoittaa saavuttaneensa hyväksyttävät tiedot ja taidot. Mahdollisuuksia voidaan antaa opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla yksi tai useampia lukuvuoden aikana tai lukuvuoden koulutyön päätyttyä.
Jos suoritusmahdollisuus annetaan lukuvuoden koulutyön päätyttyä, luokalle jättämisestä voidaan tehdä ehdollinen päätös. Päätöksessä mainitaan ne vuosiluokan oppimäärän osa-alueet, joiden hyväksytty suorittaminen erillisessä kokeessa on vuosiluokalta siirtymisen edellytys. Erillinen koe voi sisältää monipuolisesti erilaisia näyttömahdollisuuksia.
Oppilas voidaan myös jättää luokalle, vaikka hänellä ei ole hylättyjä suorituksia, jos sitä on pidettävä hänen yleisen koulumenestyksensä vuoksi tarkoituksenmukaisena.Oppilaan huoltajalle tulee tällöin varata mahdollisuus tulla kuulluksiennen päätöksen tekemistä.
Vuosiluokalle jäävän oppilaan suoritukset raukeavat.

OPINNOISSA ETENEMINEN OMAN OPINTO-OHJELMAN MUKAAN
Mikäli opetussuunnitelmassa on perusopetusasetuksen 11. § 3. momentin mukaisesti päätetty, että oppilas etenee vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oman opinto-ohjelmansa mukaan, opetussuunnitelmassa on määriteltävä ne tiedot ja taidot, jotka ovat edellytyksenä kunkin opintokokonaisuuden opiskelun aloittamiselle. Perusopetusasetuksen mukaan oman opinto-ohjelman mukaan opiskeleva oppilas siirtyy lukuvuodenkoulutyön päätyttyä seuraavalle vuosiluokalle. Oppilasvoidaan jättää vuosiluokalle vain yleisen heikon koulumenestyksenperusteella.
   Oppilas luetaan yhdeksännen vuosiluokan oppilaaksi, kunnes hän suorittaa perusopetuksen koko oppimäärän ja saa päättötodistuksen tai hänen oppivelvollisuusikänsä täyttyy ja häneroaa koulusta.

ARVIOITAVAT OPPIAINEET
Perusopetuksen kaikki oppiaineet arvioidaan ympäristö- ja luonnontieto -aineryhmää lukuun ottamatta erillisinä. Vuosiluokilla 1−4 arvioidaan yhtenä kokonaisuutena ympäristö- ja luonnontieto. Vuosiluokilla 5−6 biologia ja maantieto arvioidaan yhtenä kokonaisuutena, samoin fysiikka ja kemia. Vuosiluokilla 7−9 arvioidaan biologia, maantieto, fysiikka, kemia ja terveystieto jokainen erikseen.

TYÖSKENTELYN ARVIOINTI
Työskentelyn arviointi on osa oppilaan oppimistaitojen arviointia. Työskentelyn arvioinnin pohjana ovat työskentelylle eri oppiaineissa asetetut tavoitteet. Työskentelyn arviointi kohdistuu oppilaan taitoon suunnitella, säädellä, toteuttaa ja arvioida omaa työtään. Arvioinnissa otetaan huomioon myös, miten vastuullisesti oppilas työskentelee ja miten hän toimii yhteistyössä toisten kanssa. Työskentelyn arviointi on osa oppiaineen arviointia. Työskentelyä voidaan arvioida myös erikseen.



KÄYTTÄYTYMISEN ARVIOINTI
Käyttäytymisen arviointi kohdistuu siihen, miten oppilas ottaahuomioon muut ihmiset ja ympäristön sekä noudattaa sääntöjä. Oppilaan käyttäytymistä arvioivat kaikki oppilasta opettavat opettajat. Opetussuunnitelmassa tulee asettaa tavoitteet oppilaan käyttäytymiselle. Käyttäytymisen tavoitteita määriteltäessä otetaan huomioon koulun kasvatukselle asetetut tavoitteet.
Arvioinnin pohjana käytettäviä perusteita ovat:-    aktiivisuus tunneilla ja kotitehtävien tekemisessä-    työskentelyyn asennoituminen-    erilaisista testeistä saadut tulokset-    oppilaan tekemien tuotosten laatu-    taidot ja harrastuneisuusKäyttäytymisen arvioinnin perusteina huomioidaan, että oppilas-    omaksuu hyvät, ikätasonsa mukaiset käytös- ja ruokailutavat-    on huomaavainen ja ymmärtää työrauhan merkityksen-    on asiallinen kielenkäytössään-    on rehellinen toiminnoissaan-    arvostaa omaa jatoisten työtä-    noudattaa annettuja sääntöjä-    suhtautuu myönteisesti koulunkäyntiin-    on aktiivinen, oma-aloitteinen ja yhteistyökykyinen-    huolehtii varusteistaan ja tehtävistään-    suhtautuu yhteiseen omaisuuteen asianmukaisesti-    tuntee vastuuta ympäristöstään

OPPILAAN ITSEARVIOINTI
Perusopetuksen yhtenä tehtävänä on kehittää oppilaan edellytyksiä itsearviointiin. Itsearviointitaitojen kehittämisen tarkoituksena on tukea oppilaan itsetuntemuksen kasvua ja opiskelutaitojen kehittymistä. Tavoitteena on, että oppilaan itsetunto ja myönteinen minäkuva oppijana sekä osallisuuden tunne vahvistuvat. Itsearviointitaitojen kehittymisen myötä oppilas oppii myös tiedostamaan omaa edistymistään ja oppimiselle asetettuja tavoitteita sekä asettamaan itse opiskelulleen tavoitteita ja säätelemään oppimisprosessiaan.
Itsearviointitaitojen kehittymiseksi oppilasta tulee ohjata tarkastelemaan oppimisprosessiaan sekä arvioimaan oppimis- ja työskentelytaitojaan. Tämä edellyttää säännöllisen palautteen antamista oppilaalle hänen työskentelystään. Oppilasta tulee ohjata ja kannustaa arvioimaan monipuolisesti osaamistaan ja oppimistaan.

ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPPILAAN ARVIOINTI
Sellaisen oppilaan, jota ei ole otettu tai siirretty erityisopetukseen, lievät oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Arvioitaessa tulee käyttää menetelmiä, joiden avulla oppilas kykenee mahdollisimman hyvin osoittamaan osaamisensa.
Erityisopetukseen otetun tai siirretyn oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). 
Jos henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa on päätetty, että oppilas opiskelee perusopetuksen yleisen opetussuunnitelman mukaisesti, oppilaan suorituksia arvioidaan suhteessa yleisen oppimäärän tavoitteisiin ja kuvauksiin oppilaan hyvästä osaamisesta.
Jos henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa on päätetty, että oppilas opiskelee yksilöllisen oppimäärän mukaan yhdessä tai useammassa oppiaineessa, arvioidaan oppilaan suorituksia henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa määriteltyihin hänelle yksilöllisesti asetettuihin tavoitteisiin perustuen. Silloin oppilaan osaamista ei arvioida suhteessa opetussuunnitelman perusteissa määriteltyihin hyvän osaamisen kuvauksiin. Yksilöllisten oppimäärien mukaisesti opiskelluissa oppiaineissa voidaan käyttää sanallista arviota kaikilla vuosiluokilla.
Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan oppilaan arviointi perustuu yleiseen perusopetuksen opetussuunnitelmaan tai yksilöllisiin oppimääriin, sen mukaan mitä oppilaan henkilökohtaisessa opintojen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa on päätetty.
Oppilaan, jonka opetus on järjestetty toiminta-alueittain, arviointi perustuu oppilaan henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa asetettuihin yksilöllisiin  tavoitteisiin. Oppilaan arviointi kohdistuu edistymiseen toiminta-alueittain. Arvioitavia toiminta-alueita ovat motoriikka, kieli ja kommunikaatio, sosiaaliset taidot, päivittäisten toimintojen taidot ja kognitiiviset taidot. Arvioinnin tulee perustua oppilaan kasvamis- ja oppimisprosessiin, sen lähtökohtiin ja tavoitteisiin. Oppimista arvioitaessa tulee ottaa huomioon oppilaan vamman tai sairauden aiheuttamat esteet oppimiselle.

MAAHANMUUTTAJAOPPILAAN ARVIOINTI
Maahanmuuttajaoppilaiden eri oppiaineiden arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan tausta ja vähitellen kehittyvä suomen tai ruotsin kielen taito. Oppilaan arvioinnissa tulee käyttää monipuolisia, joustavia ja oppilaan tilanteeseen sovitettuja arviointimenetelmiä, jotta hän kykenee osoittamaan osaamisensa mahdollisista suomen tai ruotsin kielen taitojen puutteista huolimatta. Maahanmuuttajaoppilaan arviointi voi olla sanallista koko perusopetuksen ajan lukuun ottamatta päättöarviointia.
Vieraskielisen oppilaan arviointi suoritetaan joko sanallisesti tai numeroarvosteluna tapauskohtaisesti. Arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan tausta ja kehittyvä kielitaito.


8.3 TODISTUKSET

Oppilaan todistukset ovat julkisia asiakirjoja. Jos niissä on oppilaan henkilökohtaisten ominaisuuksien sanallista arviointia koskevia tietoja, todistus on näiltä osin salassa pidettävä, ja se voidaan antaa vain oppilaalle ja hänen huoltajalleen.

PERUSOPETUKSEN AIKANA KÄYTETTÄVÄT TODISTUKSET
Perusopetuksen aikana käytettävät todistukset ovat
1.    Lukuvuositodistus
2.    Välitodistus
3.    Erotodistus.
Oppilaalle tulee antaa lukuvuositodistus lukuvuoden päättyessä. Lukuvuoden aikana voidaan lisäksi antaa välitodistuksia. Jakso-opetusta noudatettaessa jakson päättyessä annettava jaksotodistus voi toimia välitodistuksena. Lukuvuoden aikana annetut jaksotodistuksetvoivat yhdessä muodostaa lukuvuositodistuksen.
Erotodistus annetaan oppilaalle, joka vaihtaa toiseen kouluun tai eroaa perusopetuksesta tai ei ole saanut oppivelvollisuutta suoritetuksi oppivelvollisuutensa aikana. Erotodistuksen liitteenä tulee olla koulussa noudatettu tuntijako sekä selvitys opetuksen mahdollisista painotuksista. Erotodistukseen ei merkitä käyttäytymisen arviota. Erillistä erotodistusta ei tarvitse antaa, jos oppilas siirtyy saman opetuksen järjestäjän ylläpitämään toiseen kouluun.
Todistuksiin merkitään todistuksen, opetuksen järjestäjän, koulun ja oppilaan nimi, oppilaan henkilötunnus, todistuksen antamispäivä, allekirjoitus, arvio oppilaan käyttäytymisestä sekä oppilaan opinto-ohjelma ja arvio siitä, miten oppilas on saavuttanut tavoitteet. Jos työskentely arvioidaan erikseen, merkitään sen arvio todistukseen. Lukuvuositodistukseen merkitään myös tieto luokalta siirtymisestä sekä mahdollisesta luokalle jättämisestä. Numeroarvostelua käytettäessä todistukseen merkitään perusopetusasetuksen 10. §:n mukainen arviointiasteikko. Todistuksissa tulee olla merkintä, että ne ovat Opetushallituksen 16.1.2004 hyväksymien opetussuunnitelman perusteiden mukaisia. Opetuksen järjestäjä päättää todistusten ulkoasusta.

Liitteenä Sysmän kunnan perusopetuksessa käytettävät todistuspohjat. Vuosiluokilla 3-9 lukuvuositodistuksessa oppiaineet ja aineryhmät arvioidaan numeroarvioinnilla.

Jos oppilas saa oman uskonnon opetusta, hänen saamansa arvio merkitään todistukseen, mikäli kyseinen opetus on perusopetuksen järjestäjän antamaa. Uskonnollisen yhdyskunnan antamasta opetuksesta mahdollisesti saatua arvosanaa ei merkitä todistukseen.
Jos oppilaan oppitunneista lukuvuoden aikana vähintään puolet on opetettu muulla kuin koulun opetuskielellä, tulee todistuksessa mainita opetuksessa käytetty kieli ja sillä opetetut oppiaineet.
Jos henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa on päätetty, että oppilas opiskelee yksilöllisten oppimäärien mukaan, varustetaan numeroarvosana sekä sanallinen arvio tähdellä (*). Todistuksen lisätietoja -kohtaan tulee maininta siitä, että oppilas on opiskellut tähdellä merkityt (*) oppiaineet henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa määritellyn yksilöllisen oppimäärän mukaan.
  
PERUSOPETUKSEN PÄÄTTÖTODISTUS
Päättötodistus annetaan perusopetuksen päättyessä oppilaalle, jonka suoritukset kaikissa numeroin arvosteltavissa aineissaovat vähintään välttäviä. 
Päättötodistukseen merkitään samat tiedot kuin perusopetuksen aikana käytettäviin todistuksiin seuraavin poikkeuksin: Päättötodistukseen merkitään oppilaan koko nimi ja henkilötunnus, rehtorin allekirjoitus, yhteisten oppiaineiden ja numeroin arvosteltavien valinnaisten aineiden arviointi sanoin (välttävä–erinomainen) ja numeroin (5–10). Oppiaineista, joissa on useampia oppimääriä (äidinkieli ja kirjallisuus, toinen kotimainen ja vieraat kielet, uskonto) merkitään suoritettu oppimäärä. Taito- ja taideaineista  todistukseen merkitään oppilaan opiskelemien oppiaineiden laajuus vuosiviikkotunteina. Taito- ja taideaineista opintojen laajuus merkitään viidenneltä vuosiluokalta alkaen. Päättötodistukseen tulee maininta siitä, että oppilaan opinto-ohjelmaan on kuulunut oppilaanohjausta ja työelämään tutustumista. Arviota oppilaan työskentelystä ja käyttäytymisestä ei merkitä päättötodistukseen.
Kaikki yhteisiin oppiaineisiin liittyvät valinnaiset aineet merkitään päättötodistukseen välittömästi kyseisen oppiaineen alle. Numeroin arvosteltavista valinnaisista aineista merkitään nimi, vuosiviikkotuntimäärä ja annettu arvosana. Sanallisesti arvioitavan valinnaisen aineen nimen kohdalle tulee merkintä ”valinnaiset opinnot”, sen jälkeen kaikkien kyseiseen yhteiseen aineeseen liittyvien sanallisesti arvioitavien aineiden yhteenlaskettu vuosiviikkotuntimäärä sekä merkintä ”hyväksytty”.
Ne valinnaisena opiskeltavat vieraat kielet ja muut valinnaiset aineet, jotka eivät liity mihinkään yhteiseen oppiaineeseen merkitään päättötodistukseen otsikon ”muut valinnaiset aineet” alle. Aineesta mainitaan nimi, vuosiviikkotuntimäärä, mahdollinen oppimäärä sekä arvio joko numeroin tai merkinnällä ”hyväksytty”.
Mikäli oppilas vaihtaa valinnaisen aineen toiseen, päättötodistukseen merkitään molempien valinnaisaineiden nimet ja opiskellut vuosiviikkotuntimäärät. Kesken jääneen valinnaisaineen kohdalla tulee merkintä ”osallistunut”. Uudesta valinnaisaineesta tulee todistukseen joko numeroarvosana tai merkintä ”hyväksytty” vuosiviikkotuntimäärästä riippuen.
Mikäli oppilaan huoltaja pyytää kirjallisesti, ettei oppilaan päättötodistukseen merkitä numeroarvosanaa valinnaisena aineena opiskeltavasta kielestä, arvosana jätetään pois ja todistukseen tulee merkintä ”hyväksytty”. Toista kotimaista kieltä opetetaan kuitenkin yhteisenä oppiaineena jase arvostellaan numeroin.
Päättötodistukseen voi kuulua liitteitä, esimerkiksiarvio oppilaan käyttäytymisestä ja työskentelystäsekä sanallinen liite alle kaksi vuosiviikkotuntia käsittävistä valinnaisista aineista. Jokaisesta liitteestä tulee ilmetä oppilaan tunnistetiedot. Päättötodistuksen liitteistä ei tulemainintaa päättötodistukseen.
Jos oppilas saa oman uskonnon opetusta, hänen saamansa arvio merkitään päättötodistukseen, mikäli kyseinen opetus on perusopetuksen järjestäjän antamaa. Uskonnollisen yhdyskunnan antamasta opetuksesta mahdollisesti saatua arvosanaa ei merkitä päättötodistukseen.
Päättötodistukseen tulee merkitä oppiaineen opetuksessa käytetty kieli, mikäli jonkin oppiaineen perusopetuksen oppitunneista on päättövaiheessa opetettu vähintään puolet muulla kuin koulun opetuskielellä.
Jos oppilas opiskelee yksilöllisten oppimäärien mukaan, myös päättöarviointi voi olla sanallinen. Päättötodistuksessa voidaan käyttää näissä oppiaineissa myös numeroarvostelua. Sekä numeroarvosana että sanallinen arvio varustetaan tähdellä (*). Todistuksen lisätietoja-kohtaan tulee merkintä siitä, että oppilas on opiskellut tähdellä merkityt (*) oppiaineet henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa määritellyn yksilöllisen oppimäärän mukaan. Oppilaan, jonka opetus on järjestetty toiminta-alueittain, päättöarviointi on sanallinen.
Yhdeksännen luokan oppilaalle tulee antaa tarvittaessa jatko-opintoihin pyrkimistä varten välitodistus, jossa oppilaan osaaminen arvioidaan samoin perustein kuin päättötodistuksessa.
   
MUUT TODISTUKSET
Muut perusopetuksessa käytettävät todistukset ovat
1.    Todistus perusopetuksen oppiaineen oppimäärän suorittamisesta
2.    Todistus osittain suoritetusta perusopetuksen oppimäärästä
3.    Todistus perusopetuksen koko oppimäärän suorittamisesta.

Jos oppilas on suorittanut perusopetuksen jonkin oppiaineen oppimäärän erityisessä tutkinnossa, hänelle annetaan todistus perusopetuksen oppiaineen oppimäärän suorittamisesta. Todistuksesta tulee käydä ilmi suoritettu oppiaine ja oppimäärä. Samaan todistukseen voidaan merkitä useamman oppiaineen suoritukset. Jos oppilas on suorittanut osan perusopetuksen oppimäärästä, kuten vuosiluokan oppimäärän, annetaan hänelle todistus osittain suoritetusta perusopetuksen oppimäärästä. Jos perusopetuksen koko oppimäärä on suoritettu erityisessä tutkinnossa, annetaan todistus perusopetuksen koko oppimäärän suorittamisesta.
Todistuksiin merkitään samat yleistiedot kuin päättötodistukseen. Suoritetuista oppiaineista merkitään oppiaineen nimi, mahdollinen oppimäärä sekä arvosana. Yhteisten oppiaineiden laajuutta vuosiviikkotunteina ei merkitä. Oppivelvollisen on suoritettava hyväksytysti kaikki yhteiset oppiaineet saadakseen todistuksen perusopetuksen koko oppimäärän suorittamisesta.


takaisin