| takaisin |
ERITYISLUOKKIEN
OPETUSSUUNNITELMA
2005
SISÄLTÖ
1. Johdanto
2. Opetuksen järjestämisen lähtökohdat
2.1. Toiminta-ajatus ja arvopohja
2.2. Yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet
2.3. Opetuksen painotukset
3. Opetuksen toteuttaminen
3.1. Oppimiskäsitys
3.2. Toimintakulttuuri
3.3. Oppimisympäristö
3.4. Työtavat
3.5. Tuntijako
3.5.1. Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma
3.5.2. Pidennetty oppivelvollisuus
3.5.3. Opetus toiminta-alueittain
3.5.4. Valinnaisuus
4. Opiskelun yleinen tuki
4.1. Kodin ja koulun välinen yhteistyö
4.2. Oppimissuunnitelma
4.3. Ohjauksen järjestäminen
4.4. Tukiopetus
4.5. Oppilashuolto
4.5.1. Ennaltaehkäisevä toiminta (Järjestyssäännöt: liite 1)
4.5.2. Kriisitilanteet (Kriisisuunnitelma: liite 2, Pelastussuunnitelma: liite 3)
4.6. Kerhotoiminta
4.7. Muu tuki
5. Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt
5.1. Esiopetus
5.2. Aihekokonaisuudet
5.3. Oppiaineet
5.4. Lisäopetus
6. Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus
7. Arviointi
7.1. Arviointi opintojen aikana
7.2. Todistukset
7.3. Päättöarviointi ja todistus lisäopetuksesta
7.4. Koulun toiminnan arviointi
1. Johdanto
Valtakunnallinen sekä Sysmän kunnan opetussuunnitelman perusteet ovat voimassa Väihkylän koulun erityisluokissa. Erityisluokat toimivat erillisessä rakennuksessa Sysmän kirkonkylässä, Väihkylän koulun ja yhteiskoulun läheisyydessä, jossa on kaksi opetusryhmää. Oppilaille annetaan opetusta yksilöityjen opetussuunnitelmien mukaan. Oppilasmäärä vaihtelee vuosittain; noin 11-20 oppilasta. Erityisluokissa toimii kaksi erityisluokanopettajaa, kolme vakinaista avustajaa sekä työharjoittelijoita ja opiskelijoita. Erityisluokkien omassa opetussuunnitelmassa tarkennetaan juuri näihin luokkiin liittyviä erityispiirteitä.
2. Opetuksen
järjestämisen lähtökohdat
2.1. Toiminta-ajatus ja arvopohja
Erityisluokkien arvopohjassa korostuvat yksilöllisyyden huomioiminen, erilaisuuden hyväksyminen, yhteistyötaidot ja arkielämässä selviäminen. Erityisluokkien tavoitteena on tarjota sellaista opetusta, että kukin oppilas kehittyy mahdollisimman hyvin tietojen, taitojen ja ilmaisun osalta. Tavoitteet määritellään yhteistyössä opettajan, oppilaan ja vanhempien kesken. Tarvittaessa ollaan yhteydessä muihin tahoihin. Opetuksessa aihekokonaisuudet ovat keskeisiä, mutta opetus voidaan tarvittaessa järjestää myös toiminta-alueittain.
Esiopetuksessa tuetaan oppilaan sopeutumista koulumaiseen työskentelyyn ja ryhmässä toimimiseen. Esiopetus voi tarvittaessa olla kaksivuotinen.
1-2 luokan opetuksessa lukemisen, kirjoittamisen ja peruslaskutoimitusten harjoittelu ovat keskeisiä.
3-9 luokan opetuksessa korostuvat tiedonhankintataidot, vastuu omista tehtävistä ja ympäröivän yhteisön jäsenenä toimiminen. Oppilas voi tarvittaessa suorittaa lisäopetusvuoden (ns. 10-luokka).
2.2.
Yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet
Jokaiselle oppilaalle laaditaan oma HOJKS (henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma), jossa määritellään
- oppijan oppimisvalmiudet ja taitotaso
- oppimisen yleiset ja ainekohtaiset tavoitteet, sisällöt ja menetelmät
- tavoitteiden saavuttamisen arviointi
- erityistuen tarve ja tukitoimet
2.3. Opetuksen painotukset
- aihekokonaisuudet
- yksilöllisyys
- yhteistyö eri-ikäisten oppilaiden kesken
- yhteistyö vanhempien ja muiden tahojen kanssa
- elämäntaitojen opettelu
3. Opetuksen
toteuttaminen
3.1. Oppimiskäsitys
Oppiminen onnistuu parhaiten konkreettisten tilanteiden ja välineiden avulla. Harjoittelun ja kertauksen merkitys on suuri oppilaan ajattelun kehittymisen kannalta. Tärkeänä pidetään oppimis- ja työskentelytapojen harjoittelua ja kannustusta elinikäiseen oppimiseen.
3.2. Toimintakulttuuri
Erityisluokissa painottuu sopivien oppimis- ja työskentelytapojen löytäminen kullekin oppilaalle ja niiden yhteensovittaminen pienryhmäopetukseen. Oppilas saa tarvittaessa yksilöllistä ohjausta, mutta oppii myös toimimaan ja oppimaan ryhmässä.
Esi- ja alkuopetuksessa korostuu:
- oppimaan oppiminen
- perustietojen ja -taitojen opettelu
- motivaatio
- oppilaiden yksilöllisten erojen huomioiminen
- riittävän tuen antaminen oppimisvaikeuksien lieventämiseksi
- leikinomaiset työtavat
- ryhmään kuulumisen tunne
3-9 luokilla korostuu:
- oppilaan oma aktiivisuus ja motivaatio
- oppimaan oppiminen
- tiedonhankintataitojen kehittyminen
- työtaidot ja valmiudet
- ryhmätyötaidot
- kriittinen ajattelu
- ongelmanratkaisutaidot
- muistin kehittäminen
- itsenäisempi työskentely
3.3.
Oppimisympäristö
Fyysinen ympäristö:
- pieni koulu ja kodinomaiset luokat
- vanha, paikallishistorian sävyttämä rakennus
- keskeinen sijainti, luonto kuitenkin lähellä
- pienryhmäopetus
- eriyttämistiloja yksilöohjaukseen ja pienille ryhmille luokkien lisäksi
- monipuoliset oppimateriaalit
- riittävästi avustajia
Sosiaalinen ympäristö
- oppilaista muodostetaan tarkoituksenmukaisia ryhmiä eri oppiaineita opetettaessa
- eri-ikäisiä ja eri luokka-asteella olevia yksilöllisen opetussuunnitelman mukaan
opiskelevia oppilaita samassa luokassa
- opettajat, oppilaat, koulunkäyntiavustajat ja vanhemmat oppivat tuntemaan toisensa hyvin
Kognitiivinen ympäristö:
- tuetaan erilaisia oppimistapoja
- oppimaan oppiminen
- yksilöllistä kasvua tukeva
- oppilaiden mielenkiinnonkohteet huomioidaan opetuksessa
Emotionaalinen ympäristö:
- turvallinen, kodinomainen, kannustava ja myönteinen ilmapiiri
- itsensä hyväksymiseen tähtäävä: jokainen on tärkeä
- rohkaiseva ja aktivoiva: oppilaita innostetaan toimimaan myös koulun ulkopuolella
3.4. Työtavat
Työtapojen tulee kehittää esi- ja alkuopetuksessa erityisesti oppimaan oppimista, myöhemmin ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoja. Erilaisia työtapoja harjoitellaan, jotta kunkin oppilaan oppimisen kannalta parhaat työtavat saadaan selville. Yksilölliset kehityserot ja taustat huomioidaan myös työtapojen valinnassa. Koska samassa luokassa opiskelee eri vuosiluokilla olevia oppilaita, huomioidaan kunkin ikäryhmän erityispiirteet (tiedot, taidot ja valmiudet). Tärkeää on antaa oppilaalle riittävästi aikaa oppimiseen ja harjoitteluun työtavasta riippumatta.
3.5. Tuntijako
Erityisluokkien tuntijaossa pyritään noudattamaan Sysmän kunnan opetussuunnitelman perusopetuksen tuntijakoa siinä määrin, kun se vastaa kunkin oppilaan erityistarpeita ja oppimistavoitteita. Kolmannelta luokalta alkava vieras kieli (A1) on englanti. Muitakin kieliä on mahdollisuus opiskella luokilla 7-9, jos se oppilaan opiskelun kannalta on tarkoituksenmukaista.
Oppilaiden vähimmäistuntimäärät:
- esikoulu 20h/vk
- 1-2 lk 20h/vk
- 3-4 lk 24h/vk
- 5-6 lk 26h/vk
- 7-9 lk 30h/vk
3.5.1. Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma
Oppimäärän yksilöllistäminen eli tavoitetason määritteleminen oppilaan edellytysten mukaiseksi on ensisijainen vaihtoehto ennen oppilaan vapauttamista jonkin oppimäärän suorittamisesta. Jos oppilas on vapautettu jonkin oppiaineen opiskelusta, hänelle järjestetään muiden oppiaineiden opetusta tai ohjattua toimintaa siten, ettei hänen vuosiviikkotuntinsa määrä vähene.
Jokaiselle erityisluokkien oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma, HOJKS. Suunnitelman tulee sisältää seuraavat tiedot sen mukaan, kun oppilaan opetuksen yksilöllistämiseksi on tarpeen:
- kuvaus oppilaan erityistarpeista, oppimisvalmiuksista ja vahvuuksista sekä näiden
edellyttämistä opetus- ja oppimisympäristöjen kehittämistarpeista
- opetuksen ja oppimisen pitkän ja lyhyen aikavälin tavoitteet
- oppilaan opinto-ohjelmaan kuuluvien oppiaineiden vuosiviikkotuntimäärät ja luettelo niistä oppiaineista, joissa opiskelu poikkeaa yleisestä oppimäärästä
- niiden oppiaineiden keskeiset tavoitteet ja sisällöt, joissa oppilaalla on yksilöllinen oppimäärä
- opetukseen osallistumisen edellyttämät tulkitsemis- ja avustajapalvelut, muut opetus- ja oppilashuoltopalvelut, kommunikointitavat sekä erityiset apuvälineet ja oppimateriaalit
- henkilöt, jotka osallistuvat oppilaan opetus- ja tukipalveluiden järjestämiseen sekä heidän vastuualueensa
- oppilaan edistymisen sekä suunnitelman toimivuuden seurannan ja arvioinnin periaatteet
- kuvaus oppilaan opetuksen järjestämisestä yleisopetuksen yhteydessä
3.5.2. Pidennetty oppivelvollisuus
Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden opetuksessa oppiaineita voidaan yhdistää kaikille yhteisistä sekä valinnaisista aineista oppiainekokonaisuuksiksi. Oppilaalle, joka ei opiskele toista kotimaista kieltä eikä vierasta kieltä, voidaan opetussuunnitelmaan laatia muista oppiaineista muodostettuja oppiainekokonaisuuksia. Jos oppilas on vapautettu jonkin oppiaineen opiskelusta, hänelle järjestetään muiden oppiaineiden opetusta tai ohjattua toimintaa siten, ettei hänen vuosiviikkotuntinsa määrä vähene.
3.5.3. Opetus toiminta-alueittain
Opetus järjestetään toiminta-alueittain silloin, kun opetusta ei voida oppilaan vaikean vammaisuuden, kehitysvammaisuuden tai vaikean sairauden vuoksi järjestää oppiaineittain laaditun oppimäärän mukaisesti. Toiminta-alueiden sisällöt määritellään oppilaan tarpeiden ja kykyjen perusteella HOJKS:ssa
Toiminta-alueet ovat:
- motoriset taidot: kokonais- ja hienomotoriikka, toimintojen suunnittelu ja ohjaus, tasapaino, koordinaatio, rytmi, kestävyys, lihasvoima…
- kieli- ja kommunikaatio: ilmaisu, käsite- ja sanavarasto, viittomat, merkit, symbolit…
- sosiaaliset taidot: vuorovaikutus, itsehallinta, ryhmätaidot…
- päivittäisten toimintojen taidot: arkipäivän elämäntaidot, terveys, turvallisuus, asumistaidot, vapaa-ajanvietto, ympäristössä liikkuminen…
- kognitiiviset taidot: aistiharjoitukset, valintojen harjoittelu, luokittelu, syys-seuraussuhteet, ongelmanratkaisutaitojen harjoittelu
3.5.4. Valinnaisuus
Valinnaisuutta toteutetaan tuntikehyksen ja oppilasaineksen suomissa puitteissa mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti yksilölliset toiveet ja taipumukset sekä toisaalta resurssit huomioiden. Valinnaiskursseja voi mahdollisuuksien mukaan opiskella myös yleisopetuksen ryhmissä.
Erityisluokkien tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia on liite 4.
4. Opiskelun yleinen
tuki
4.1.Kodin ja koulun välinen yhteistyö
Huoltajille annetaan tietoa opetussuunnitelmasta, opetuksen järjestämisestä, oppilashuollosta ja mahdollisuudesta osallistua kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön, esim:
- vanhempaintapaamisilla
- puhelinkeskusteluilla
- arviointikeskusteluilla
- HOJKS-neuvotteluilla
- koulun juhlissa ja tilaisuuksissa
- vanhempainilloissa
- tidotteilla
Huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen ja nuoren kasvatuksesta. Koulu tukee kotien kasvatustehtävää ja vastaa oppilaan kasvatuksesta ja opetuksesta kouluyhteisön jäsenenä.
4.2. Oppimissuunnitelma
Erityisluokissa oppimissuunnitelma on jokaiselle oppilaalle laadittu HOJKS. Sitä on selvitetty luvussa 3.5.1.
4.3.Ohjauksen järjestäminen
Esi- ja alkuopetuksessa oppilaanohjauksen tehtävänä on kehittää oppilaan vuorovaikutustaitoja ja antaa malleja koulutyöskentelyyn. Luokilla 3-6 oppilaanohjauksessa painotetaan oppilaan omaa vastuuta koulutyöstä ja oppimisesta. Luokilla 7-9 painotetaan oppilaan elämänsuunnittelun kannalta tarpeellisia taitoja sekä työelämään tutustumista.
4.4.Tukiopetus
Erityisluokkien opetuksessa olevat oppilaat ovat oikeutettuja saamaan tarvitsemansa määrän tukiopetusta. Opetusjärjestelyiden tulee olla oppilaan kokonaiskehityksen kannalta tarkoituksenmukaisia. Tukiopetusta annetaan joko oppilaan työjärjestyksen aikana tai niiden ulkopuolella. Jos oppilas on matkoilla kouluaikana, niin huoltaja on velvollinen hoitamaan opetuksen tuona aikana. Oppilas ei silloin ole oikeutettu tukiopetukseen
.
4.5. Oppilashuolto
Koululla toimii moniammatillinen oppilashuoltoryhmä, jonka kokoonpano vaihtelee tarpeen mukaan. Ryhmään voivat kuulua koulujen opettajien lisäksi vanhemmat, psykologi, sosiaalityöntekijä, oppilaanohjaaja, koululääkäri ja kouluterveydenhoitaja sekä muita asiantuntijoita.
4.5.1
Ennaltaehkäisevä toiminta
Kouluyhteisön terveyden ja turvallisuuden edistämiseksi koululla on
- kiireetön ja turvallinen ilmapiiri
- vuorovaikutustaitojen opettelua
- järjestyssäännöt ( liite 1 )
- ongelmatilanne- ja kriisiohjeet ( liite 2 )
- työsuojeluohjeet
- turvallisuusohjeet
Kaikki kouluyhteisössä työskentelevät yhdessä vanhempien kanssa toimivat niin, että koulu olisi kaikille turvallinen, tasavertainen ja edistäisi oppilaiden tasapainoista kehitystä. Tarpeellinen tuki ja ohjaus järjestetään kaikilla luokka-asteilla ja ohjataan oppilasta jatko-opintojen suunnittelussa. Poissaoloja seurataan ja selvittämättömistä poissaoloista otetaan yhteyttä kotiin.
Koulumatkakuljetuksissa noudatetaan yleisiä matkustusturvallisuusohjeita mm. turvavyöt pidetään matkan aikana kiinni. Oppilailla on oltava pyöräilykypärä, jos he tulevat pyöräillen kouluun. Teemme yhteistyötä poliisin kanssa liikennekasvatuksen osalta.
Kouluruokailussa enemmistö oppilaista käy Väihkylän koulun ruokalassa. Osa oppilaista voi ruokailla omalla koululla, jos se on tarkoituksenmukaisempaa. Aikuiset toimivat esimerkkeinä ja opettavat hyviä pöytätapoja. Ruokailun jälkeen kiitetään keittäjiä. Ruokaillessa totutellaan maistamaan erilaisia ruokia ja saadaan tietoa terveellisestä ruoasta. Muutaman kerran lukuvuodessa ruokaillaan myös ravintolassa.
Oppilaan ensisijaiset tukiverkostot:
- koti
- koulu
- puheterapeutti
- fysioterapeutti
- kouluterveydenhoitaja
- koululääkäri
- terveyskeskuspsykologi
- sosiaalityöntekijät
- kuntoutusohjaajat ( kunta, PHKS )
Kunkin oppilaan tarvitsemat asiantuntijat kirjataan oppilaan HOJKS: aan.
4.5.2.
Kriisitilanteet (Kriisisuunnitelma: Liite 2)
Toimenpiteet ongelma- ja kriisitilanteissa (tarkemmat toimenpiteet kriisiohjeissa )
- Poissaolot: jos oppilas on toistuvasti luvatta poissa koulusta, otetaan yhteys vanhempiin ja keskustellaan tilanteesta. Tarvittaessa otetaan yhteyttä kouluterveydenhuoltoon psykologiin.
- Kiusaaminen: Puututaan heti, kun kiusaamista ilmenee ja keskustellaan asianomaisten kanssa, ohjataan oikeaan käytökseen.
- Väkivalta: Otetaan yhteys vanhempiin, tarvittaessa myös psykologiin ja/tai poliisiin.
- Mielenterveyskysymykset: Keskustellaan oppilaan ja vanhempien kanssa. Otetaan tarvittaessa yhteys terveydenhoitajaan tai psykologiin.
- Tupakointi ja päihteet: Jos oppilas tavataan tupakoimasta tai päihteiden vaikutuksen alaisena koulualueelta kouluaikana otetaan yhteys vanhempiin.
- Onnettomuudet
- Kuolemantapaukset: Näissä tilanteissa noudatetaan liitteenä olevan erityisluokkien kriisisuunnitelman ohjeita (liite 2).
- Lastensuojeluun liittyvissä tapauksissa noudatetaan Sysmän kunnan sosiaalikeskuksessa laadittuja toimintaohjeita (kirjanen ” lastensuojelu Sysmän kunnassa ”)
- Tulipalot, tapaturmat, sairaskohtaukset ym. onnettomuus- ja uhkatilanteet: Näissä tilanteissa
noudatetaan erityisluokkien pelastussuunnitelmaa (liite 3)
4.6.Kerhotoiminta
Vapaaehtoisen kerhotoiminnan avulla tuetaan oppilasta osallistumaan myös muuhun harrastustoimintaan koulun ulkopuolella. Pyritän järjestämään yhteisiä kerhoja yleisopetuksen oppilaiden kanssa. Kerho-ohjaajana voi toimia koulun henkilöstöön kuuluva tai ulkopuolinen asiantuntija. Näin toteutettuna kerhotoiminta ehkäisee syrjäytymistä.
4.7. Muu tuki
Jotta kaikki oppilaat saisivat tasonsa mukaista opetusta ja opettajat jaksaisivat työssään, tulee oppilaan opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa käyttää:
- moniammatillista yhteistyötä (puluki, puheterapia, fysioterapia, psykologi)
- riittävästi koulunkäyntiavustajan palveluja
- erityisiä oppimateriaaleja ja apuvälineitä
- opettajien ja koulunkäyntiavustajien täydennyskoulutusta
Tarvittaessa työskentelyn ja kokeiden aikana tulee
- antaa lisäaikaa
- antaa mahdollisuus käyttää teknisiä apuvälineitä
- antaa mahdollisuus käyttää avustajaa
- antaa mahdollisuus käyttää tulkkipalvelua
- laatia yksilölliset koe- ja oppimistehtävät
- järjestää suullinen koe
- antaa mahdollisuus täydentää kirjallista koetta suullisesti
- järjestää muu tarvittava tuki
5. Oppimistavoitteet
ja opetuksen keskeiset sisällöt
5.1. Esiopetus
Erityisluokissa noudatetaan soveltuvin osin Sysmän kunnan opetussuunnitelmaa, jota yksilöllistetään oppilaan tarpeiden mukaan.
5.2 Aihekokonaisuudet
Erityisluokissa noudatetaan soveltaen Sysmän kunnan opetussuunnitelmassa mainittuja aihekokonaisuuksia:
- Ihmisenä kasvaminen
- Turvallisuus ja liikenne
- Kulttuuri- identiteetti ja kansainvälisyys
- Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta
- Ihminen ja teknologia
- Viestintä ja mediataito
- Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys
5.3. Oppiaineet
Oppiaineiden perusteissa noudatetaan Sysmän kunnan opetussuunnitelmaa. Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt yksilöllistetään kunkin oppilaan HOJKS:ssa.
5.4. Lisäopetus
Erityisluokissa oppilailla on mahdollisuus lisäopetukseen, mikäli se on oppilaan kannalta tarkoituksenmukaista. Tavoitteet ja sisällöt määritellään yksilöllisesti.
6. Kieli- ja
kulttuuriryhmien opetus
Opetuksen tavoitteena on vahvistaa ja tukea oppilaan identiteettiä sekä opettaa heitä arvostamaan omaan kieltään ja kulttuuriaan.
7. Arviointi
7.1. Arviointi opintojen aikana
Erityisluokissa annetaan kirjallinen arviointi lukukausittain (väliarviointi ja lukuvuosiarviointi). Arvioinnit voivat olla sanallisia kaikilla vuosiluokilla tai 3. vuosiluokalta eteenpäin myös numeerisia tai molempia. Lisäksi voidaan käyttää muita arviointimuotoja tarpeen mukaan (viikkoarviointi, kuukausiraportti, itsearviointi).
Arvioinnin ensisijaiset tehtävät:
- kuvata, miten oppilas on saavuttanut hänelle asetetut tavoitteet
- ohjata ja kannustaa
Oppilaan arvioinnin periaatteet edistymisen, työskentelyn ja käyttäytymisen suhteen määritellään oppilaan HOJKS:ssa yhteistyössä vanhempien ja oppilaan kanssa. On tärkeää, että oppilas saa palautetta omista vahvuuksistaan sekä niistä oppimisen alueista, joita on kehitettävä. Työskentelyn arviointi, oppiaineissa tai erikseen, kohdistuu oppilaan taitoon suunnitella, säädellä, toteuttaa ja arvioida omaa työskentelyään. Käyttäytymisen arviointi kohdistuu oppilaan käyttäytymisen kehittymiseen.
HOJKS:n mukaan opiskeleva oppilas siirtyy lukuvuoden koulutyön päätyttyä seuraavalle vuosiluokalle. Ainoastaan, jos oppilaan koulumenestys on erittäin heikko tai hän on ollut poissa yli puolet lukuvuodesta, voidaan harkita vuosiluokan kertaamista.
Itsearvioinnin tarkoituksena on tukea itsetuntemuksen kasvua, kehittää opiskelutaitoja ja auttaa oppilasta tunnistamaan omaa edistymistään.
7.2. Todistukset
Perusopetuksen aikana käytettävät todistukset:
1. lukuvuositodistus
2. välitodistus
3. erotodistus
Oppiaineiden ja aineryhmien arviointi merkitään sanallisena arviona, numeroarvosteluna tai näiden yhdistelmänä. Erillisellä liitteellä voidaan arvioida käyttäytymistä, työskentelyä ja oppilaan erityisosaamista (esim. kerhotyössä tai harrastustoiminnassa).
7.3. Päättöarviointi ja todistus lisäopetuksesta
Perusopetuksen päättyessä annetaan päättötodistus, joka voi olla sanallinen tai numeerinen. Päättötodistuksen laadinnassa noudatetaan opetushallituksen ohjeita. Oppilas saa opetushallituksen ohjeiden mukaisen todistuksen lisäopetuksesta.
7.4. Koulun toiminnan arviointi
Erityisluokkien toimintaa arvioidaan lukuvuosittain tuloskortin avulla (oppilaat ja vanhemmat, talous, toimintamallit, henkilöstö) Kun Sysmän kunnassa suoritetaan koululaitoksen itsearviointia, erityisluokat osallistuvat arviointiin. Lukuvuosittain tiedustellaan oppilaiden ja vanhempien mielipiteitä opetuksen painotuksista.