takaisin

Sisällysluettelo

1.    Johdanto
2.    Opetuksen järjestämisen lähtökohdat
2.1. Toiminta-ajatus
2.2. Koulun oppimisympäristön ja toimintakulttuurin kuvaus
3.    Aihekokonaisuudet
4.    Yhteistyö
4.1. Yhteistyö esiopetuksen ja muun perusopetuksen kanssa
4.2. Kodin ja koulun välinen yhteistyö
4.3. Yhteistyö muiden tahojen kanssa
5.    Kerhotoiminta
6.    Oppilasarviointi
6.1. Arvioinnin ajankohdat ja todistukset
6.2. Käyttäytymisen arviointi
7.    Koulun toiminnan kehittäminen ja arviointi
Liitteet:

Tuntijako
Käyttäytymisen arvosanan muodostumisen perusteet
Järjestyssäännöt, pelisäännöt
Turvallisuussuunnitelma, kriisisuunnitelma ja toimintasuunnitelma
koulukiusaamisen ennalta ehkäisemiseksi ja hoitamiseksi
Tietostrategia

   VÄIHKYLÄN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA                            


1.  JOHDANTO

Sysmän kirkonkylän koulupiirissä on annettu opetusta vuodesta
1870 lähtien. Nykyinen koulurakennus valmistui vuonna 1955.
Koulun 125-vuotisjuhlien yhteydessä 17.-18.2. 1996,
johtokunnan ehdotuksesta, koulun nimi muutettiin alkuperäiseen
muotoonsa , Väihkylän koulu ( Sysmän kunnanvaltuuston päätös
29.1.1996 §8 ).
Väihkylän koulussa toimivat luokat 1-6.


2.  OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT


2.1. Toiminta-ajatus

Väihkylän koulussa luodaan edellytykset kehittää sosiaalisuutta,
tyydyttää tiedonhalua sekä oppia vastuuta työstä ja ympäristöstä
suvaitsevan yhteishengen ilmapiirissä ja oppilaan omat lähtökohdat
huomioon ottaen.


2.2.  Koulun oppimisympäristön ja toimintakulttuurin kuvaus


Väihkylän koulu sijaitsee keskeisellä paikalla Sysmän kirkonkylässä,
kävelymatkan päässä kaikista palveluista. Koulun ympäristö tarjoaa hyvät
mahdollisuudet ulkoliikuntaan ja vaikkapa luontoretkiin.
Koulussa on luokat jokaiselle perusopetusryhmälle sekä kieliryhmälle,
TN- ja TS-luokat, liikuntasali sekä keskuskeittiö ja ruokalat.
Luokissa on perusvarustetason lisäksi ainakin yksi tietoverkkoon liitetty tietokone.
Koululla on yhteiseen käyttöön kannettava tietokone ja data projektori.
Kirjastoluokassa on ryhmätyöskentelyyn sopivia pöytäryhmiä, kirjakokoelma, TV,
video ja tietokoneita. musiikkiluokka on hyvin varustettu.
Käytäviin on sijoitettu ryhmätyöpisteitä ja kirjallisuutta.
Käytävien  viihtyisyyttä on parannettu viherkasveilla.
Lasten töitä on esillä luokissa, vitriineissä ja käytävien seinillä.
Erityisopetuksen tilat ovat viereisessä rakennuksessa.

Väihkylän koulussa on kaksi piha-aluetta.
Alkuopetuksen oppilaiden pihalla on pieni pallokenttä ja leikkitelineitä
istutusten ympäröiminä.
Isompien oppilaiden pihalla on laaja pallokenttä, leikkitelineitä ja istumaryhmiä.

Koululla on järjestyssäännöt ja niiden tukena yksityiskohtaisemmat
käytännön työtä auttavat pelisäännöt. Turvallisuussuunnitelma, kriisisuunnitelma
sekä koulukiusaamisen ehkäisemisen
toimintasuunnitelma on laadittu.

Henkilökunta on ammattitaitoista ja monipuolisesti osaavaa. Koulun
henkilökunnan vahvuuksia hyödynnetään mm. taito- ja taideaineissa
sekä valinnaiskursseilla.Tuntijaossa painotetaan liikuntaa 3.-4.-luokilla ja
 valinnaiskurssit keskitetään luokille 4.-6.
Toiminnassa on pyrkimyksenä avoin, kannustava, kiireetön ja turvallinen
ilmapiiri.

   Kasvatus- ja opetustyön päämäärät ja keskeiset toimintaperiaatteet

   Sosiaalisuuden kehittäminen
   - ohjataan hyväksymään erilaisuutta
   -  vahvistetaan itsetuntoa antamalla onnistumisen elämyksiä ja opitaan
  kestämään vastoinkäymisiä

   Vastuuntuntoon kasvaminen
   - arvostetaan aktiivista työntekoa, sekä omia että toisten ajatuksia ja
     työsuorituksia
   - opitaan erottamaan valhe totuudesta ja oikea väärästä  sekä käsittämään
     rehellisyyden ja luotettavuuden merkitys
   - pyritään edistämään ympäristön hyvinvointia havainnoinnin, tutkimisen,
     kokemusten ja elämysten avulla
   - kehitetään työyhteisön ilmapiiriä myönteisen ajattelun ja toiminnan suun-
     taan

   Tiedonhalun tyydyttäminen
-    oppilaat aktivoidaan tiedonhankintaan monipuolisilla opetus- ja työskente-
  telymenetelmillä
-    opitaan hallitsemaan opiskelulle välttämättömät perustiedot ja –taidot
    kehittäen myös luontevaa ilmaisutaitoa
-    osataan etsiä ja käsitellä tietoa sekä pystytään itsenäiseen työskentelyyn
  ja yhteistyöhön
-    opitaan näkemään asioille useita ratkaisuja sekä poikkeamaan tarvittaes-
  sa totutuista näkemyksistä
  - arvioidaan tietoa ja tutkitaan asioiden oikeellisuutta

   Hyvien käytöstapojen omaksuminen  ja vahvistaminen
   - annetaan hyväksyttyjä käyttäytymismalleja sekä tuetaan ja  muokataan jo
     valmiina olevia päämääränä hyvät käytöstavat elämän eri tilanteissa

   Opettamisen kehittäminen ja toteuttaminen
   - pyritään saamaan mahdollisuuksia ammattitaidon
     kehittämiseen ja ylläpitämiseen
   - hyödynnetään koulun henkilökunnan vahvuudet
- aktivoidaan oppilaat tiedonhankintaan monipuolisilla opetus- ja työsken-
    telymenetelmillä
   - korostetaan suunnitelmallisuutta ja yhteissuunnittelua

   Koulun ja ympäröivän yhteiskunnan vuorovaikutus
   - opitaan arvostamaan omaa kulttuuria ja kansainvälisyyttä
   - kehitetään vuorovaikutusta paikallisten ja muiden   
     yhteistyökumppaneiden kanssa


Opetuksen ohella järjestetään lukuvuosittain koko koulun yhteisiä juhlia,
tapahtumia, teemaviikkoja  ja  -päiviä. Lukuvuoden aihekokonaisuudet
sekä painotusalueet ovat teemojen pohjana.


3. AIHEKOKONAISUUDET

Aihekokonaisuudet ovat kasvatus- ja opetustyön keskeisiä painoalueita,
joiden tavoitteet ja sisällöt sisältyvät useisiin oppiaineisiin. Aihekokonaisuudet
toteutetaan eri oppiaineissa niille luonteenomaisella ja oppilaan kehitysvaiheeseen
sopivalla tavalla. Aihekokonaisuudet sisältyvät myös yhteisiin tapahtumiin
ja näkyvät koulun toimintakulttuurissa.

Lukuvuosisuunnitelmaa laadittaessa päätetään vuosittain toteutettavat koulun
yhteiset aihekokonaisuudet. Lisäksi kukin opettaja voi työsuunnitelmaa
 laatiessaan päättää oman luokkansa/ryhmänsä kanssa toteutettavista aihekokonaisuuksista.

Aihekokonaisuudet ovat:
·    Ihmisenä kasvaminen
·    Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys
·    Viestintä ja mediataito
·    Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnistaja kestävästä tulevaisuudesta
·    Turvallisuus ja liikenne
·    Ihminen ja teknologia
·    Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys


4.  YHTEISTYÖ

4.1. Yhteistyö esiopetuksen ja muun perusopetuksen kanssa

Väihkylän kouluun tulevat ensimmäisen luokan oppilaat ovat saaneet
 esiopetusta päiväkoti Kastellissa.
Lapset tutustuvat kouluun ilmoittautumisen yhteydessä helmikuussa.
Ennen päiväkodista siirtymistä koulutulokkaille järjestetään tutustumiskäynti
tulevaan luokkaan. Päiväkodin henkilökunta, alkuopettajatsekä erityisopettaja
pohtivat keväisin koulunsa aloittavien asioita.Erityistä hoitoa
ja kasvatusta tarvitsevien lasten asioihin paneudutaantarkemmin.


Siirryttäessä kuudennelta luokalta Yhteiskouluun käy opinto-ohjaaja
 kertomassa tulevasta koulusta. Keväällä oppilaat käyvät tutustumassa uuteen kouluunsa.
Väihkylän koululla ja Yhteiskoululla on yhteisiä opettajia.

Muun perusopetuksen kanssa on luokkakohtaista yhteistyötä.


4.2. Kodin ja koulun välinen yhteistyö

Tavoitteena on, että koti ja koulu toimivat yhteistyössä lapsen parhaaksi.
Yhteistyömuotoja:
·    Tiedonkulku
-    reissuvihkot ja erilaiset tiedotteet
-    puhelin ja sähköposti
-    lukuvuoden tapahtumakalenteri
-    koulun kotisivut

·    Kasvatuksellinen ja opetuksellinen yhteistyö
-    vanhempainillat
-    henkilökohtaiset tapaamiset / arviointikeskustelut
-    vanhempien/isovanhempien asiantuntemuksen hyödyntäminen,
työpaikkavierailut

·    Vapaamuotoinen yhteistyö
-    koulun teemapäivät, tapahtumat ja juhlat
-    retket
-    vanhempainyhdistys
       
4.3. Yhteistyö muiden tahojen kanssa

Oppilaille tarjotaan, mahdollisuuksien mukaan, koulun ulkopuolella
tapahtuvia toimintoja, kuten retkiä, opintokäyntejä, työpaikkavierailuja,
kulttuuri- ja liikuntatapahtumia sekä etätyöskentelyä.
Näiden toteuttamiseksi tehdään yhteistyötä mm. seuraavien tahojen kanssa:
·    oppilaiden vanhemmat
·    liikuntaseurat, nuoriso- ja lapsityöjärjestöt
·    kirjasto, päiväkodit ja vanhainkoti
·    muut kunnan koulut sekä kulttuuri- ja vapaa-aikatoimi
·    seurakunta
·    muut paikalliset järjestöt ja yhteisöt


5.  KERHOTOIMINTA

Kerhotoimintaa toteutetaan vuosittain saatavien tuntiresurssien puitteissa.
Kerhot päätetään lukuvuosisuunnitelmassa.


6.  OPPILASARVIOINTI

Oppilaille annetaan päivittäisen työskentelyn yhteydessä palautetta
osaamisesta ja edistymisestä.
Opettajien arvioinnin lisäksi oppilaat arvioivat omaa työskentelyään,
oppimistaan ja käyttäytymistään. Itsearviointia harjoitetaan
jokaisella luokka-asteella menetelmiä vaihdellen.



6.1. Arvioinnin ajankohdat ja todistukset

·    1.-2.luokilla annetaan sanallinen väliarviointi syyslukukauden lopussa.
·    3.-6.luokilla annetaan syyslukukauden lopussa välitodistukset, joissa on
numeroarviointi.
·    Lukuvuositodistus annetaan lukuvuoden päättyessä,
1.-2.luokilla sanallinen arviointi ja 3.-6.luokilla numeroarviointi.
Käyttäytyminen arvioidaan lukuvuositodistuksissa numeroilla kaikilla luokka-asteilla.
·    Erillisessä kokeessa annetaan oppilaalle mahdollisuus saada lukuvuositodistuksen
hylätty suoritus hyväksytyksi. Kokeen ajankohta sovitaan tapauskohtaisesti.
·    Erotodistus annetaan kesken lukuvuoden toiselle paikkakunnalle muuttavalle oppilaalle
·    Huoltajan kanssa käytäviin keskusteluihin varataan mahdollisuus
vähintään kerran lukuvuodessa.
·    Edellä mainittujen arviointien lisäksi opettaja voi antaa oppilailleen suullisen
ja / tai kirjallisen arvion sopivaksi katsomanaan ajankohtana.



6.2. Käyttäytymisen arviointi


Käyttäytymisen arvioinnin perusteina huomioidaan, että oppilas
·    omaksuu hyvät, ikätasonsa mukaiset käytös- ja ruokailutavat
·    on huomaavainen ja ymmärtää työrauhan merkityksen
·    on asiallinen kielenkäytössäänja rehellinen toiminnoissaan
·    arvostaa omaa ja toisten työtä
·    noudattaa annettuja sääntöjä
·    suhtautuu myönteisesti koulunkäyntiin
·    on aktiivinen, oma-aloitteinen ja yhteistyökykyinen
·    suhtautuu yhteiseen omaisuuteen asianmukaisesti
·    tuntee vastuuta ympäristöstään

Käyttäytymisen arvosanan muodostumisen perusteet on esitetty liitteessä.



7. KOULUN TOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA ARVIOINTI


Koulun kehittämis- ja arviointityötä tehdään henkilökunnan yhteisissä pala-
vereissa.
Lukuvuoden päättyessä koulun johtaja käy henkilökunnan kanssa kahden-
keskisiä kehittämiskeskusteluja. Niissä käydään läpi:
·    lukuvuoden toimintaa ja tapahtumia
·    painopistealueita
·    lukuvuoden itsearviointikohteita
·    koulun kehittämiskohteita
·    koulutusta
Henkilökunnan ammattitaidon kehittämiseen ja ylläpitoon pyritään
monipuolisen ja riittävän koulutuksen avulla.