takaisin

SYSMÄN KUNTA

ALKUOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA      
1.8.2003


            hyväksytty siv.ltk. 26.6.2003/76 §


Sisältö

1   Johdanto


2   Opetuksen järjestämisen lähtökohdat

2.1   Yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet
2.2   Perusopetuksen arvot
2.3   Perusopetuksen tehtävä
2.4   Perusopetuksen toiminta-ajatus



3   Opetuksen toteuttaminen

3.1   Oppimiskäsitys
3.2   Oppimisympäristö ja toimintakulttuuri
3.3   Työtavat
3.4   Tuntijako



4    Opiskelun yleinen tuki

4.1    Kodin ja koulun välinen yhteistyö
4.2    Oppimissuunnitelma
4.3    Ohjauksen järjestäminen
4.4    Tukiopetus
4.5    Oppilashuolto
4.6    Kerhotoiminta



5   Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus

5.1   Osa-aikainen erityisopetus
5.2   Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen opetus
5.3   Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma,  HOJKS
5.4   Opetuksen järjestäminen toiminta-alueittain




6   Oppilaan arviointi

6.1   Arviointi opintojen aikana
6.2   Todistukset
6.3   Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta


7      Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt

7.1    Aihekokonaisuudet
7.1.1    Ihmisenä kasvaminen
7.1.2    Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys
7.1.3    Viestintä ja mediataito
7.1.4    Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys
7.1.5    Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästätulevaisuudesta
7.1.6    Turvallisuus ja liikenne
7.1.7    Ihminen ja teknologia

7.2     Oppiaineet
7.2.1    Äidinkieli ja kirjallisuus
Suomi äidinkielenä
7.2.2    Vieraat kielet
7.2.3    Matematiikka
7.2.4    Ympäristö- ja luonnontieto
7.2.5    Uskonto
Evankelisluterilainen
Ortodoksinen
7.2.6    Elämänkatsomustieto
7.2.7    Musiikki
7.2.8    Kuvataide
7.2.9    Käsityö
7.2.10    Liikunta
7.2.11    Oppilaanohjaus


8   Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus


9   Erityisen koulutustehtävän mukainen ja erityiseen pedagogiseen järjestelmään tai periaatteeseen perustuva opetus

takaisin

1   JOHDANTO

Opetussuunnitelman perusteet on kansallinen kehys, jonka pohjalta paikallinen opetussuunnitelma laaditaan. Opetuksen järjestäjälläon vastuu opetussuunnitelman laadinnasta ja kehittämisestä. Opetussuunnitelmassa täsmennetään perusteissa määriteltyjä tavoitteita ja sisältöjä sekä muita opetuksen järjestämiseen liittyviä seikkoja. Perusopetuksen opetussuunnitelmaa laadittaessa tulee ottaa huomioon esiopetukseen opetussuunnitelma ja perusopetuksen yhtenäisyys sekä muut kunnassa tehdyt lapsia, nuoria ja koulutusta koskevat päätökset.
Opetussuunnitelman perusteet ovat määräys, jota opetuksenjärjestäjän tulee kaikilta osin noudattaa.
Opettajan tulee opetuksessaan noudattaa opetuksen järjestäjän vahvistamaa opetussuunnitelmaa.
Sysmän kunnassa noudatetaan kuntakohtaista opetussuunnitelma ja lisäksi kunkin koulun omaa koulukohtaista osiota. Niin kuntakohtainen opetussuunnitelma kuin koulukohtaisetkin osiot ovat jatkumo esiopetuksen opetussuunnitelmille.



2   OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT

2.1   YLEISET KASVATUKSEN JA OPETUKSEN TAVOITTEET

Yleiset kasvatuksen ja oppimisen tavoitteet

Alkuopetuksen tavoitteet määräytyvät oppilaan yksilöllisten oppimisedellytysten ja
yhteiskunnan tarpeiden mukaan ja ovat luonteva jatko esiopetuksen tavoitteille.

Alkuopetuksen tavoitteena on, että
·    oppilaan myönteinen minäkuva vahvistuu
·    oppilaan oppimaan oppimisen taidot kehittyvätja hän omaksuu perustietoja ja –taitoja
·    oppilas säilyttää oppimisen ilon jainnostuksenja uskaltaa rohkeasti ja luovasti kohdata uudet oppimishaasteet
·    oppilas oppii noudattamaan sovittuja sääntöjä
·    oppilas oppii käyttäytymään hyvin
·    oppilas oppii hyväksymään ihmisten erilaisuuden ja arvostaa tasavertaisuutta
·    oppilas oppii ylläpitämään terveyttään ja hyvinvointiaan
·    oppilaan kieli- ja kulttuuri-identiteetti vahvistuvat
·    oppilas oppii ilmaisemaan itseään monipuolisesti
·    oppilas oppii käden ja motorisia taitoja
·    oppilas tutustuu eri taidemuotoihin ja on aktiivinen toimija
·    oppilas tutustuu paikalliseen ja kansalliseen kulttuurin ja muihin kulttuureihin
·    oppilas kiinnostuu luonnosta ja oppii tuntemaan vastuuta luonnosta ja rakennetusta ympäristöstä

2.2   PERUSOPETUKSEN ARVOT

Alkuopetus rakentuu yhteiskunnan perusarvojen pohjalle.
·    ihmisoikeudet
·    tasa-arvo
·    suvaitsevaisuus
·    luonnon ja ympäristön kunnioittaminen
·    yhteisöllisyys
·    vastuullisuus
·    suomalainen kulttuuri
·    ihmisenä kasvaminen

Perusopetukseen siirtyvien lasten opetuksessa pyritään jatkamaan saumattomasti esiopetuksessa aloitettua kasvatus- ja opetustyötä toimien yhteistyössä kodin ja ympäröivän yhteiskunnan kanssa.


2.3   PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄ

Vuosiluokkien 1-2 ja muun perusopetuksen välisellä yhteistyöllä ennakoidaan oppilaiden siirtymistä ylemmille luokille niin, että oppiminen jatkuisi mahdollisimman sujuvasti.

Alkuopetuksen tehtävänä on
·    perustietojen ja –taitojen antaminen
·    moniammatillinen yhteistyö oppimisvaikeuksienilmetessä(varhainen puuttuminen)
·    itsetunnon ja oppimismotivaation kehittäminenja ylläpitäminen
·    kehittää valmiuksia myöhempää oppimista varten
·    vuorovaikutustaitojen kehittäminen
·    kasvu ihmisyyteen ja vastuuseen
·    antaa valmiudet ja herättää halun elinikäiseen oppimiseen

2.4   PERUSOPETUKSEN TOIMINTA-AJATUS

Perusopetuksen alimmilla vuosiluokilla kehitetään erityisesti oppilaiden valmiuksia myöhempää työskentelyä ja oppimista varten tavoitteena elinikäisen oppimisen taito. Oppimisvalmiuksia ovat luku- ja kirjoitustaito, laskutaito, oppimis- ja työskentelytaidot sekä yhteisöllisyyteen kasvaminen ja sosiaaliset taidot. On tärkeää, että oppilas säilyttää oppimisen ilon ja innostuksensekä saa rohkeutta kohdata uusia haasteita. Mahdollisten oppimisvaikeuksien ennaltaehkäisemiseen kiinnitetään erityistä huomiota.

takaisin

3   OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN

3.1   OPPIMISKÄSITYS

Oppiminen on aktiivinen ja tavoitteellinen prosessi. Se perustu aiempaantietoonja oppimiskokemuksiin, oppilaat oppivat yhdessä toistensa kanssa.Oppimisprosessi on yhtä tärkeä kuin tulos.

Alkuopetuksessa korostuu
·    oppilaan oma aktiivisuus
·    oppimisen oppiminen
·    tilanteenmukaisen käyttäytymisen oppiminen
·    vuorovaikutus  oppilaan ja vertaisryhmänsekäoppilaan ja opettajan välillä
·    oppilaiden yksilöllisten erojen huomioiminen


3.2   OPPIMISYMPÄRISTÖ JA TOIMINTAKULTTUURI

Oppimisympäristöllä tarkoitetaan oppimiseen liittyvää fyysisten ja psyykkisten rakenteiden kokonaisuutta. Fyysinen oppimisympäristö tarkoittaa ihmisiä, rakennettua ympäristöä sekäluontoa.Tähän kuuluvat erityisesti rakennukset ja tilat, opetusvälineetsekä lähiympäristö.
Psyykkinen oppimisympäristö muodostuu kognitiivisista, emotionaalista ja sosiaalisista
rakenteista. Oppimisympäristön on oltava sekä fyysisesti että psyykkisesti turvallinen ja viihtyisä, ja sen on tuettava oppilaan terveyttä.

Hyvä oppimisympäristö
·    on ilmapiiriltään rohkaiseva, kiireetön ja myönteinen, ilmapiiristä vastaavat opettajat ja oppilaat
·    tukee oppilaan ja opettajan välistä sekä oppilaiden keskinäistä vuorovaikutusta
·    tukee oppilaan oppimismotivaatiota, mielenkiintoa ja uteliaisuutta
·    tukee oppilaan aktiivisuutta, itseohjautuvuutta jaluovuutta
·    tukee oppilaan kasvua ja kehitystä ja on esteettisesti miellyttävä
·    opiskelutiloja ja -välineitä käytetään joustavasti ja näin mahdollistuvat monipuoliset opetusmenetelmät ja työskentelytavat
·    työvälineet ja materiaalit ovat tarkoituksenmukaisia ja oppilaalla on mahdollisuus käyttää kirjastopalveluja
·    tukee oppilasta tietoyhteiskunnan jäseneksi antamalla tilaisuuksia tietokoneiden ja
muiden mediatekniikan sekä mahdollisuuksien mukaan tietoverkkojen käyttöön
·    edistää oppilaan oman toiminnan arviointia

Oppimisympäristöön vaikuttaa merkittävästi koulun toimintakulttuuri, jolla tarkoitetaan käytännön tulkintaakoulunkasvatus- ja opetustehtävästä. Tavoitteena on, ettäkoulunkaikki käytännöt rakennetaan johdonmukaisesti tukemaankasvatus-ja opetustyölle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Toimintakulttuuriin kuuluvat kaikki koulun viralliset ja epäviralliset säännöt, toiminta- ja käyttäytymismallit sekä arvot, periaatteet ja kriteerit, joihin koulutyön laatu perustuu. Toimintakulttuuri vaikuttaa myös kaikkeen oppituntien ulkopuoliseen koulun toimintaan kuten juhliin, teemapäiviin sekä erilaisiin tapahtumiin ja tempauksiin.


3.3    TYÖTAVAT

Työtapojen tulee olla oppiaineille ominaisia ja monipuolisia, mukaan lukien ohjattu leikki. Niiden tulee  kehittää oppilaan  oppimisen, ajattelun ja ongelmaratkaisutaitoja. Erilaisten työskentelytaitojen oppiminen on alkuopetuksessa keskeinen tehtävä. Työtapojen tulee tukea sosiaalisten taitojen kehittymistä  ja oppilaan aktiivista osallistumista koulun toimintaan.


3.4   TUNTIJAKO

AINE	1.lk	2.lk	yhteensä 1.-2-lk	yhteensä 1.-9- lk
Äidinkieli ja kirjallisuus	7	7	14	43
A-kieli	-	-	-	16
Matematiikka	4	4	8	34
Ympäristö-ja luonnontieto	1,5	1,5	3	32
Uskonto /Elämänkatsomustieto	1,5	1,5	3	11
Musiikki	1	1	2
Kuvataide	1	1
Käsityö	2	2
Liikunta	2	2
Valinnaiset aineet	-	-	-	16
Oppilaan vähimmäistuntimäärä	20	20	40	230

4      OPISKELUN YLEINEN TUKI

4.1   KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ

Tärkeintä kotien kanssa tehtävässä yhteistyössä on keskinäinen luottamus ja toimiva vuorovaikutussuhde.
Huoltajilla ja kodeilla on ensisijainen kasvatusvastuu lapsesta. Varsinkin koulunkäynnin alkuvaiheessa on tärkeää, että vanhemmat seuraavat aktiivisesti lapsensa koulunkäyntiä. Koulu vastaa oppilaan kasvatuksesta ja oppimisesta kouluyhteisön jäsenenä.
Huoltajille on luotava mahdollisuus ottaa vastuuta lapsensa kasvatuksen ja opetuksen tavoitteellisesta toteuttamisesta myös koulutyössä. Yhteistyöllä tuetaan oppilaan sopeutumista toimimaan kouluyhteisön jäsenenä ja edistetään oppimisen edellytyksiä, turvallisuutta ja hyvinvointia.

Huoltajille tulee luoda mahdollisuus osallistua toiminnan suunnittelemiseen ja arviointiin yhdessä opettajan ja oppilaiden kanssa. Tämä edellyttää opettajien aktiivista aloitetta ja vuorovaikutusta huoltajien kanssa sekä huoltajien, opettajan ja oppilaan roolien selkiinnyttämistä yhteistyössä.

Kodin ja koulun välisen yhteistyön lähtökohtana tulee olla eri osapuolien tasa-arvoisuus. Huoltajilla tulee olla mahdollisuus tutustua koulun kulttuuriin sekä olla osaltaan mukana vaikuttamassa ja tullakuulluksi koulun kasvatustavoitteita koskevissa keskusteluissa.

Huoltajille tulee antaa tietoa opetussuunnitelmasta ja opetuksen järjestämisestä mm. lukuvuositiedotteiden avulla.

Ensimmäisten vuosiluokkien aikana jatketaan esiopetuksen aikana syntynyttä yhteistyötä ja luodaan pohja myös huoltajien keskinäiselle vuorovaikutukselle. Erilaisia yhteistyömuotoja ovat  vanhempainillat ja vapaamuotoinen toiminta. Yhteistyöllä pyritään kohti yhteisöllisyyttä ja yhteisvastuullisuutta.


4.2    OPPIMISSUUNNITELMA

Tarvittaessa peruskoulunsa aloittavan oppilaan ja hänen huoltajiensa kanssa opettaja voi laatia oppimissuunnitelman, jonka avulla pyritään turvaamaan  oppilaalle parhaat edellytykset oppia ja edetä opinnoissa.

Oppimissuunnitelma on suunnitelma oppilaan opinto-ohjelman toteuttamiseksi.
Sen tarkoitus on
·    opettaa oppilas  ottamaan yhä enemmän vastuuta opiskelustaan, sitoutumaan siihen ja saamaan oppimiseensa enemmän tavoitteellisuutta
·    antaa huoltajalle tietoa, jotta hän voisi entistä paremmin tukea oppilasta tämän opiskelussa

Oppimissuunnitelmalla voidaan
·    yksilöllistää opetusta
·    auttaa koulua ja opettajia turvaamaan oppilaalle parhaat edellytykset oppia ja edetä opinnoissaan

Oppimissuunnitelman laatimisessa keskeistä on yhteistyö oppilaan, huoltajan, opettajien ja koulun muiden asiantuntijoiden välillä. Perusopetuksen alkuvaiheessa laatimisen päävastuu on opettajalla, mutta valmisteluvastuu voi vähitellen siirtyä yhä enemmän oppilaalle itselleen. Ensimmäisen luokan oppilaiden  oppimissuunnitelma voi rakentua lapsen esiopetuksen suunnitelman pohjalle, jos sellainen on tehty.

Oppimissuunnitelma sisältää oppilaan opinto-ohjelman, ja siinä kuvataan, miten opetussuunnitelman tavoitteet on tarkoitus saavuttaa. Lisäksi siinä määritellään mahdolliset valinnaiset opinnot ja opiskelun erityiset painoalueet. Jos opetussuunnitelmassa on päätetty, että oppilas voi edetä opiskelussaan vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oman opinto-ohjelmansa mukaan, oppimissuunnitelmassa on mainittava opintokokonaisuudet, jotka sisältyvät oppilaan opinto-ohjelmaan ja määriteltävä niiden suorittamisjärjestys ja aikataulu sekä mahdolliset erityistavoitteet.
Oppimissuunnitelmassa kuvataan myös mahdolliset tukitoimet, kuten tukiopetus tai osa-aikainen erityisopetus. Siinä voidaan myös asettaa tavoitteet oppilaan suoritustasolle eri oppiaineissa.

Erityistä tukea tarvitseville ja osa-aikaista erityisopetusta saaville oppilaille sekä maahanmuuttajaoppilaille laaditaan tarvittaessa oppimissuunnitelma. Erityisopetukseen siirretyille tai otetuille oppilaille laadittava henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) korvaa oppimissuunnitelman.


4.3   OHJAUKSEN JÄRJESTÄMINEN

Ohjaustoiminnan tulee jatkua yhtenäisesti koko perusopetuksen ajan.Jatkuvuus taataan siten, että kaikki ohjaustyöhön osallistuvat opettajat toimivat yhteistyössä oppilaan opintopolun aikana ja opiskelunnivelvaiheissa.

Kaikkien opettajien tehtävänä on
·    ohjata oppilasta oppiaineiden opiskelussa
·    auttaa häntä kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan ja oppimisen valmiuksiaan
·    ennaltaehkäistä opintoihin liittyvien ongelmien syntymistä
·    oppilaiden persoonallisen kasvun, kehityksen ja osallisuuden tukeminen

Oppilaalla ja hänen huoltajallaan on oltava mahdollisuus saada tietoa perusopetuksen työtavoista, valintamahdollisuuksista ja niiden merkityksestä oppilaan oppimiselle ja tulevaisuudelle.
Oppilaalle ja hänen huoltajalleen tulee selvittää ohjauksen järjestämiseen, opiskeluun, oppilashuoltoon ja tukipalveluihin  liittyvätkoulukohtaiset asiat. Huoltajalle tulee järjestää tilaisuuksianeuvotella oppilaan opiskeluun ja valintoihin liittyvistäkysymyksistä opettajan, oppilaanohjaajan, oppilaan ja huoltajan yhteisissä tapaamisissa.

Koulussa toteutettavan ohjauksen tulee ennaltaehkäisevän toiminnan lisäksi tukea erityisesti niitä oppilaita, joilla on opiskeluun liittyviä vaikeuksia tai jotka ovat vaarassa jäädä koulutuksen tai työelämän ulkopuolelle perusopetuksen jälkeen.

Ohjaustoiminta kuuluu jokaisen opettajan tehtäviin. Paikallisen työ- ja elinkeinoelämän kanssa  kukin koulu omalla tavallaan toteuttaa yhteistyötä. Eri oppiaineiden opetukseen tulee sisällyttää kokonaisuuksia, jotka liittävät opiskeltavan aineen antamat tiedot ja taidot työelämän vaatimuksiin ja mahdollisuuksiin.

4.4   TUKIOPETUS

Tukiopetus on eriyttämisen muoto, jolle ovat ominaisia yksilölliset tehtävät, yksilöllinen ajankäyttö ja ohjaus. Tukiopetus tulee aloittaa heti, kun oppimisvaikeudet on havaittu, jotta oppilas ei jäisi pysyvästi jälkeen opinnoissaan. Ennen kuin oppilaan menestyminen oppiaineessa tai aineryhmässä arvioidaan heikoksi, hänellä tulee olla mahdollisuus osallistua tukiopetukseen.

Aloitteen tukiopetuksen antamisesta oppilaalle tekee ensisijaisesti opettaja. Tukiopetusta on pyrittävä järjestämään yhteisymmärryksessä oppilaan huoltajien kanssa, ja heille tulee antaa tietoa tukiopetuksen järjestämisestä.

Tukiopetusta tulee järjestää niin usein ja niin laajasti kuin oppilaan koulumenestyksen kannalta on tarkoituksenmukaista. Tukiopetusta annetaanjoko oppilaan työjärjestyksen mukaisten oppituntien aikana tai niidenulkopuolella.

Huoltajilla on vastuu opiskelun etenemisestä lastensa poissa ollessa koulusta lomamatkojen takia.


4.5   OPPILASHUOLTO

Oppilashuoltoon kuuluu oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtiminen. Oppilashuollolla edistetään oppilaiden tasapainoista kasvua ja kehitystä, edistetään välittämisen ja myönteisen vuorovaikutuksen kulttuuria kouluyhteisössäsekä varmistetaan kaikille tasavertainen oppimisen mahdollisuus. Oppilashuollon avulla pyritään ehkäisemään ja tunnistamaan oppimisen esteitä, oppimisvaikeuksia sekä muita ongelmia riittävän ajoissa sekä puuttumaan niihin. Tavoitteena on luoda turvallinen ja terveoppimis- ja työympäristö, suojata mielenterveyttä ja ehkäistäsyrjäytymistä sekä edistää työyhteisön hyvinvointia.Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville,ja sitä toteutetaan yhteistyössä kotien kanssa.
Jokaisella koululla toimii oma oppilashuoltotyöryhmä. Ryhmään kuuluvat koulujen johtajien ja opettajien lisäksi erityisopettaja, psykologi, sosiaalityöntekijä ja kouluterveydenhoitaja.
Silloin noudatetaan eri ammattiryhmiä koskevia sekä muita tietojensaantia ja salassapitoa koskevia säädöksiä.
Ongelma-, onnettomuus- ja kriisitilanteita varten  koulujen opetussuunnitelman liitteinä ovat koulun järjestyssäännöt, turvallisuussuunnitelma, kriisisuunnitelma ja työsuojelusuunnitelma.
Koulupsykologin ja kouluterveydenhoitajan palvelut ovat käytettävissä tarvittaessa.
Oppilaan opetussuunnitelman ja HOJKS:in laatimisessa ja seuraamisessa  kodin, koulun ja muiden yhteistyötahojen yhteistyö on tärkeää.
Koulumatkakuljetuksissa noudatetaan yleiselle turvallisuudelle asetettuja tavoitteita.
Kouluruokailun järjestämisessä otetaan huomioon terveys- ja ravitsemuskasvatuksen ja tapakasvatuksen tavoitteet.


4.6   KERHOTOIMINTA

Koulun kasvatus- ja opetustyön tukemiseksi voidaan järjestää kerhotoimintaa. Kerhotoiminnan tulee tukea perusopetuksen tavoitteiden mukaisesti oppilaan sosiaalista kasvua ja itsensä monipuolista kehittämistä. Kerhotoiminnan tarkoituksena on edistää myönteisten harrastusten viriämistä sekä antaa oppilaalle mahdollisuus muuhunkin kuin tavanomaiseen koulutyöhön turvallisessa ja rauhallisessa ympäristössä.
Kerhotoiminnan tulee tarjota monipuolista, lasta ja nuorta arvostavaa toimintaa sekä tilaisuuksia  myönteiseen vuorovaikutukseen aikuisten ja toisten lasten kanssa.

Kerhotoiminnan järjestämisen periaatteet:
Toimitaan
·    annettujen resurssien puitteissa
·    koulun tiloissa
·    yhteistyössä,  mm. srk, 4H

Kerhotoiminnan tavoitteita ovat:
·    kodin ja koulun kasvatustyön tukeminen
·    mahdollisuuden antaminen sosiaalisten taitojen kehittämiseen ja yhteisöllisyyteen kasvamiseen
·    mahdollisuuden antaminen onnistumisen ja osaamisen kokemukseen
·    luovan toiminnan ja ajattelun kehittäminen sekä lasten kannustaminen tuottamaan omaa kulttuuriaan
·    mahdollisuus oppilaan tuntemisen lisäämiseen
·    harrastuneisuuden tukeminen ja myönteisten harrastusten edistäminen.

Kerhot ovat oppilaille vapaaehtoisia.



5  ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS


Oppilasta autetaan oppimisvaikeuksissa eri tukimuodoin, jotka määräytyvät vaikeuksien laadun ja laajuuden mukaan. Keskeistä on varhainen oppimisvaikeuksien tunnistaminen ja tukitoimien aloittaminen, jotta oppimisvaikeuksien kielteisiä vaikutuksia oppilaan kehitykselle voidaan ehkäistä.

Opetuksessa erityistä tukea tarvitsevat oppilaat,
·    joiden kasvun, kehityksen ja oppimisen edellytykset ovat heikentyneet vamman, sairauden tai toimintavajavuuden vuoksi
·    jotka tarvitsevat psyykkistä tai sosiaalista tukea
·    joilla on opetuksen ja oppilashuollon asiantuntijoiden sekä huoltajan mukaan kehityksessään oppimiseen liittyviä riskitekijöitä

Kaikille erityistä tukea tarvitseville oppilaille voidaan antaa tukiopetusta.
Jos oppilaalle ei voida antaa opetusta muuten, oppilas tulee ottaa tai siirtää erityisopetukseen. Silloin oppimäärät, opetusjärjestelyt ja tukipalvelut määritellään henkilökohtaisessa opetuksenjärjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).
Opetusjärjestelyiden tulee olla oppilaan kokonaiskehityksen kannalta tarkoituksenmukaisia.

Jotta kaikki oppilaat saisivat tasonsa mukaista opetusta ja opettajat jaksaisivat työssään, tulee opettajalla olla apunaan
·    erityisopetuksellista tukea
·    HOJKS-tietoa
·    moniammatillista yhteistyötä
·    koulunkäyntiavustajan palveluja
·    erityisiä oppimateriaaleja ja apuvälineitä
·    hyvää kodin ja koulun välistä yhteistyötä
·    täydennyskoulutusta


5.1 OSA-AIKAINEN ERITYISOPETUS

Oppilaalle, jolla on lieviä oppimis- tai sopeutumisvaikeuksia ja joka tarvitsee muun opetuksen yhteydessä erityistä tukea oppimisvalmiuksiensa parantamiseeni, tulee antaa osa-aikaista erityisopetusta.

Osa-aikaista erityisopetusta annetaan
·    muun opetuksen ohessa samanaikaisopetuksena
·    pienryhmässä
·    yksilöllisesti

Opetus perustuu luokanopettajan /aineenopettajan ja erityisopettajan yhdessä etukäteen laatimaan suunnitelmaan.  Tarvittaessa oppilaalle  laaditaan oppimissuunnitelma yhteistyössä huoltajan, opettajien ja muiden asiantuntijoiden kanssa.



5.2 ERITYISOPETUKSEEN OTETTUJEN TAI SIIRRETTYJEN OPETUS

Erityisopetuksen tavoitteena on auttaa ja tukea oppilasta siten, että hänellä on tasavertaiset mahdollisuudet suorittaa oppivelvollisuus edellytystensä mukaisesti yhdessä ikätovereidensa kanssa.
Lähtökohtana ovat oppilaan vahvuudet sekä hänen yksilölliset oppimis- ja kehitystarpeensa. Opetuksen tulee tukea oppilaan aloitekykyä ja itseluottamusta.
Oppimistilanteet ja kokeet tulee järjestää siten, että oppilaan yksilölliset tarpeet otetaan huomioon.

Tarvittaessa työskentelyn ja kokeiden aikana tulee
·    antaa lisäaikaa
·    antaa mahdollisuus käyttää teknisiä apuvälineitä
·    antaa mahdollisuus käyttää avustajaa
·    antaa mahdollisuus käyttää tulkkipalvelua
·    laatia yksilölliset koe- ja oppimistehtävät
·    järjestää suullinen koe
·    antaa mahdollisuus täydentää kirjallista koetta suullisesti
·    järjestää muu tarvittava tuki

Erityisopetus edellyttää opiskelupaikkaa, -tilaa, -aikaa ja eri toimintoja koskevia päätöksiä sekä resurssien varaamista niiden toteuttamiseen.

Erityisopetusta annetaan
·    yleisopetuksen opetusryhmissä integroituna
·    erityisluokissa
·    erityiskouluissa

Mikäli oppilaan opiskelu muun opetuksen yhteydessä ei ole mahdollista tai se ei ole oppilaan kehityksen kannalta tarkoituksenmukaista, opetus tulee järjestää osittain tai kokonaan erityisopetuksen ryhmässä.

Erityisopetukseen otetun tai siirretyn oppilaan opetus voidaan järjestää osittain toisin kuin mitä koulussa noudatettavassa tuntijaossa on määrätty, jos se on oppilaan oppimisedellytykset huomioon ottaen perusteltua. HOJKS:ssa määritellään tällöin ne oppiaineet, joissaoppilaan opinto-ohjelma poikkeaa koulun noudattamasta tuntijaosta.
Tavoitetason määritteleminen oppilaan edellytysten mukaiseksi eli oppimäärän yksilöllistäminen on ensisijainen vaihtoehto ennen oppilaan vapauttamista oppimäärän suorittamisesta. Vapauttamiseen oppimäärän opiskelusta tulee olla erityisen painavat syyt. Oppilaalle, joka on vapautettu jonkin oppiaineen opiskelusta, tulee järjestää muiden oppiaineiden opetusta tai ohjattua toimintaa siten, ettei hänen vuosiviikkotuntiensa määrä vähene.

Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus järjestetään joko tavanomaisen tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä, siten  kuinerityisopetukseen ottamista ja siirtämistä koskevassa päätöksessä on määrätty.


5.3 HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVASUUNNITELMA,  HOJKS

Jokaiselle erityisopetukseen otetulle tai siirretylle oppilaalle tulee laatia hyväksyttyyn opetussuunnitelmaan perustuva, henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS).

Suunnitelman tulee sisältää oppilaan yksilöllisten tarpeiden mukaan seuraavankaltaisia tietoja:
·    kuvaus oppilaan oppimisvalmiuksista, vahvuuksista ja erityistarpeista, sekä näiden edellyttämistä opetus-ja oppimisympäristöjen kehittämistarpeista
·    opetuksen ja oppimisen pitkän ja lyhyen aikavälin tavoitteet
·    oppilaan opinto-ohjelmaan kuuluvien oppiaineiden vuosiviikkotuntimäärät ja luettelo niistä oppiaineista, joissa oppilaan opiskelu poikkeaa muun opetuksen mukaisista oppimääristä
·    niiden oppiaineiden keskeiset tavoitteet ja sisällöt, joissa oppilaalla on yksilöllinen oppimäärä
·    opetukseen osallistumisen edellyttämät tulkitsemis- ja avustajapalvelut, muut opetus- ja oppilashuoltopalvelut, kommunikointitavat sekä erityiset apuvälineet ja oppimateriaalit
·    kuvaus oppilaan opetuksen järjestämisestä muun opetuksen yhteydessä tai erityisopetuksen ryhmässä
·    henkilöt, jotka osallistuvat oppilaan opetus-ja tukipalveluiden järjestämiseen sekä heidän vastuualueensa
·    oppilaan edistymisen sekä suunnitelman toimivuuden seurannan ja arvioinnin periaatteet

Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman tehtävänä on tukea pitkäjänteisesti oppilaan yksilöllistä oppimisprosessia. Tähän suunnitelmaan kirjataan erityisesti myönteiset havainnot oppilaan edistymisestä sekä kokemukset oppilaan oppimista ja kehitystä tukevista onnistuneista opetusjärjestelyistäja toimintatavoista. 
Oppilaan arviointi perustuu yleiseen oppimäärään tai siihen yksilölliseen oppimäärään, joka on asetettu hänelle henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa.
Jos oppilaalla ei ole enää tarvetta erityisopetukseen, hänet tulee siirtää yleisopetukseen.
Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman laatimiseen osallistuvat  oppilas, hänen huoltajansa, opettajat, koulun muu henkilöstö sekä muut tarvittavat asiantuntijatsen mukaan kuin oppilaan oppimisvaikeuksien ja oppimisesteiden  huomioon ottaminen edellyttää.


5.4 OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN TOIMINTA-ALUEITTAIN
Silloin kun opetusta ei voida oppilaan vaikean vammaisuuden,  kehitysvammaisuuden tai vaikean sairauden vuoksi järjestää oppiaineittain laaditun oppimäärän mukaisesti, se tulee järjestää toiminta-alueittain. Opetussuunnitelmaan kuuluvat toiminta-alueet ovat:  motoriset taidot, kieli ja kommunikaatio, sosiaaliset taidot, päivittäisten toimintojen taidot ja kognitiiviset taidot.
Toiminta-alueiden tavoitteet määritellään HOJKS:ssa.

takaisin

6   OPPILAAN ARVIOINTI

6.1  ARVIOINTI OPINTOJEN AIKANA

ARVIOINNIN TEHTÄVÄ
Opintojen aikaisen arvioinnin tehtävänä on
1)    ohjata ja kannustaa opiskelua
2)    kuvata, miten oppilas on saavuttanut asetetut tavoitteet.
3)    auttaa oppilasta muodostamaan realistinen kuva oppimisestaan ja kehittymisestään itsearvioinnin avulla
4)    tukea oppilaan persoonallisuuden kasvua.


ARVIOINNIN PERIAATTEET
Arviointi on jatkuvaa ja tavoitteellista. Arvioinnin tulee olla yksilöllistä ja totuudenmukaista sekä perustua monipuoliseen näyttöön. Arvioinnin avulla opettaja kannustaa ja ohjaa oppilaan opiskelua.
Oppilaan edistymistä, työskentelyä ja käyttäytymistä arvioidaan suhteessa opetussuunnitelman tavoitteisiin ja kuvauksiin oppilaan hyvästä osaamisesta.
Arviointipalautetta tulee antaa oppilaalle ja hänen huoltajalleen  riittävästi ja monipuolisesti oppilaan edistymisestä, vahvuuksista sekä niistä oppimisen alueista, joita on kehitettävä.

Perusopetuksen tehtävänä on myös kehittää oppilaan itsearviointikykyä. Oppilasta ohjataan asettamaan omalle koulutyölleen tavoitteita, joiden saavuttamista  oppilas itse arvioi lukuvuoden aikana. Oppilaan itsearviointitaitoja kehitetään arviointikeskustelun avulla. Itsearvioinnin tarkoituksena on tukea itsetuntemuksen kasvua ja kehittää opiskelutaitoja. Tavoitteena on, että oppilaan itsetunto ja myönteinen minäkuva vahvistuvat.

Oppilas oppii
• tiedostamaan asetetut tavoitteet
• asettamaan opiskelulleen tavoitteita
• tarkastelemaan ja säätelemään oppimisprosessiaan
• asettamaan tavoitteita työskentelylleen ja yhdessä toimimiselle
• tunnistamaan omaa edistymistään

Lukuvuoden aikana oppilaan tulee voida arvioida itseään ja saada palautetta itsearvioinnista.
Itsearvioinnin tulee kohdistua monipuolisesti osaamisen ja oppimisen erialueisiin.


TYÖSKENTELYN ARVIOINTI
Työskentelyn arviointi on osa oppilaan oppimaan oppimisen taitojen arviointia. Työskentelyn arvioinnin pohjana ovat työskentelylle eri oppiaineissa asetetut tavoitteet. Työskentelyn arviointi kohdistuu oppilaan taitoon suunnitella, säädellä, toteuttaa ja arvioida omaa työtään. Arvioinnissa otetaan huomioon myös, miten vastuullisesti oppilas työskentelee ja miten hän toimii yhteistyössä toisten kanssa. Työskentelyn arviointi on osa oppiaineen arviointia. Työskentelyä voidaan arvioida myös erikseen.


KÄYTTÄYTYMISEN ARVIOINTI
Käyttäytymisen arviointi kohdistuu siihen, miten oppilas ottaa huomioonmuut ihmiset ja ympäristön, arvostaa työtä ja  noudattaasääntöjä. Oppilaan käyttäytymistä arvioivatkaikki oppilasta  opettavat opettajat. Käyttäytymisen arvioinnissaotetaan huomioon koulun arvopohja ja kasvatukselle asetut tavoitteet.


ARVIOINTIIN VAIKUTTAVIA SEIKKOJA
Oppilaan oppimisvaikeudet otetaan huomioon oppilaan arvioinnissa. Arvioitaessa tulee käyttää menetelmiä, joiden avulla oppilas kykenee mahdollisimman hyvin osoittamaan osaamisensa.
Erityisopetukseen otetun tai siirretyn oppilaan arvioinnin perusteet määritellään hänelle laadittavassa henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).
Jos erityisopetukseen otettaessa tai siirrettäessä on päätetty, että oppilas opiskelee perusopetuksen yleisen opetussuunnitelman mukaisesti, hänen suorituksensa arvioidaan samoilla perusteilla kuin muidenkin oppilaiden suoritukset.


MAAHANMUUTTAJAOPPILAAN ARVIOINTI
Maahanmuuttajaoppilaiden eri oppiaineiden arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan tausta ja vähitellen kehittyvä kielitaito. Suomen kielen taitojen mahdollisten puutteiden merkitystä arvioinnissa pyritään vähentämään monipuolisilla, joustavilla ja oppilaan tilanteeseen sovitetuilla arviointimenetelmillä.
Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaine arvioidaan joko suomi toisena kielenä oppimäärän   tai suomi äidinkielenä  oppimäärän mukaisesti. Oppimäärä päätetään kunkin oppilaan kohdalta erikseen.
Maahanmuuttajaoppilaan arviointi voi olla sanallista koko perusopetuksen  ajanlukuun ottamatta päättöarviointia.

OPINNOISSA ETENEMINEN
Perusopetusasetuksen 11 §:ssä on määrätty opinnoissa etenemisen ja vuosiluokalta siirtymisen periaatteet.
Vuosiluokan tavoitteet hyväksytysti suorittanut oppilas siirtyy seuraavalle vuosiluokalle. Oppilas voi siirtyä seuraavalle vuosiluokalle, vaikka hänellä olisi hylättyjä suorituksia, jos arvioidaan,että oppilas kykenee selviytymään seuraavan vuosiluokan opinnoista  hyväksytysti.

Jos oppilas ei ole suorittanut hyväksytysti jonkin oppiaineen tai aineryhmän opetussuunnitelman mukaista oppimäärää, hänen vuosiluokan suorituksensa tulee siltä osin hylätyksi. Oppilaalle varataan mahdollisuus osoittaa erillisessä kokeessa saavuttaneensa kyseisen oppiaineen vuosiluokan tavoitteet hyväksytysti. Tilaisuuksia, joissa oppilas voi osoittaa osaamisensa,  järjestetään lukuvuoden aikana tai lukuvuoden työn päätyttyä yksi tai useampia. Erillinen koe  sisältää monipuolisesti erilaisia näyttömahdollisuuksia.
Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle, jos hänen vuosiluokan suorituksensa yhdessä tai useammassa aineessa on hylätty ja arvioidaan, ettei hän selviydy seuraavan vuosiluokan tavoitteista.
Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle, jos se on yleisen heikon koulumenestyksen vuoksi tarpeen, vaikka hänellä ei olisi hylättyjä suorituksia. Huoltajalle varataan tällöin  mahdollisuus tulla kuulluksi ennen päätöksen tekemistä.
Vuosiluokalle jäävän oppilaan suoritukset raukeavat.

Jos oppilaan vuosiluokan suoritus on yhdessä tai useammassa oppiaineessa hylätty, voidaan oppilaan jättämisestä vuosiluokalle  tehdäehdollinen päätös. Päätöksessä  mainitaanne vuosiluokan oppimäärän osa-alueet, joiden hyväksytty suorittaminen on vuosiluokalta siirtymisen edellytyksenä.

OPINNOISSA ETENEMINEN OMAN OPINTO-OHJELMAN MUKAAN
Mikäli oppilas etenee vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oman opinto-ohjelman mukaan, opetussuunnitelmassa on määriteltävä ne tiedot ja taidot, jotka ovat edellytyksenä kunkin opintokokonaisuuden opiskelun aloittamiselle.


6.2 TODISTUKSET

Oppilaan todistukset ovat julkisia asiakirjoja. Jos niissä on oppilaan henkilökohtaisten ominaisuuksien sanallista arviointia koskevia tietoja, todistus on näiltä osin salassa pidettävä ja se voidaan antaa vain oppilaalle ja hänen huoltajalleen.

Perusopetuksen aikana käytettävät todistukset ovat
1. Lukuvuositodistus
2. Välitodistus
3. Erotodistus

Oppilaalle annetaan lukuvuositodistus lukuvuoden päättyessä. Lukuvuoden aikana voidaan lisäksi antaa välitodistuksia. Jakso-opetusta noudatettaessa jakson päättyessä annettava jaksotodistus voi toimia välitodistuksena. Lukuvuoden aikana annetut jaksotodistukset  voivatyhdessä muodostaa lukuvuositodistuksen.
Erotodistus annetaan oppilaalle, joka vaihtaa toiseen kouluun tai eroaa perusopetuksesta tai ei ole saanut oppivelvollisuutta suoritetuksi oppivelvollisuutensa aikana. Erotodistuksen liitteenä tulee olla koulussa noudatettu tuntijako sekä selvitys opetuksen mahdollisista painotuksista.
Erotodistukseen ei merkitä käyttäytymisen arviota. Erillistä erotodistusta ei tarvitse antaa, jos oppilas siirtyy saman opetuksen järjestäjän ylläpitämään toiseen kouluun.

Todistuksiin merkitään todistuksen, koulutuksen järjestäjän, koulun ja oppilaan nimi, todistuksen antamispäivä, allekirjoitus, arvio oppilaan käyttäytymisestä sekä oppilaan opinto-ohjelma ja arvio siitä, miten oppilas on saavuttanut tavoitteet. Jos työskentely arvioidaan erikseen, merkitään sen arvio todistukseen. Lukuvuositodistukseen merkitään myös tieto mahdollisesta luokalle jättämisestä.

Sysmän kunnassa 1-2 luokilla lukuvuositodistuksessa oppiaineiden ja aineryhmienarviointi merkitään sanallisena arviona ja  käyttäytymisestä annetaan numeroarviointi. Sanallisesta arvioinnista tulee käydä ilmi, onko oppilas saavuttanut vuosiluokan tavoitteet hyväksytysti.Käyttäytymistä, työskentelyä ja oppilaan oppimisprosessiavoidaan arvioida myös sanallisesti erillisellä liitteellä.

Oppilaan opinto-ohjelmalla tarkoitetaan luetteloa niistä oppiaineista ja aineryhmistä, joita oppilas on opiskellut lukuvuoden aikana. Perusopetuksessa arvioidaan ympäristö- ja luonnontieto-aineryhmää lukuun ottamatta kaikki oppiaineet erillisellä sanallisella tai numeroarvosanalla niillä luokka-asteilla, joilla oppiaineita opetetaan.
Oppilas, joka on saanut oman tunnustuksensa mukaista uskonnon opetusta, saa arvioinnin myös uskonnosta, mikäli opetus on perustunut hyväksyttyyn opetussuunnitelmaan.
Jos oppilaan oppitunneista vähintään puolet on opetettu muulla kuin koulun opetuskielellä, todistuksessa tulee mainita opetuksessakäytetty kieli ja sillä opetetut oppiaineet.
Liitteenä käytettävä todistuspohja.


6.3  KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA

Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta on laadittu jokaisen oppiaineen osion päätteeksi, tuntijaon nivelkohtaan, oppilaan arvioinnin tueksi. Suomi tai ruotsi toisena kielenä sekä maahanmuuttajaoppilaan oma äidinkieli muodostavat poikkeuksen tästä. Hyvän osaamisen kuvaus kohdistuu oppiaineiden tietoihin ja taitoihin.
Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta määrittelee kansallisen tason, joka sellaisenaan toimii
arvioinnin pohjana. Numeroarvostelua käytettäessä hyvän osaamisen kuvaus määrittelee tason arvosanalle kahdeksan (8). Sanallisessa arvioinnissa kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta tukee opettajaa hänen arvioidessaan oppilaan edistymistä, ja se on arvioinnin perusta kuvattaessa, miten oppilas on saavuttanut tavoitteet.



7 OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT

7.1 AIHEKOKONAISUUDET

7.1.1 IHMISENÄ KASVAMINEN

Ihmisenä kasvaminen sisältyy kaikkien oppiaineiden opiskeluun.Koulut päättävät, missä oppiaineissa ja millä luokka-asteella asioita erityisesti käsitellään.
Oppilaan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvua tuetaan Sysmässä yhteistyössä vanhempien, koulun, kouluterveydenhuollon, sosiaalitoimen, psykologin ja tarvittaessa muidenkin tahojen kesken.
Huolehditaan siitä, että kaikissa Sysmän kouluissa on tasapuolisesti tarpeelliset taloudelliset, henkilöstö- ja muut resurssit.
Turvataan oppilaan oikeus saada tukiopetusta, erityisopetusta ja tarvitsemiaan tukitoimia. Koulujen oppimisympäristöihin ja yleiseen kouluviihtyvyyteen kiinnitetään erityistä huomiota.

Oppilaan tulee saada kokeilla erilaisia oppimistapoja, jotta hän löytää itselleen parhaan tavan oppia. Oppilaan tulee saada ohjausta vuorovaikutustaidoissa ja häntä kannustetaan toimimaan itsenäisesti ja oma-aloitteisesti sekä koulussa että muussa yhteisössä.
Oppilaan kanssa pohditaan eettisiä kysymyksiä, tasa-arvoasioita, oikeudenmukaisuutta ja opetellaan päivittäin toimimaan oikein ja ottamaan vastuuta.
Oppilas otetaan mukaan päättämään oppimis- ja käyttäytymistavoitteistaan ja häntä ohjataan  itsearviointiin. Oppilasta kannustetaan  kehittämään omia taipumuksiaan ja  myös hyväksymään toisten erityispiirteet.


7.1.2 KULTTUURI-IDENTITEETTI JA KANSAINVÄLISYYS

·    keskeisellä sijalla oman kulttuurin ja omien juurien ymmärtäminen – kulttuurin merkitys yksilölle ja yhteisölle
·    oman aineellisen ja henkisen kulttuuriperinnön tunteminen ja arvostaminen
·    ymmärtää oman sukupolvensa aikaisempien sukupolvien elämäntavan jatkajana ja kehittäjänä
·    hyväksyy ja suvaitsee muita kulttuureja ja elämänkatsomuksia ja oppii toimimaan niin kansainvälisessä kuin
     monikulttuurisessakinyhteistyössä.
·    ihmisoikeudet ja tapakulttuurien merkitys onnistuneen, luottamuksellisen yhteistyön edellytyksenä.


7.1.3  VIESTINTÄ JA MEDIATAITO

·    viestintä- ja mediataitojen keskeisenä sisältönä on osallistuva, vuorovaikutuksellinen ja yhteisöllinen viestintä
·    tavoitteena tietojen hankkiminen, vertaileminen ja  valikoiminensekä kyky yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen
·    mediataidot sekä vastaanottajana että viestien tuottajana
·    ajatusten ja tunteiden ilmaisu eri ilmaisukielillä, -muodoissa ja eri tilanteissa ja ympäristöissä
·    monipuolinen viestintäteknisten välineiden käyttö; lähdekritiikki, tietoturva ja verkkoetiikka
·    median yhteiskunnallinen rooli ja vaikutus


7.1.4    OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS

·    Oppilas osallistuu omalla osuudellaan yhteisten asioiden hoitoon omassa kouluyhteisössään


7.1.5    VASTUU YMPÄRISTÖSTÄ, HYVINVOINNISTA JAKESTÄVÄSTÄ TULEVAISUUDESTA

Perusopetuksessa kasvatetaan ympäristötietoisia, kestävään elämäntapaan
sitoutuneita kansalaisia.

Tavoitteena on oppia
·    ymmärtämään ympäristönsuojelun välttämättömyys
·    havaitsemaan ympäristössä tapahtuvia muutoksia ja toimimaan elinympäristönsä hyväksi
·    arvioimaan oman kulutuksensa ja arkikäytäntöjen vaikutusta omassa koulussa
     ja elinympäristössä
·    ymmärtämään, että me rakennamme valinnoillamme omaa ja yhteistä tulevaisuuttamme

Aihekokonaisuuden päämääränä on lisätä oppilaan valmiuksia ja motivaatiota toimia ympäristön ja ihmisten hyvinvoinnin puolesta.

Oppilas oppii:
·    suojelemaan luontoa ja säästämään energiavaroja
·    psyykkistä ja fyysistä itsetuntemusta, itsensä ja muiden arvostamista ja sosiaalista osaamista
·    terveyden edistämiseen, terveyteen ja sairauteen liittyviä käsitteitä ja toimintatapoja sekä tekemään terveyttä edistäviä         valintoja
·    toimimaan ympäristössään turvallisesti ja itseään suojellen sekä noudattamaan annettuja
     ohjeita koulussa, lähiympäristössä ja liikenteessä.


7.1.6    TURVALLISUUS JA LIIKENNE

Perusopetuksessa annetaan oppilaille ikäkauteen liittyvät valmiudet toimia erilaisissa tilanteissa ja toimintaympäristöissä turvallisesti.
Tavoitteena on oppia
·    ennakoimaan ja välttämään vaaratilanteita sekä toimimaan terveyttä ja turvallisuutta edistävästi
·    edistämään väkivallattomuutta ja toimimaan kiusaamistilanteissa rakentavasti
·    toimimaan vastuullisesti ja turvallisesti liikenteessä

Turvallisuus ja liikenne -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään turvallisuuden ylläpitämistä ja edistämistä sekä opastaa vastuulliseen käyttäytymiseen liikenteessä. Perusopetuksen tulee antaa oppilaalle ikäkauteen   liittyvätvalmiudet toimia erilaisissa toimintaympäristöissäja tilanteissaturvallisesti.

Oppilas oppii
·    tunnistamaan turvallisuus- ja terveysriskejä, ennakoimaanja välttämään vaaratilanteita
·    edistämään väkivallattomuutta ja toimimaan kiusaamistilanteissa rakentavasti

Keskeisiä sisältöjä alkuopetuksessa:
·    Onnettomuuksilta, päihteiltä ja rikollisuudelta suojautuminen omassa elinympäristössä
·    keskeiset liikennesäännöt ja erilaiset liikenneympäristöt
·    lähiympäristön vaaranpaikkojen kartoittaminen ja turvallisuuden parantaminen.


7.1.7 IHMINEN JA TEKNOLOGIA

Perusopetuksen tulee, opastaa järkeviin valintoihin ja saada pohtimaan teknologiaan liittyviä eettisiä, moraalisia ja tasa-arvokysymyksiä.
Oppilas oppii
·    tietokoneen käytön alkeet
·    käyttämään alkuopetukseen sopia ohjelmia
·    käyttämään teknologiaa oppimisen välineenä ja hyötykäytössä
·    tutustuu internetiin

Keskeisiä sisältöjä alkuopetuksessa:
·    Teknologia arkielämässä
·    Teknologian hyötykäyttö
·    Tutkiminen, kokeileminen rakentaminen ja havainnointi



7.2 OPPIAINEET

7.2.1 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS

SUOMI ÄIDINKIELENÄ
Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen perustehtävänä on kiinnostuttaa oppilas kielestä, kirjallisuudesta ja vuorovaikutuksesta. Opetuksen tulee perustua yhteisölliseen näkemykseen kielestä: yhteisön jäsenyys ja osallisuus tietoon syntyvät, kun oppii käyttämään kieltä yhteisön tavoin.
Opetuksen tulee perustua myös oppilaiden kielellisiin ja kulttuurisiin taitoihin ja kokemuksiin ja tarjota mahdollisuuksia monipuoliseen viestintään, lukemiseen ja kirjoittamiseen, joiden avulla oppilas rakentaa identiteettiään ja itsetuntoaan. Tavoitteena on, että oppilaasta tulee aktiivinen viestijä ja lukija, joka pääsee osalliseksi kulttuurista, osallistuu javaikuttaa yhteiskuntaan. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa opitaankäsitteitä, joilla kielentää maailmaa ja omaa ajattelua:oppilas saa keinoja todellisuuden jäsentämiseen mutta myös mahdollisuuksia irrota siitä, rakentaa uusia maailmoja ja kytkeä asioita uusiin yhteyksiin.
Äidinkieli ja kirjallisuus on tieto-, taito- ja taideaine, joka saa  sisältöaineksensakieli- ja kirjallisuustieteestä sekä viestintätieteistä.Oppiaineen pohjalla on laaja tekstikäsitys: tekstit ovat puhuttuja jakirjoitettuja, kuvitteellisia ja asiatekstejä, sanallisia, kuvallisia,äänellisiä ja graafisia sekä näiden elementtien yhdistelmiä,painettuja, sähköisiä  kuin myös verkkotekstejä. Opetuksessaon otettava huomioon, että oppilaan äidinkieli on oppimisen perusta:kieli on oppilaalle sekä  oppimisen kohde että väline. Äidinkielenja kirjallisuudenopetuksen tehtävä on suunnitelmallisesti kehittääkieleenpohjautuvia opiskelu- ja vuorovaikutustaitoja.
Äidinkielen oppiminen on kokonaisvaltaista: se kattaa kaikki kielenosa-alueet ja tehtävät ja koostuu toisiinsa kietoutuneista prosesseista, joissa tieto ja tietoisuus kielestä ja sen mahdollisuuksista lisääntyvät uusissa ja yhä vaativammissa kielenkäyttö- ja viestintätilanteissa.

Vuosiluokkien 1–2 äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen keskeinen tehtävä on jatkaa jo kotona, varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa alkaneelle kielen oppimiselle. Opetuksen tulee olla kokonaisvaltaista, kaikki kielen osa-alueet kattavaa oppilaan arkeen liittyvää suullistaja kirjallista kommunikaatiota, joka tukee oppilaan yksilöllistä kielenoppimista. Opetuksessa on otettava huomioon, että oppilaat voivat olla oppimisprosessissaan hyvin eri vaiheissa.

TAVOITTEET
Oppilas
•haluaa, rohkenee ja osaa ilmaista itseään
• kuuntelee keskittyen ja eläytyen tilanteen mukaan
• osallistuu keskusteluun kysymällä, vastaamalla ja kertomalla
• oppii lukemisen ja kirjoittamisen perustekniikan; hän oppii ymmärtämään myös harjoittelun
ja säännöllisen lukemisen ja kirjoittamisen merkityksen näiden taitojen kehittymisessä
• oppii tarkkailemaan lukemistaan ja luetun ymmärtämistään
• tutustuu kieleen ilmiönä tekstejä kuunnellessaan, lukiessaan ja kirjoittaessaan ja tottuu tarkastelemaan kielen merkityksiä ja muotoja
• saa mahdollisuuksia kehittää luku- ja kirjoitustaitoaan, myös medialukutaitoaan sekä
viestintävalmiuksiaan myös tietoteknisessä oppimisympäristössä
• oppii vähitellen omaa tekstiä kirjoittaessaan ottamaan huomioon kirjoitetun kielen sopimuksia ja sääntöjä
• kuuntelee ja lukee kirjallisuutta niin, että hän sen avulla tutustuu kirjoitettuun kielimuotoon, hänen sana- ja ilmaisuvarastonsa ja mielikuvituksensa rikastuvat, hän saa aineksia ajatteluunsa ja ilmaisuunsa ja hänelle tarjoutuu mahdollisuus aikuisen lukemista kuunnellessaanlöytää kirjallisuuden kiehtova maailma
• opettelee valitsemaan itseään kiinnostavaa luettavaa jalukee lukutaitoaan vastaavia kirjoja.

KESKEISET SISÄLLÖT
Puhuminen ja kuunteleminen
• suullista ilmaisua erilaisissa viestintätilanteissa, osallistumista pari-, pienryhmä- ja luokkakeskusteluihin
• kuullun, nähdyn, koetun ja luetun työstämistäimprovisoinnin, kerronnan, leikin ja draaman avulla
• keskittyvän, tarkan ja päättelevän kuuntelemisen harjoittelua
• kirjoitettuun kieleen ja yleispuhekieleen tutustumista opettajan luennan ja kerronnan avulla
• omien kokemuksien, havaintojen ja tapahtumien selostamista ja tarinoiden kertomista aluksi omalle parille ja pienryhmälle
• kielellisen ja fyysisen kokonaisilmaisun vahvistamista, mielikuvituksen käyttöä ja esiintymistottumusten kartuttamista muihin taideaineisiin integroiden

Lukeminen ja kirjoittaminen
• lukemisen ja kirjoittamisen monipuolista päivittäistä harjoittelua
• painettujen ja sähköisten tekstien avaamista yhdessä keskustellen niin, että oppilaan tekstinymmärtäminen syvenee
• äänne-kirjain-vastaavuuden runsasta harjoittelua
• visuaalisesti lyhyiden, tuttujen sanojen tunnistamista ja etenemistä kohti outojen, pitkien sanojen tunnistamista; vähittäinen siirtyminen ääneen lukemisesta äänettömään lukemiseen
• tekstin ymmärtämistä parantaviin strategioihin tutustumista ja totuttautumista niiden käyttämiseen
• puheen purkamista sanoiksi, tavuiksi ja äänteiksi; sanojen kirjoittamisharjoittelua
• kirjainmuotojen piirtämisen harjoittelua niin, että kirjoittamisen rytmi löytyy; isojen ja pienten tekstauskirjainten sekä kirjoituskirjainten opettelua ja kirjainten yhdistämisen harjoittelua (kirjainmallit, numerot ja matemaattiset merkit liitteenä)
• harjaantumista oikeaan kynäotteeseen, tarkoituksenmukaisen kirjoitusasennon löytäminen, silmän ja käden koordinaation vahvistamista sekä harjaantumista myös tietokoneen hiiren käyttöön ja tietokoneella piirtämiseen ja kirjoittamiseen
• oikeinkirjoituksen harjoittelua nimenomaan sana- ja lausetasolla;sanavälit ja sanan jakaminen eri riveille, totuttautumista käyttämään isoja alkukirjaimia tutuissa nimissä ja lauseiden alussa, lauseidenlopetusmerkkeihin tutustumista ja niiden käytön alustavaa harjoitteluaomissa teksteissä
• omiin arkikokemuksiin, havaintoihin, mielipiteisiin ja mielikuvitukseen perustuvien tekstien tuottamista niin, että päähuomio on sisällössä ja luomisen ilossa

Kirjallisuus
• monipuolista kirjallisuuteen ja muihin teksteihin tutustumista, opettajan luentaa kuunnellen, kuvia katsellen ja vähitellen itse lukien
• kirjojen lukemista ja käsittelyä niin, että keskeistä on elämyksellisyys ja lukukokemusten
jakaminen; luetuista kirjoista keskustelua ja niistä muille kertomista; kirjallisuuden käyttämistä monin tavoin virikkeinä luovassa toiminnassa
• kirjallista keskustelua, jonka yhteydessä tutustutaan käsitteisiin päähenkilö, tapahtuma-aika ja -paikka sekä juoni; luetun liittämistä omaan elämään, aiemmin luettuun, kuultuun ja nähtyyn
• kirjaston käytön harjoittelua


KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 2. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ
Puhuminen ja kuunteleminen
Oppilas
• osaa toimia tarkoituksenmukaisesti arkipäivän puhetilanteissa, seuraa opettajan ja muiden oppilaiden kerrontaa ja keskustelua ja pyrkiipuhujana vastavuoroisuuteen; keskustelussa hän reagoi kuulemaansa omilla  ajatuksillaanja mielipiteillään sekä kysymyksillä
• on tottunut ilmaisemaan itseään suullisesti: hän osaa kertoa pienelle ryhmälle havainnoistaan ja kokemuksistaan niin, että kuulijat pystyvät seuraamaan kerrontaa; hän osallistuu luokkansa yhteisiin ilmaisuharjoituksiin.

Lukeminen ja kirjoittaminen
Oppilas
• pystyy tekemään ikäkaudelleen ominaisia havaintojakielen merkityksestä ja muodosta: hän rohkaistuu erittelemään sanojen tavu- ja äännerakennetta, riimittelemään ja pohtimaan sanojen merkityksiä ja muotoja; hän osaa luetella kirjaimet aakkosjärjestyksessä ja osaa käyttää aakkosjärjestystä
• on edennyt alkavan lukemisen vaiheesta perustekniikan vahvistumisen vaiheeseen, jolloin lukemisen sujuvuus ja nopeus kehittyvät; lukeminen on melko sujuvaa: hän tunnistaa tutut sanat ilman kirjain kirjaimelta, tavu tavulta etenemistä, hän osaa kuitenkin käyttää tätä tekniikkaa hyväkseen oudon sanan lukemisessa; häneltä sujuu tälle ikäkaudelle tarkoitettujen tekstien lukeminen
• on kehittynyt luetun ymmärtämisen taidoissa päätelmien tekemiseen; hän on alkanut jo tarkkailla lukiessaan, ymmärtääkö hän lukemaansa ja tietää, että ymmärtämisen apuna voi käyttää yleistietoa sekä erilaisia kokemuksia ja tietoa kielestä
• haluaa ilmaista itseään myös kirjallisesti, on kokeillut kirjoittaa eri tarkoituksiin ja osaa
myös käyttää mielikuvitusta kirjoittaessaan
• kehittää kirjoittamistaitojaan: käsin kirjoittaminen on motorisesti vakiintumassa, ja oppilas osaa jo sitoa kirjaimia toisiinsa; hän osaa tuottaa omaa tekstiä myös tietokoneella; helppojen ja tuttujen sanojen oikeinkirjoitus on jo lähes virheetöntä, ja oppilas alkaa käyttää lauseissa lopetusmerkkejä ja lauseen alussa isoa kirjainta

Kirjallisuus
Oppilas
• etsii itselleen sopivaa ja mieluisaa luettavaa; hän käyttää lukutaitoaan viihtymiseen ja joskus myös löytääkseentietoa
• on lukenut ainakin muutamia, lukutaitoaan vastaavia lastenkirjoja, ja hänen medialukutaitonsa riittää ikäkaudelle suunniteltujen ohjelmien ja aineistojen seuraamiseen ja käyttämiseen ja niiden edellyttämään vastavuoroisuuteen


7.2.2 A-KIELI

A1-kieltä opiskellaan kaikille yhteisenä aineena. LisäksiA-kieltä voidaan opiskella vapaaehtoisena ja myöhemmin valinnaisenaaineena, A2-kielenä. Hyvien opiskelutottumusten omaksumisen tulee korostuavahvemmin kaikille yhteisen A-kielen opetuksessa. Samalla luodaan pohjaamyös tätä myöhemmin alkaville kieliopinnoille.

Kieliopintojen tulee alkaa viimeistään kolmannella luokalla. Mikäli kielten opetus aloitetaan tätä aikaisemmin, keskitytään aluksi kuullun ymmärtämiseen, toistamiseen ja soveltamiseen sekä suullisen kommunikaation harjoittamiseen. Kirjoitettua kielimuotoa käytetään suullisen harjoittelun tukena tilanteen mukaan. Opetus tulee integroida oppilaan omaan kokemuspiiriin kuuluviin tai opetuksessa jo käsiteltyihin sisältöihin ja teemoihin. Opetus on luonteeltaan toiminnallista ja leikinomaista.

TAVOITTEET
Oppilas
• tulee tietoiseksi kielestä ja sen merkityksestä
• rohkaistuu suulliseen tuottamiseen sana- ja sanontatasolla kielenkuulemisen ja ymmärtämisen avulla
• saa pohjaa kielenopiskelutaidoille ja myöhemmille kieliopinnoille
• omaksuu myönteisen asenteen kielten opiskelua kohtaan
• omaksuu myönteisen asenteen eri kieliä ja kulttuureita kohtaan

KESKEISET SISÄLLÖT
• jokapäiväinen elämä ja lähiympäristö, koti ja koulu
• ikäkauteen soveltuvat laulut, lorut ja leikit
• kohdekielen kulttuuriin ja kielialueeseen liittyvää keskeistä yleistietoa


7.2.3 MATEMATIIKKA

Matematiikan opetuksen tehtävänä on tarjota mahdollisuuksia matemaattisen ajattelun kehittämiseen ja matemaattisten käsitteiden sekä yleisimmin käytettyjen ratkaisumenetelmien oppimiseen.
Opetuksen tulee kehittää oppilaan luovaa ja täsmällistä ajattelutapaa, ja sen tulee ohjata oppilasta löytämään asioita ja asiayhteyksiä sekä etsimään ratkaisuja ongelmiin. Matematiikan merkitys on nähtävä laajasti – se vaikuttaa oppilaan henkiseen kasvamiseen sekä edistää oppilaan tavoitteellista toimintaa ja sosiaalista vuorovaikutusta.
Matematiikan opetuksen on edettävä systemaattisesti, ja sen tulee luoda kestävä pohja matematiikan käsitteiden ja rakenteiden omaksumiselle. Konkreettisuus toimii tärkeänä apuvälineenä yhdistettäessä oppilaan kokemuksia ja ajattelujärjestelmiä matematiikan abstraktiin järjestelmään. Arkipäivän tilanteissa eteen tulevia ongelmia, joita on mahdollista ratkoa matemaattisen ajattelun tai toiminnan avulla, tulee hyödyntää tehokkaasti. Tieto- ja viestintätekniikkaa tulee käyttää oppilaanoppimisprosessin tukemisessa mahdollisuuksien mukaan.
Vuosiluokkien 1–2 matematiikan opetuksen ydintehtävinä ovat matemaattisen ajattelun kehittäminen, keskittymisen, kuuntelemisen ja kommunikoinnin harjaannuttaminen sekä kokemusten hankkiminen matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden muodostumisen perustaksi.

TAVOITTEET
Oppilas
• oppii keskittymään, kuuntelemaan, kommunikoimaan ja kehittämään ajatteluaan ja saa tyydytystä ja iloa ongelmien ymmärtämisestä ja ratkaisemisesta
• saa monipuolisia kokemuksia eri tavoista esittää matemaattisia käsitteitä; käsitteiden muodostusprosessissa keskeisiä ovat puhuttu ja kirjoitettu kieli, välineet, symbolit sekä tarkoin harkitut ja johdonmukaiset opetusmenetelmät; oppilaan tulee huomatakäsitteiden muodostavan rakenteita ylä- ja alakäsitteineen
• ymmärtää luonnollisen luvun käsitteen ja oppii siihen soveltuvia peruslaskutaitoja
• oppii perustelemaan ratkaisujaan ja päätelmiään konkreettisin mallein ja välinein, kuvin, kirjallisesti tai suullisesti ja löytää ilmiöistä yhtäläisyyksiä ja eroja, säännönmukaisuuksia sekä syy-seuraussuhteita
• harjaantuu tekemään havaintoja eteen tulevista itsensä kannalta merkityksellisistä ja haasteellisista
matemaattisista ongelmista.

KESKEISET SISÄLLÖT
Luvut ja laskutoimitukset
• lukumäärä, lukusana ja numerosymboli
• lukujen ominaisuudet: vertailu, luokittelu, järjestykseen asettaminen, lukujen hajottaminen ja kokoaminen konkreettisin välinein
• kymmenjärjestelmän rakentumisen periaate
• yhteen- ja vähennyslasku sekä laskutoimitusten väliset yhteydet luonnollisilla luvuilla
• kertolaskua ja kertotauluja
• jakolaskua konkreettisilla välineillä
• eri laskutapojen ja välineiden käyttöä: palikoita ja kymmenjärjestelmävälineitä, lukusuora, päässälasku, paperin ja kynän käyttö
• erilaisten vaihtoehtojen lukumäärän tutkimista
• murtoluvun käsitteen pohjustaminen konkreettisin välinein.

Algebra
• säännönmukaisuuksien, suhteiden ja riippuvuuksien näkeminen kuvista
• yksinkertaisia lukujonoja

Geometria
• ympäröivän tilan avaruudellisten suhteiden havainnointi ja kuvailu
• ympäristössä olevien geometristen muotojen havainnointi, kuvailu ja nimeäminen
• kaksiulotteisten ja kolmiulotteisten muotojen tunnistaminen, selostaminen ja nimeäminen
• geometriset peruskäsitteet, kuten piste, jana, murtoviiva, puolisuora, suora ja kulma
• kaksiulotteisten muotojen rakentaminen, piirtäminen ja jäljentäminen sekä kolmiulotteisten kappaleiden tunnistaminen ja rakentaminen
• yksinkertaisia peilauksia ja suurennoksia.

Mittaaminen
• mittaamisen periaate
• pituus, massa, pinta-ala, tilavuus, aika ja hinta
• mittavälineiden käyttö
• tärkeimpien mittayksiköiden käyttö, vertailu ja muuntaminen
• mittaustuloksen arviointi.

Tietojen käsittely ja tilastot
• tietojen etsiminen, kerääminen ja tallentaminen
• yksinkertaisten taulukoiden ja diagrammien lukeminen
• koottujen tietojen esittäminen pylväsdiagrammina.


KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 2. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ
Ajattelun ja työskentelyn taidot
Oppilas
• osoittaa matematiikkaan liittyvien käsitteiden ymmärtämistä käyttämällä niitä ongelmien ratkaisuissa sekä esittämällä ja selittämällä niitä toisille oppilaille ja opettajalle
• pystyy tekemään perusteltuja päätelmiä ja selittämään toimintaansa ja osaa esittää ratkaisujaan konkreettisin mallein ja välinein, kuvin, suullisesti ja kirjallisesti
• osaa tehdä vertailua, mm. pituusvertailua, ja asettaa asioita järjestykseen, löytää asioille vastakohtia, luokitella asioita eri ominaisuuksien mukaan sekä ilmoittaa esineen sijainnin,esimerkiksi käyttämällä sanoja yläpuolella, alla,oikealla, vasemmalla, takana ja välissä; hän osaa vertaillajoukkojen suuruuksiakäyttäen sanoja enemmän, vähemmän,yhtä monta,paljon ja vähän, sekä kirjoittaa ja käyttäävertailun symboleja >, = ja <.

Luvut ja laskutoimitukset sekä algebra
Oppilas
• tietää lukujen merkityksen määrän ja järjestyksen ilmaisemisessa, lukujen kirjoittamisen
ja lukusuoraesityksen
• hallitsee lukujen hajottamisen ja yhdistämisen, vertailun, summien ja lukujonojen muodostamisen; hän tuntee parilliset ja parittomat luvut
• tuntee ja ymmärtää kymmenjärjestelmän paikkajärjestelmänä sekä osaa käyttää sitä
• ymmärtää yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolaskun sekä osaa soveltaa niitä arkitilanteissa
• osaa etsiä ratkaisuvaihtoehtojen lukumäärän yksinkertaisissa tapauksissa
• tuntee ja osaa esittää konkreettisilla välineillä yksinkertaisia murtolukuja, kuten yksi kahdesosa, yksi neljäsosa jayksi kolmasosa.

Geometria
Oppilas
• tuntee perusmuodot tasokuvioista ja kappaleista, mm. nelikulmio, kolmio, ympyrä, pallo ja kuutio, sekä tietää geometrian peruskäsitteet: piste, jana, murtoviiva, puolisuora, suora ja kulma, ja niiden yhteyden yksinkertaisimpiin tasokuvioihin
• osaa käyttää yksinkertaisia peilauksia ja suurennoksia.

Mittaaminen
Oppilas
• osaa mitata yksinkertaisilla mittavälineillä ja tuntee keskeisimmät suureet, kuten pituus, massa, tilavuus ja aika
• osaa havainnoida tarpeellisen informaation yksinkertaisissa arkipäivän ongelmissa ja osaa käyttää matemaattisia tietojaan ja taitojaan niiden ratkaisemiseen.



7.2.4 YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO

Ympäristö- ja luonnontieto on biologian, maantiedon, fysiikan,kemian ja terveystiedon tiedonaloista koostuva integroitu aineryhmä,jonka opetukseen sisältyy kestävän kehityksen näkökulma.
Opetuksen tavoitteena on, että oppilas oppii tuntemaan ja ymmärtämään luontoa ja rakennettua ympäristöä, itseään ja muita ihmisiä sekä terveyttä ja sairautta.
Ympäristö- ja luonnontiedon opetus tukeutuu tutkivaan ja ongelmakeskeiseen lähestymistapaan, jossa lähtökohtana ovat oppilaan ympäristöön ja oppilaaseen itseensä liittyvät asiat, ilmiöt ja tapahtumat sekä oppilaan aikaisemmat tiedot, taidot ja kokemukset. Kokemuksellisen ja elämyksellisen opetuksen avulla oppilaalle kehittyy myönteinen ympäristö- ja luontosuhde.
Ympäristö- ja luonnontiedon lähestymistavat ja sisällöt valitaan oppilaiden edellytysten ja kehitystason perusteella sekä siten, että opiskelutilanteissa voidaan työskennellä myös maastossa.
Ympäristö- ja luonnontietoon liittyvät käsitteet voidaan jäsentää kokonaisuuksiksi, joissa tarkastellaan oppilasta, ympäröivää maailmaa ja hänen toimintaansa yhteisön jäsenenä. Näiden kokonaisuuksien opiskelu auttaa häntä ymmärtämään omaa ympäristöään sekä ihmisen ja ympäristön välistä vuorovaikutusta.

TAVOITTEET
Oppilas oppii
• tuntemaan luontoa ja rakennettua
• hankkimaan tietoa luonnosta ja ympäristöstä havainnoimalla, tutkimalla ja erilaisia lähdeaineistoja käyttämällä
• tekemään havaintoja eri aisteja ja yksinkertaisia tutkimusvälineitä käyttäen sekä kuvailemaan, vertailemaan ja luokittelemaanhavaintojaan
• tekemään yksinkertaisia luonnontieteellisiä kokeita
• lukemaan ja laatimaan yksinkertaisia karttoja sekä käyttämään kartastoa
• esittämään eri tavoin ympäristöön ja sen ilmiöihin liittyvää tietoa
• suojelemaan luontoa ja säästämään energiavaroja
• psyykkistä ja fyysistä itsetuntemusta, itsensä ja muiden arvostamista ja sosiaalista osaamista
• oppi toimimaan terveyttä edistävällä tavalla
• toimimaan ympäristössään turvallisesti ja itseään suojellen sekä noudattamaan annettuja ohjeita koulussa, lähiympäristössä ja liikenteessä.

KESKEISET SISÄLLÖT
Eliöt ja elinympäristöt
• elottoman ja elollisen luonnon peruspiirteiden tunnistaminen
• erilaisten elinympäristöjen, kuten pihan, puiston, metsän, niityn ja pellon havainnoiminen sekä eliöiden sopeutuminen erilaisiin elinympäristöihin
• oman lähiympäristön tavallisimpien kasvi-, sieni- ja eläinlajien tunnistaminen, kuvaileminen ja luokittelu
• luonnon tarkkailu eri vuodenaikoina
• kasvien ja eläinten elämänvaiheisiin tutustuminen
• ruoan alkuperä ja tuottaminen.

Oma lähiympäristö, kotiseutu ja maapallo ihmisen elinpaikkana
• oman lähiympäristön luonnonilmiöiden havainnoiminen ja tutkiminen sekä vuorokauden ja vuodenaikoihin liittyviin käsitteisiin tutustuminen
• luonnonympäristön ja ihmisen muovaaman ympäristön havainnoiminen ja jäsentäminen sekä ympäristön muutosten tarkasteleminen
• maaston keskeisimpien piirteiden hahmottaminen ja maaston havainnollistaminen eri tavoin sekä erityisesti kartan ilmaisuun tutustuminen
• kotiseutuun ja omaan maakuntaan tutustuminen: niiden luonnonolot ja maisemat sekä rakennettu ympäristö ja ihmisen toiminta
• Suomen, Pohjoismaiden ja muiden lähialueiden tarkasteleminensekä maapallon ymmärtäminen ihmisen elinpaikkana

Ympäristön ilmiöitä
• ääneen ja valoon liittyvien ilmiöiden tutkimista
• lämpöilmiöiden tutkiminen, kuten lämpötilan mittaaminen
• magneettisiin ja sähköisiin ilmiöihin kuten kompassiin, ja hankaussähköön tutustuminen yksinkertaisten tutkimusten avulla.

Ympäristön aineita
• arkielämään kuuluvien aineiden ja esineiden tutkiminen sekä niiden säästävä käyttö ja kierrätys
• ilman ominaisuuksien tutkiminen sekä palaminen ja paloturvallisuus
• veden ominaisuuksien ja olomuodon muutosten tutkiminen sekä veden käyttö ja kiertokulku luonnossa

Ihminen ja terveys
• ihmisen keho sekä kasvun ja kehityksen vaiheet pääpiirteissään
• omasta terveydestä huolehtiminen ja arkipäivän terveystottumukset
• sairastaminen ja tavallisimpia lasten ja nuorten sairauksia, toimiminen hätätilanteissa ja yksinkertaiset ensiaputoimet
• henkinen hyvinvointi ja mielenterveys: perheen ja ystävyyden, tunteiden tunnistamisen ja vuorovaikutuksen merkitys hyvinvoinnille

Turvallisuus
• kiusaamisen ja väkivallan ehkäiseminen, fyysisen koskemattomuuden kunnioittaminen, oman koulun turvallisuus, liikennekäyttäytyminen ja vaaratilanteiden välttäminen, koti- ja vapaa-ajan tapaturmat
• sopimukset ja säännöt, hyvät tavat ja toistenhuomioon ottaminen, rahan käyttäminen ja toisen omaisuuden kunnioittaminen


KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 4. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ
Luonnon tutkimisen taidot
Oppilas osaa
• tehdä havaintoja eri aisteilla sekä kohdistaa huomionsahavaintojen teon kohteen olennaisiin piirteisiin
• luokitella kappaleita, eliöitä ja ilmiöitä niiden erilaisten ominaisuuksien perusteella
• tehdä ohjatusti yksinkertaisia tutkimuksia, jotka kohdistuvat luontoon, luonnon ilmiöihin ja rakennettuun ympäristöön
• käyttää erilaisia tietolähteitä ja pohtia tiedon luotettavuutta
• ilmaista luonnosta ja rakennetusta ympäristöstä hankkimaansa tietoa puhuen, kirjoittaen ja piirtäen

Eliöt ja ympäristöt
Oppilas
• ymmärtää, kuinka elollinen ja eloton luonto eroavat toisistaan, ja osaa kuvata eri elinympäristöjen piirteitäsekä tunnistaa niiden tavallisimpia eliölajeja; oppilas osaa jaotellaeläimet selkärangattomiin ja selkärankaisiin
• tuntee vuodenaikojen vaihtelun piirteet ja osaa kuvata, kuinka eliöt ovat sopeutuneet eri vuodenaikoihin ja erityisesti Suomen talveen
• tietää, mistä ruoka-aineet ovat peräisin ja missä ruoka tuotetaan
• osaa kuvata luonnonympäristön ja rakennetun ympäristön eroja
• ymmärtää kartan ilmaisutavan sekä osaa käyttää kartanluvussa apuna ilmansuuntia, karttamerkkien selitystä ja janamittakaavaa ja laatia yksinkertaisen kartan koulun pihasta ja
omasta lähiympäristöstään
• osaa kuvata kotiseutunsa ja oman maakuntansa luonnonoloja ja ihmisen toimintaa
• ymmärtää kotiseutunsa osana Suomea ja Suomen osanaPohjoismaita sekä ymmärtää avaruudessa pyörivänmaapallon ihmisen elinpaikkana; oppilas osaa hahmottaa Suomea, Pohjoismaitaja muita lähialueita sekä ymmärtää näiden alueidenmaisemallisen rikkauden
• osoittaa kiinnostusta ja vastuullisuutta luontoa ja rakennettua ympäristöä kohtaan ja osaa arvioida ympäristön kauneutta, monimuotoisuutta ja viihtyisyyttä

Ympäristön aineita ja ilmiöitä
Oppilas
• osaa käyttää yksinkertaisia tutkimusvälineitä, kuten luuppia, kelloa, pituusmittoja ja lämpömittaria, sekä käyttää havaintojen teossa myös itse tehtyjä välineitä
• osaa selittää yksinkertaisten laitteiden toimintaa
• osaa rakentaa yksinkertaisen virtapiirin pariston, lampun ja johtimien avulla sekä tuntee kodissa käytettäviä sähkölaitteita; oppilas ymmärtää, että sähkön käyttöön liittyy vaaroja, ja osaa käyttää sähkölaitteitaturvallisesti
• tuntee erilaisia valon, äänen ja lämmön lähteitä sekä tunnistaa ja osaa tutkia valoon, ääneen ja lämpöön liittyviä ilmiöitä kuten äänen eteneminen, valon heijastuminen ja lämmön siirtyminen; hän tuntee myösnäön ja kuulon suojeluun sekä palovammojen ehkäisyynliittyviä toimenpiteitä ja osaa toimia niiden mukaisesti
• osaa tutkia ilman ja veden ominaisuuksia sekä veden olomuodon muutoksia ja kuvailla veden kiertokulkua luonnossa; hän ymmärtää aineen muuttumisen toisiksi aineiksi esimerkiksi kynttilän tai puunpalaessa; oppilas tuntee herkästi syttyviä aineita
• tuntee erilaisten aineiden ja materiaalien ominaisuuksia ja käyttötarkoituksia ja ymmärtää,
että kotona voi olla vahingollisia aineita, kuten lääkkeitä, pesu- ja puhdistusaineita sekä liuottimia ja tupakka- ja alkoholituotteita
• osaa lajitella jätteitä, ei roskaa ympäristöä sekä osaa säästää vettä, sähköä ja lämpöä


Ihminen ja terveys
Oppilas
• tunnistaa kasvun ja kehityksen sekä elämänkulun eri vaiheita, osaa nimetä ihmisen tärkeimmät ruumiinosat ja keskeisiä elintoimintoja
• tuntee terveyttä edistäviä arkikäytäntöjä ja tottumuksia: vuorokausirytmi, ravinto, säännöllinen ruokaileminen, päivittäinen liikunta, riittävä uni ja lepo, oikeat työasennot ja ryhti, pukeutuminen, suun terveys, hygienia
• osaa perussäännöt kohteliaasta käytöksestä ja ryhmässä toimimisesta; hän osaa tunnistaa ja nimetä erilaisia tunteita ja tietää, miten tunteiden ilmaisua voidaansäädellä
• osaa kuvata tavallisimpia sairauksia, niiden oireita ja itsehoitoa; hän tietää lääkkeiden
käytön perussääntöjä; hän osaa yksinkertaisia ensiaputaitoja ja osaa hälyttää tai hakea apua tarvittaessa

Turvallisuus
Oppilas
• osaa kuvata erilaisia kiusaamisen ja väkivallan tunnuspiirteitä; hän tietää yksilön oikeuden fyysiseen koskemattomuuteen ja tunnistaa hyväksytyn ja ei-toivotun kosketuksen erot; tietää, miten tarvittaessa voi hakea apua itselleen ja ketkä auttavat koulussa ja lähiyhteisössä
• tietää ikäkautensa mukaisesti, mikä on luvallista toimintaa ja mikä ei
• tietää ja tunnistaa turvallisuutta uhkaavia vaaratekijöitä lähiympäristössä ja liikuttaessa liikenteessä, vesillä tai jäällä; hän tuntee jalankulkijana ja pyöräilijänä keskeiset liikennesäännöt ja ymmärtää, miksi sovittuja ohjeita ja sääntöjä pitää noudattaa



7.2.5 USKONTO

KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT
Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä. Uskontoa käsitellään yhtenä inhimillisen kulttuurin vaikuttavana pohjavirtana. Uskonnon opetuksessa korostetaan oman uskonnon tuntemista sekä valmiutta kohdata muita uskontoja ja katsomuksia, etenkin suomalaisessa yhteiskunnassa vaikuttavia katsomusperinteitä.
Uskonnon opetuksen tehtävänä on tarjota oppilaalle tietoja, taitoja ja kokemuksia, joista hän saa aineksia identiteetin ja maailmankatsomuksen rakentamiseen. Opetus antaa valmiuksia kohdata uskonnollinen ja eettinenulottuvuus omassa ja yhteisön elämässä.

Opetuksen tavoitteena on
• perehdyttää omaan uskontoon
• perehdyttää suomalaiseen katsomusperinteeseen
• tutustuttaa muihin uskontoihin
• kasvattaa eettisyyteen

EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO
Evankelisluterilaisen uskonnon opetuksen lähtökohtana on tutustuttaa oppilas monipuolisesti uskonnolliseen kulttuuriin ja tuoda esiin oppilaan kehityksen ja kasvun kannalta keskeisiä tekijöitä.
Oppilasta autetaan ymmärtämään uskonnon merkitystä hänelle itselleen sekä näkemään uskontojen vaikutuksia yhteiskunnassa ja kulttuurissa. Opetuksen tavoite on laaja-alainen uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys.

VUOSILUOKAT 1–2
Evankelisluterilaisen uskonnon opetuksen ydintehtävänä vuosiluokilla 1–2 on aineksien tarjoaminen oppilaan maailmankatsomuksen rakentumiseksi. Keskeisessä asemassa opetuksessa ovat oppilaita ympäröivään uskonnolliseen maailmaan tutustuminen tietojen ja omien kokemusten kautta, Raamattuun tutustumista sekä oppilaiden rohkaisemista  eettiseen arviointiin ja siitä nousevaan vastuullisuuteen.

TAVOITTEET
Oppilas
• tutustuu Raamattuun
• oppii yhdistämään kirkkovuoden ja Jeesuksen elämänkaaren
• tutustuu luterilaiseen kirkkoon ja seurakunnan toimintaan
• tutustuu muihin kristillisiin kirkkoihin ja ympäröiviinuskonnollisiin ja ei-uskonnollisiin katsomuksiin
• oppii eettisten asioiden pohdintaa, omien tunteiden ja kokemustenjakamista , luottamusta elämään ja itseensä

KESKEISET SISÄLLÖT
Luottamus ja turvallisuus
• oppilaiden kokemuksista ja elämäntilanteista nousevia elämään ja kuolemaan liittyviä asioita
• Jumala Isänä ja Luojana

Arvokas ja ainutlaatuinen elämä
• minun juureni; perheen ja suvun arvoja ja perinteitä
• toisen ihmisen ja luonnon kunnioitus, valintojen tekeminen ja vastuullisuus
• teemaan liittyviä Raamatun kertomuksia
• suvaitsevaisuus, alustava tutustuminen niihin kirkkoihin, uskontoihin ja vähemmistöihin, jotka liittyvät oppilaiden elämään

Raamatun kertomuksia ja opetuksia

Eettisyyteen kasvaminen
• ihmisen arvo erityisesti luomisen näkökulmasta ja kultainen sääntö
• yhdessä elämisen kysymykset ja oikeudenmukaisuus

Luterilaisen kirkon elämä
• seurakunta oppilaan elämässä
• kirkko- ja kalenterivuoden juhlia ja niihin liittyviä kristillisiä sisältöjä ja tapoja
• seurakunnan keskeisiä toimintoja
• virret ja muut hengelliset laulut

Oppilaita ympäröivä uskonnollinen maailma
• oppilaiden kohtaamat uskonnot ja kirkot Suomessa ja maailmalla
• juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin yhteisiä ja erilaisia piirteitä.


KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 5. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ
Oppilas tuntee tiedonhankinnan pohjaksi keskeiset asiat kristinuskosta ja Suomen evankelisluterilaisesta kirkosta
Oppilas
• tuntee Raamatun keskeisiä kertomuksia
• ymmärtää pääpiirteissään kristinuskon syntytapahtumat
• tuntee Suomen evankelis-luterilaisen kirkon peruspiirteet ja omanalueensa kotiseurakunnan
• tuntee Suomen evankelis-luterilainen kirkon kuuluvan kirkkojen suureen perheeseen ja tuntee myös muita kristillisiä kirkkoja ja yhteisöjä

Oppilas
• ymmärtää uskonnollisen kielenkäytön luonnetta
• tunnistaa uskonnollisia symboleja, käsitteitä ja kielikuvia
• näkee uskontojen vaikutuksia omassa elämässään ja lähiympäristössään
• oppilas hahmottaa alustavasti uskon ja tiedon perusluonnetta
• oppilas osaa tarkastella itselleen läheisiä elämänkysymyksiä

Oppilas
• kykenee eettiseen pohdintaan
• tunnistaa moraaliseen päätöksentekoon vaikuttavia tekijöitä ja ottaa niitä huomioon omassa elämässään


ORTODOKSINEN USKONTO
Ortodoksisessa uskonnonopetuksessa keskeistä on oppilaan ortodoksisen identiteetin vahvistaminen ja ylläpitäminen. Oppilasta autetaan ymmärtämään uskonnon merkitystä hänelle itselleen sekä näkemään uskonnon vaikutuksia yhteiskunnassa jakulttuurissa. Lisäksi opetuksessa pyritään uskonnollisen jakatsomuksellisen yleissivistyksen saavuttamiseen.

VUOSILUOKAT 1–5
Ortodoksisen uskonnon opetuksen ydintehtävänä vuosiluokilla 1–5 on tietojen, taitojen ja kokemisen kautta tarjota oppilaalle aineksia oman maailmankatsomuksensa rakentumiseksi ja eettisesti vastuuntuntoiseksi ihmiseksi kasvamiseksi.

TAVOITTEET
Oppilas
• vahvistaa ortodoksista identiteettiään perehtymällä ortodoksiseen kirkkovuoteen, pyhien
ihmisten elämään, liturgiseen elämään, ortodoksisen kristillisyyden peruskäsitteisiin ja oman
seurakunnan toimintaan
• tutustuu uskonopin peruskysymyksiin
• perehtyy Raamatun kertomuksiin ja niiden sanomaan ja oppii pohtimaan Raamatusta ja
oppilaan omasta elämästä nousevia eettisiä kysymyksia
• tutustuu muihin kristillisiin kirkkoihin ja ympäröiviinuskonnollisiin ja ei-uskonnollisiin
katsomuksiin

KESKEISET SISÄLLÖT
Kirkkovuosi ja pyhät ihmiset
• Pyhät ajat ja kirkkovuoden suuret ja keskisuuret juhlat
• oman kirkon ja oppilaan oma suojeluspyhä
• paastot sekä niihin liittyvät eettiset kysymykset
• kirkon suuria opettajia ja marttyyreja

Kirkon jäsenenä
• ortodoksinen perinne perheessä, koulussa, kotipaikkakunnalla, Suomessa, maailmassa
• oman seurakunnan toimintamuodot, erityisesti jumalanpalvelukset ja seurakunnan lapsityö
• luostarien toiminta
• kirkollisia järjestöjä
• lähiympäristön muita kirkkoja ja uskontoja
• oppilaiden kohtaama uskonnollisuus Suomessa ja maailmalla
• juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin yhteisiä ja eriyttäviä piirteitä

Raamattu pyhänä kirjana
• alkukertomukset ja patriarkkakertomukset
• Egyptistä luvattuun maahan
• Jeesuksen elämä ja opetukset
• evankeliumien kirjoittajat
• ylösnousemus ja uusi elämä
• Uuden testamentin ajanhistoriaa

Liturginen elämä
• Jumalanpalvelusten toimittajat ja liturgia-jumalanpalvelus
• sakramentteja, erityisesti kaste, mirhalla voitelu, katumus ja ehtoollinen
• kirkkomusiikki: tropareja, jumalanpalvelusveisuja ja muiden pyhien toimitusten veisuja
• kirkko rakennuksena ja pyhänä paikkana
• ikoni kuvana ja pyhänä esineenä

Uskonoppi ja eettisyyteen kasvaminen
• Ihminen Jumalan kuvana ja kaltaisena
• Pyhän Kolminaisuuden persoonat ja niiden erityispiirteet
• pelastus ja iankaikkinen elämä
• kirkko ja seurakunta
• kymmenen käskyn etiikka


KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 5. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ
Oppilas tuntee tiedon hankinnan pohjaksi keskeiset asiat ortodoksisuudesta
Oppilas
• tuntee ortodoksisen kirkkovuoden paasto- ja juhlaperinteen sekä kykenee seuraamaan
kirkkovuotta omassa elämässään
• tuntee ortodoksisen ihmisnäkemyksen sekä ortodoksisen kristillisyyden muita peruskäsitteitä ja pystyy soveltamaan niitä omassa elämässään
• tuntee liturgiajumalanpalveluksen merkityksen osana ortodoksikristityn elämää.

Oppilas tuntee Raamatun keskeisiä kertomuksia
Oppilas
• tuntee pääpiirtein Vanhan ja Uuden Testamentin erilaisen luonteen
• tuntee Kristuksen opetuksia ja elämänvaiheet
• osaa pohtia Raamatun kertomusten kautta sekä omasta elämästä nousevia eettisiä kysymyksiä  ja osaa ottaa niitä huomioon omassa elämässään

Oppilas osaa käyttää uskonnollista tietoa
Oppilas
• tuntee ortodoksisen uskonopin keskeisiä peruskäsitteitä
• tuntee ortodoksista traditiota osana ortodoksikristityn elämää
• hänellä on käytössään aineksia ortodoksisen identiteetin vahvistamiseksi
• kykenee vahvistamaan ortodoksista identiteettiään.

Oppilas tuntee oman uskonnon sekä lähiympäristön uskontoja
Oppilas
• tuntee ortodoksisen kirkon erityispiirteitä
• tunnistaa oman perheen uskonnollisen taustan
• tuntee oman kotiseurakunnan toimintaa
• tuntee lähiympäristössä olevia muita kristillisiä kirkkoja ja yhteisöjä.





5.2.6 ELÄMÄNKATSOMUSTIETO

Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen kokonaisuus, jonka lähtökohtiin kuuluu filosofiaa sekä yhteiskunta- jakulttuuritieteitä. Elämänkatsomustiedon opetuksessa ihmisetymmärretään kulttuuriaan uusintavina ja luovina toimijoina,jotka kokevat ja tuottavat merkityksiä keskinäisessä vuorovaikutuksessa.Opetuksessa katsomuksia, inhimillisiä käytäntöjäja niitä koskevia merkityksiä pidetään yksilöiden,yhteisöjen ja kulttuuriperinnön vuorovaikutuksen tuloksina. Elämänkatsomustiedossapainotetaan ihmisten kykyä tutkia maailmaansa ja ohjata aktiivisestiomaa elämäänsä.
Opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle aineksia kasvaa itsenäiseksi, suvaitsevaiseksi, vastuulliseksi ja arvostelukykyiseksi yhteisönsä jäseneksi. Elämänkatsomustiedon opetus tukee kasvua täysivaltaiseen demokraattiseen kansalaisuuteen, joka globalisoituvassa ja nopeasti muuttuvassa yhteiskunnassa edellyttää eettisen ajattelu- ja toimintakyvyn kehittämistä, niihin liittyviä laaja-alaisia tietoja ja taitoja sekä katsomuksellisen ja kulttuurisen yleissivistyksen kartuttamista.
Elämänkatsomustiedon opetusta ohjaa käsitys oppilaiden mahdollisuudesta kasvaa vapaiksi, tasa-arvoisiksi ja kriittisiksi hyvän elämän rakentajiksi.

VUOSILUOKAT 1–5
Opetuksen ydintehtävänä on tukea lapsen kasvua ja antaa hänelle välineitä tutkia ja rakentaa
elämänkatsomustaan ja maailmankuvaansa.

TAVOITTEET
Tavoitteena on edistää oppilaan pyrkimystä
• etsiä ja rakentaa identiteettiään ja elämänkatsomustaan ja sen myötä oppia hahmottamaan kokonaisuuksia, kasvaa kohtaamaan epävarmuutta ja kehittää taitojaan ilmaista itseään
• kehittää arvostelukykyään ja kykyään eettiseen toimintaan ja oppia huomaamaan kohtaamiensa arkipäivän tilanteiden eettiset ulottuvuudet ja käyttämään eettisen ajattelun taitoja ja katsomuksellista harkintaa
• tutustua ihmisoikeuksien, suvaitsevaisuuden, oikeudenmukaisuuden ja kestävän kehityksen periaatteisiin ja oppia kantamaan vastuutaitsestään, toisista ihmisistä, yhteisöstä ja luonnosta
• tutustua lähiympäristönsä katsomuksiin ja kulttuureihin.

KESKEISET SISÄLLÖT
Sisällöistä muodostetaan opintokokonaisuuksia, joiden tulee sisältää aineksia seuraavista aihepiireistä.
Vuosittain käsiteltävät sisällöt voivat vuorotella opetusryhmien koostumuksen mukaan.

Ihmissuhteet ja moraalinen kasvu
• toisen kohtaaminen ja hänen asemaansa asettautuminen
• hyvä, oikea ja väärä, oikean ja väärän erottaminen, ihmisen hyvyys
• ystävyyden sisältö ja merkitys elämässä
• oikeudenmukaisuus, oikeudenmukaisuuden toteutuminen jokapäiväisessä elämässä, rikkaus ja köyhyys maailmassa
• ajattelun vapaus, uskonnon- ja elämänkatsomuksen vapaus, suvaitsevaisuus ja syrjintä
• hyvä elämä, arvo ja normi, vastuu ja vapaus elämässä.

Itsetuntemus ja kulttuuri-identiteetti
• kuka olen ja mitä osaan, elämänvaiheet ja toiveet
• erilaisia elämäntapoja, suvaitsevaisuus ja monikulttuurisuus
• suomalainen kulttuuri ja suomalaiset kulttuurivähemmistöt, maailman kulttuuriperintö
• elämänkatsomus, uskomus, luulo, tieto ja ymmärrys,erilaisia elämän- ja maailmankatsomuksia.

Yhteisö ja ihmisoikeudet
• yhteiselämän perusteita, sääntö, sopimus, lupaus, luottamus, rehellisyys ja reiluus, kultainen sääntö
• lasten oikeudet, oikeus ja velvollisuus, ihmisoikeudet
• tasa-arvo ja rauha, demokratia, tulevaisuuden maailma
• etiikan perusteita, teon moraalinen oikeutus, teon tarkoitus ja seuraus, oman elämäni eettisiä ongelmia ja niiden ratkaisuja

Ihminen ja maailma
• ympäristö ja luonto, eloton ja elävä, kauneusluonnossa
• elämän synty ja kehitys, kertomuksia maailman synnystä, maa ja maailmankaikkeus, elämän erilaisia muotoja, syntymä, elämä ja kuolema luonnossa
• luonnon tulevaisuus ja kestävä kehitys, erilaiset aikakäsitykset ja niiden merkitys ihmisten elämässä, maailmanperintö ja ympäristö


KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 5. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ
Ihmissuhteet ja moraalinen kasvu
Käsitteiden hallinta ja käyttö
Oppilas
• kykenee arvioimaan erilaisten tilanteiden moraalisia vaatimuksia ja teon moraalista oikeutusta
• ymmärtää tekevänsä väärin toimiessaan vastoin omaksumiaan periaatteita
Tiedon hankinta ja soveltaminen
Oppilas
• kykenee tutkimaan moraalisia ongelmia yhdessä muiden kanssa ja hyväksyy erilaisten toimintalähtökohtien olemassaolon
• ymmärtää, että konflikteihin on löydettävissä väkivallattomia ratkaisuja.

Itsetuntemus ja kulttuuri-identiteetti
Käsitteiden hallinta ja käyttö
Oppilas
• tunnistaa katsomuksellisia kysymyksiä
• osaa käyttää oppiaineen keskeisiä käsitteitä (elämänkatsomus, kulttuuri, vähemmistö).
Tiedon hankinta ja soveltaminen
Oppilas
• rohkenee esittää omia näkemyksiään ja ymmärtää, että näkemyksiä tulee perustella
• pystyy hahmottamaan katsomusvapauden merkityksen omassa elämässään
• osaa hahmottaa suomalaisuuden osana maailman kulttuurista monimuotoisuutta.

Yhteisö ja ihmisoikeudet
Käsitteiden hallinta ja käyttö
Oppilas
• tuntee ihmisoikeuksien, suvaitsevaisuuden ja oikeudenmukaisuuden periaatteita.
Tiedon hankinta ja soveltaminen
Oppilas
• ymmärtää yhteisten sääntöjen merkityksen
• ymmärtää yksilöllisen vastuullisuuden ja sen,että yksilö kuuluu erilaisiin yhteisöihin

Ihminen ja maailma
Käsitteiden hallinta ja käyttö
Oppilas
• tuntee erilaisia maailmaa ja ihmisen paikkaa koskevia selityksiä
Tiedon hankinta ja soveltaminen
Oppilas
• ymmärtää luonnon ja ympäristön tärkeyden ihmiselle
• osaa toimia luontoa kunnioittaen ja on omaksunut kestävän kehityksen periaatteita



7.2.7 MUSIIKKI

Musiikin opetuksen tehtävänä on auttaa oppilasta löytämään musiikin alueelta kiinnostuksen
kohteensa sekä rohkaista oppilasta musiikilliseen toimintaan, antaahänelle musiikillisen ilmaisun välineitä ja tukea hänenkokonaisvaltaista kasvuaan. Opetuksen tehtävänä on myössaattaa oppilasymmärtämään, että musiikki on erilaistaeri aikoinaja eri paikoissa.. Opetuksessatulee ottaa huomioon, ettämusiikin ymmärtämisenperustana ovatmusisoinnin ja musiikin kuuntelunyhteydessä saadut merkityksellisetkokemukset.Musiikin opetus antaavälineitä oppilaan oman musiikillisenidentiteetinmuodostumiseenprosessissa, jossa rakentuu arvostava ja uteliassuhtautuminenerilaisiinmusiikkeihin. Musiikillisia taitoja kehitetäänpitkäjänteisellä,kertaamiseenperustuvalla harjoittelulla.Yhdessä musisoiminen kehittääsosiaalisiataitoja, kuten vastuullisuutta,rakentavaa kriittisyyttäsekä taidollisenja kulttuurisen erilaisuudenhyväksymistäja arvostamista.
Oppilaan kokonaisvaltaisen ilmaisun kehittymistä tulee tukea myös etsimällä yhteyksiä muihin
oppiaineisiin.

VUOSILUOKAT 1–2
Vuosiluokilla 1–2 musiikin opetuksessa on keskeistä oppilaiden musiikillisen ilmaisun kehittäminen leikinomaisessa ja kokonaisvaltaisessa toiminnassa. Opetuksen tulee antaa oppilaalle kokemuksia monenlaisista äänimaailmoista ja musiikeista sekä rohkaista häntä ilmaisemaan ja toteuttamaan omia mielikuviaan.

TAVOITTEET
Oppilas oppii
• käyttämään luontevasti omaa ääntään ja ilmaisemaan itseään laulaen, soittaen ja liikkuen sekäryhmässä että yksin
• kuuntelemaan ja havainnoimaan keskittyneesti ja aktiivisesti ääniympäristöä ja musiikkia
• käyttämään ääniä sekä rytmisiä ja melodisia aiheita musiikillisen keksinnän aineksina
• ymmärtämään musiikillisen maailman monimuotoisuutta
• toimimaan musisoivan ryhmän jäsenenä sekä musiikin kuuntelijana

KESKEISET SISÄLLÖT
• äänenkäytön harjoituksia puhuen, loruillen jalaulaen, ikäkauteen sopivia laululeikkejä ja
lauluohjelmistoa sekä moniäänisyyteen valmentavia lauluharjoituksia
• keho-, rytmi-, ja melodiasoittimilla yhteissoittoon valmentavia harjoituksia, erityisesti
perussyketajua kehittäviä harjoituksia, joiden yhteydessäkehitetään myös soittotekniikkaa;
lisäksi ostinatorytmejä, säestystehtäviä ja yhteissoitto-ohjelmistoa
• monenlaisen musiikin kuuntelua erilaisia aktivointikeinoja käyttäen sekä omien elämysten,
mielikuvien ja kokemusten kuvailua
• äänten sekä rytmisten ja melodisten aiheiden käyttämistä musiikillisen keksinnän aineksina
• musiikin elementteihin – rytmi, melodia, harmonia, dynamiikka, sointiväri ja muoto – liittyvää
peruskäsitteistöä musisoinnin, kuuntelun, liikunnan ja musiikillisen keksinnän yhteydessä
• laulu-, soitto- ja kuunteluohjelmistoa, joka tutustuttaa oppilaansekä suomalaisen että muiden maiden ja kulttuurien musiikkiin sisältäen esimerkkejä eri aikakausilta ja eri musiikin lajeista


KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 4. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ
Oppilas
• osaa käyttää ääntään niin, että hän pystyy osallistumaan yksiääniseen yhteislauluun
• hahmottaa musiikin perussykkeen niin, että pystyy osallistumaan soittamisen harjoitteluun ja yhteissoittoon
• osaa toimia musisoivan ryhmän jäsenenä ottaen huomioon muut ryhmän jäsenet
• hallitsee lauluohjelmistoa, josta osan ulkoa
• osaa yksin ja ryhmän jäsenenä ääntä, liikettä, rytmiä tai melodiaa käyttäen keksiä omia musiikillisia ratkaisuja esimerkiksi kaiku-, kysymys/vastaus- ja soolo/tutti-harjoituksissa
• tunnistaa kuulemaansa musiikkia ja osaa ilmaista kuuntelukokemustaan verbaalisesti, kuvallisesti tai liikkeen avulla






7.2.8 KUVATAIDE

Peruskoulun kuvataideopetuksen tehtävänä on tukea oppilaan kuvallisen ajattelun ja esteettisen ja eettisen tietoisuuden kehittymistä sekä antaa valmiuksia omaan kuvalliseen ilmaisuun. Keskeistä kuvataideopetuksessa on ymmärtää visuaalisen kulttuurin ilmenemismuotoja yhteiskunnassa:
taidetta, mediaa ja ympäristöä. Opetuksen tavoitteena on,että oppilaalle syntyy henkilökohtainen suhde taiteeseen. Kuvataiteenopetus luo perustaa suomalaisen, oppilaan oman ja hänelle vieraidenkulttuureiden visuaalisen maailman arvostamiselle ja ymmärtämiselle.
Taiteellisen ilmaisun ja toiminnan lähtökohtina ovat ympäristön kuvamaailma, aistihavainnot, mielikuvat ja elämykset. Opetuksen tavoitteena on kehittää mielikuvitusta ja edistää oppilaiden luovan ongelmanratkaisun ja tutkivan oppimisen taitoja. Aihepiirit kytketään oppilaalle merkityksellisiin kokemuksiin ja sisältöihin. Kuvataiteen opetuksessa tulee ottaa huomioon oppiaineen sisäinen integraatio, jolloin ilmaisulliset, taidolliset ja tiedolliset tavoitteet toteutuvat samanaikaisesti kuvallisissa harjoituksissa. Oppiaineelle on ominaista teemallisuus, joka mahdollistaa kiireettömän ilmapiirin ja pitkäjänteisen työskentelyn.

VUOSILUOKAT 1–2
Kuvataiteen opetuksessa vuosiluokilla 1–2 tulee harjoittaa monipuolisesti aistihavaintojen tekoa ja mielikuvituksen käyttöä. Lähestymistapa on leikinomainen. Kuvailmaisun perustaidot sekä kuvataiteelle ominaisten työtapojen ja materiaalien käyttö ovat opetuksen perussisältöä. Opetuksessa painotetaan kuvataiteellista prosessia, jonka osia ovat suunnittelu, luonnostelu, työn toteuttaminen ja arviointi. Oppilasta kannustetaan töidensä viimeistelyyn ja niiden säilyttämiseen.

TAVOITTEET
Oppilas oppii
• kuvallisessa ilmaisussa tarvittavia taitoja ja tietoja: havaintojen tekoa, mielikuvien prosessointia, kuvittelun, keksimisen ja luovan ongelmanratkaisun taitoja, esteettisten valintojen tekoa ja niiden perustelua sekä omien tavoitteiden asettelua
• kuvan tekemisen ja tilan rakentamisen taitoja ja materiaalin tuntemusta
• tarkastelemaan omia ja toisten tekemiä kuvia ja keskustelemaan niistä sekä arvostamaan erilaisia näkemyksiä taiteesta ja kuvallisesta viestinnästä
• tuntemaan oman kulttuurinsa ja omassa kokemuspiirissäänolevien vieraiden kulttuurien
kuvallista perinnettä, nykytaidetta, suomalaista rakennusperinnettä, arkkitehtuuria ja muotoilua sekä oman kotipaikkakuntansa tärkeitä rakennuksia ja luonnonympäristöjä
• arvioimaan ympäristönsä esteettisiä arvoja, viihtyisyyttä ja toimivuutta
• tarkastelemaan eri medioiden merkitystä omassa elämässään
• käyttämään kuvallisen viestinnän välineitä ja ymmärtämään todellisen ja kuvitteellisen maailmaneroja
• ymmärtämään, että taiteesta ja kuvallisesta viestinnästä on erilaisia näkemyksiä, sekä keskustelemaan omista ja muiden töistä kuvataiteen käsittein.

KESKEISET SISÄLLÖT
Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu
• kuvailmaisun keinot, tekniikat ja ilmaisutavat, maalaaminen, piirtäminen, grafiikka, muovailu ja rakentelu
• sommittelun elementit: viiva, väri, muoto, tila, liike ja aika
• kuvien tarkastelu ja arvioiminen ja niistä keskustelu kuvataiteen käsittein

Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen
• oman paikkakunnan museo- ja taidenäyttelyvierailut tai taiteilijan työhön tutustuminen
• taidekuvien tarkastelua tekemällä omia kuvia ja keskustelemalla kuvista
• suomalais-kansallisia mestareita, esimerkkejä eri aikakausien taiteesta ja nykytaide

Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu
• lähiympäristön luonto, rakennukset ja ympäristön muutosten tunnistaminen
• esineet, esineiden suunnittelu ja valmistaminen
• kolmiulotteinen rakentaminen, ympäristösuunnitelmien valmistaminen ja pienoismallit

Media ja kuvaviestintä
• kuvakerronnan perusteita
• kuvitus, sarjakuva ja mainoskuva
• television, tietokonepelien, elokuvien, sarjakuvien ja mainonnan visuaalisten viestien kriittinen tarkastelu ja tutkiminen


KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 4. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ
Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu
Oppilas
• osaa antaa kuvallisen muodon ajatuksilleen, tunteilleen ja mielikuvilleen sekä muuntaa havaintojaan kuviksi
• osaa käyttää keskeisiä välineitä jatekniikoita omassa kuvan tekemisessään sekä käyttääluonnostelua työskentelynsä apuna
• osaa huolehtia työvälineistä ja materiaaleista
• osaa sommittelun perusteita



Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen
Oppilas
• osaa keskustella omista ja toisten tekemistä kuvista sekä perustella omia taidemieltymyksiään
• tietää, mitä taiteilijat, arkkitehdit ja suunnittelijat tekevät, tuntee joidenkin suomalaisten
taiteilijoiden teoksia
• osaa toimia museossa ja taidenäyttelyssä
• osaa ohjatusti käyttää tietolähteinä taideteoksia, ympäristön kuvia, luonnon ja rakennettua
ympäristöä, kirjoja, lehtiä, museoita, gallerioita ja tietoverkkoa

Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu
Oppilas
• tunnistaa ja osaa arvioida esteettisiä ja eettisiä arvoja omassa lähiympäristössä ja koulussa
• tuntee suunnittelun ja muotoilun perusteita
• osaa työskennellä suunnitelmia tehdessään yksin ja vuorovaikutuksessa muiden kanssa

Media ja kuvaviestintä
Oppilas
• osaa arvioida omaa median käyttöään, tehdä omia valintoja ja perustella näkökantojaan
• osaa havaita ja arvioida todellisen ja kuvitteellisen maailman eroja
• osaa käyttää joitakin kuvaviestinnän välineitä



5.2.9 KÄSITYÖ

Käsityön opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaan käsityötaitoa niin, että hänen itsetuntonsasen varassa kasvaa ja hän kokee iloa ja tyydytystä työstään. Lisäksi hänen vastuuntuntonsa työstä ja materiaalin käytöstä lisääntyy ja hän oppii arvostamaan työn ja materiaalin laatua ja suhtautumaan arvioiden ja kriittisesti sekä omiin valintoihinsa että tarjolla oleviin virikkeisiin, tuotteisiin ja palveluihin.
Opetus toteutetaan oppilaan kehitysvaihetta vastaavin aihepiirein kokeillen, tutkien ja keksien, edeten kohti kokonaisen käsityöprosessin hallintaa. Käsityön opetuksen tehtävänä on ohjata oppilasta suunnitelmalliseen, pitkäjänteiseen ja itsenäiseen työntekoon, kehittää luovuutta, esteettisiä, teknisiä ja fyysis-motorisia kykyjä, ongelmanratkaisutaitoja sekä ymmärrystä teknologian arkipäivän ilmiöistä. Oppilasta johdatetaan tutustumaan suomalaiseen ja myös muiden kansojen käsityön kulttuuriperinteeseen.

VUOSILUOKAT 1–2
Käsityön opetuksen ydintehtävä vuosiluokilla 1–2 on perehdyttää oppilas arkielämässä tarpeellisiin käsityötietoihin ja -taitoihin sekä herättää hänen kriittisyytensä, vastuuntuntonsa ja laatutietoisuutensa työskentelyssä ja materiaalivalinnoissa. Oppilasta autetaan omaksumaan suunnittelutaitoja, ja hänelle annetaan perusvalmiudet suunnitelmiensa toteuttamiseen oppimisen edetessä kohti kokonaisen käsityöprosessin hallintaa. Häntä ohjataan käyttämään käsityössä tarvittavia perustyövälineitä sekä erilaisia koneita turvallisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Hänen pitkäjänteisyyttään ja ongelmanratkaisutaitojaan kehitetään sekä ryhmässä että itsenäisessä työskentelyssä.
Saavutettu taidon kehittyminen ja hallinnan kokemus antavat työniloa, ja oppilaassa
syntyy myönteinen asenne työn tekemistä ja opiskelua kohtaan.

TAVOITTEET
Oppilas
• oppii tuntemaan käsityöhön liittyviä käsitteitä ja käyttämään erilaisia materiaaleja, työvälineitä ja menetelmiä
• oppii käsityön perustekniikoita ja tuotesuunnittelua sekä harjaantuu niiden edellyttämissä taidoissa, jolloin myös hänen ajattelun taitonsa ja luovuutensa kehittyvät
• oppii avaruudellista hahmottamista suunnitellessaan ja toteuttaessaan käsityötuotettaan
• oppii kiinnittämään huomiota tuotteiden esteettisiin ominaisuuksiin, väreihin ja muotoihin
• oppii vähitellen hallitsemaan kokonaisen käsityöprosessin
• tutustuu ympäröivän yhteiskunnan teknologiajärjestelmiin
• omaksuu positiivisen asenteen työsuojeluun, oppii turvallista työvälineiden käyttöä sekä oppii huolehtimaan oppimisympäristönsä viihtyisyydestä
• oppii arvioimaan ja arvostamaan omaa ja muiden työtä

KESKEISET SISÄLLÖT
• arkipäivän elämän keskeisiä tekstiili- ja teknisen työn materiaaleja, työvälineitä ja työtapoja
• työskentelyyn ja työtilaan liittyviä turvallisuustekijöitä
• omien töiden suunnittelua ja sen yhteydessä suunnitelmien toteuttamiseen tarvittavien tekniikoiden kokeilua ja harjoittelua
• perinnekäsitöitä
• oppilasta lähellä, luonnossa ja rakennetussa ympäristössä esiintyviä ilmiöitä
• materiaalin ja tuotteiden huolto, kunnostus ja korjaus sekä kierrätys ja uudelleen käyttö

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 4. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ
Oppilas
• osaa ohjatusti suunnitella toteuttamiskelpoisen tuotteen
• työskentelee ohjattuna tarkoituksenmukaisesti suunnitelmaansa toteuttaen ja työturvallisuuden huomioon ottaen
• hallitsee käsityön perustekniikoita, tuntee keskeisiä käsitteitä ja tunnistaa perusmateriaaleja
• pyrkii työskentelemään pitkäjänteisesti sekä ryhmän jäsenenä että itsenäisesti, haluaa kehittyä käsityöntekijänä ja tuntee vastuunsa yhteisistätyövälineistä ja työtilojen viihtyisyydestä
• arvioi ja arvostaa omaa ja toisten työskentelyä, oppimista sekä työn tuloksia
• suhtautuu myönteisesti omaan ja muiden kansojen kulttuuriperintöön



5.2.10 LIIKUNTA

Liikunnan opetuksen päämääränä on antaa oppilaille sellaisia taitoja, tietoja ja kokemuksia, joiden pohjalta on mahdollistaomaksua liikunnallinen elämäntapa. Tämä edellyttääyksilöllisten kehittymismahdollisuuksien huomioon ottamista osana ryhmäopetusta.
Liikunnanopetuksen tehtävänä on vaikuttaa myönteisesti oppilaan fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn ja hyvinvointiin sekä ohjata oppilasta ymmärtämään liikunnan terveydellinen merkitys. Liikunnan opetuksessa tulee ottaa huomioon oppilaan fyysis-motorinen kehitys. Liikunta on toiminnallinen oppiaine, jossa edetään leikin ja taitojen oppimisen kautta kohti omaehtoista harrastuneisuutta.
Liikunnan opetuksessa korostetaan vastuullisuutta, reilua peliä sekä turvallisuutta. Opetuksessa ohjataan myös tutustumaan kansalliseen ja kansainväliseen liikuntakulttuuriin. Liikunnan opetuksen yhtenä tehtävänä on myös opastaa käyttäytymään turvallisesti liikenteessä. Opetuksessa otetaan huomioon luonnon olosuhteet ja vuodenajat, paikalliset olosuhteet sekä lähiympäristön ja koulun tarjoamat mahdollisuudet.

VUOSILUOKAT 1–2
Vuosiluokkien 1–2 liikunnan opetuksessa tulee ottaa huomioon oppilaan valmiudet sekä yksilölliset kehitysmahdollisuudet. Opetus toteutetaan leikinomaisesti kannustavassa ilmapiirissä kohti lajitaitoja niin sisä- kuin ulkoliikunnassakin. Liikunnan opetuksen tulee antaa tilaa oppilaan aktiivisuudelle, mielikuvitukselle ja oivalluksille.

TAVOITTEET
Oppilas
• kokee liikunnan ja oppimisen iloa
• oppii monipuolisesti liikunnan motorisia perustaitoja ja saa virikkeitä harrastaa liikuntaa
• oppii turvalliset liikuntatavat ja uimataidon alkeet (25m)
• harjaantuu sekä itsenäisen työskentelyn taidoissaan että yhteistyötaidoissaan kannustavassa ilmapiirissä ilman keskinäisen kilpailun korostumista
• oppii hyvää käytöstä, sovittujen sääntöjen noudattamista ja reilun pelin henkeä
• oppii toimimaan pitkäjänteisesti ja suhtautumaan realistisesti omiin suorituksiinsa
• oppii pukeutumaan tarkoituksenmukaisesti liikuntaa varten sekä huolehtimaan puhtaudestaan

KESKEISET SISÄLLÖT
• perusliikuntaa, voimistelua välineillä ja telineillä
• musiikkiliikuntaa, leikkiä ja pikkutansseja
• eri palloilulajeja sekä niiden viitepelejä ja pienpelejä
• vesiliikuntaa, kuten veteen totuttautumista, vesileikkejä jauintiharjoituksia
• luontoliikuntaa
• talviliikuntaa kuten luistelua ja hiihtoa

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 4. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ
Oppilas
• hallitsee motoriset perustaidot ja osaa käyttää niitä monipuolisesti eri liikuntamuodoissa
• osaa joitakin perus-, väline ja telinevoimistelun liikkeitä
• osaa joitakin pallopelejä sekä käsitellä pelivälinettä myös leikkeihin ja harjoituksiin sovellettuna
• osaa luistelussa liukumisen, eteenpäin luistelun ja jarrutuksen
• osaa hiihdossa perinteisen hiihdon ja luisteluhiihdon sekä mäenlaskun alkeita
• osaa liikkua luonnossa alkeiskarttaa hyväksi käyttäen ja luontoa kunnioittaen
• pystyy uimaan vähintään 50 metriä
• osaa ilmaista itseään luovasti liikunnan avulla ja liikkua jonkin rytmin tai musiikin mukaan
• toimii itsenäisesti ja ryhmässä sovittujen ohjeiden mukaan sekä osallistuu vastuullisesti ja yritteliäästi liikunnan opetukseen



5.2.11 OPPILAANOHJAUS

Oppilaanohjauksen tehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja kehitystä siten, että oppilas kykenee
edistämään opiskeluvalmiuksiaan ja sosiaalista kypsymistään sekä kehittämään elämänsuunnittelun kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja. Ohjauksen tuella oppilas tekee omiin kykyihinsä ja kiinnostuksiinsa perustuvia opiskelua, koulutusta, arkielämää ja elämänuraa koskevia ratkaisuja.
Oppilaanohjauksen tarkoituksena on edistää koulutyön tuloksellisuutta, lisätä hyvinvointia koulussa sekä ehkäistä syrjäytymistä. Sen avulla edistetään myös koulutuksellista, etnistäja sukupuolten välistä tasa-arvoa.
Oppilaan turvallista siirtymistä opintopolun nivelvaiheissa tulee tukea oppilaanohjaajien ja toisen asteen oppilaitosten ohjauksesta vastaavien opinto-ohjaajien sekä opettajien välisellä yhteistyöllä, joka ylittää oppilaitosten ja kouluasteiden väliset rajat.

TAVOITTEET
Oppilas
• oppii itsenäisyyteen, vastuullisuuteen ja itsetuntemukseen
• oppii yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja
• oppii kehittämään oppimisvalmiuksiaan ja etsimään apua ongelmatilanteissa
• oppii tuntemaan erilaisia oppimistyylejä
• oppii kehittämään opiskelutaitojaan ja oman toiminnan arviointitaitojaan
• saa tukea ja ohjausta koulutuksen eri nivelvaiheissa perusopetuksen


VUOSILUOKAT 1–2
Oppilaanohjauksen tavoitteena on edistää oppilaan opiskeluvalmiuksien kehittymistä ja tukea hänen sosiaalista kasvuaan sekä osaltaan estää oppimisvaikeuksien syntymistä. Sujuvan opiskelun turvaamiseksi ohjauksen on tuettava oppilasta opiskelutaitojen kehittämisessä. Oppilasta tulee ohjata suhtautumaan vastuullisesti koulutyöhönja tehtäviin. Ohjauksen avulla oppilas oppii käyttämään monipuolisia työtapoja ja hankkimaan tietoa erilaisista tietolähteistä.
Oppilaanohjausta toteutetaan vuosiluokkien 1–2 aikana eri oppiaineiden opetuksen ja koulun
muun toiminnan yhteydessä.




8 KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS

Romanit
Romanioppilaiden opetuksessa tulee huomioida Suomen romanien asema etnisenä ja kulttuurisena vähemmistönä. Romanien yhteiskunnallisenintegroitumisen ja uuden vähemmistöoikeuksia koskevan lainsäädännön myötä koulutukseen sekä ainutlaatuisen kieli- ja kulttuuriperinnön säilyttämiseen liittyvät kysymykset tulee ottaa huomioon myös perusopetuksessa. Romanikielen opetuksen tulee edistää kaksoisidentiteetin muodostumista ja lisätä koulunkäynnin laatua.
Romanikielen opetuksen tulee antaa romanioppilaille luonteva mahdollisuus ilmaista omaa
vähemmistöidentiteettiään myös koulussa. Opetuksen tulee edistää romanioppilaiden oman historian ja kielen tuntemusta sekä tietoisuutta romaneista yhtenä koko maailman ja Euroopan merkittävistä vähemmistöistä.
Koulussa tapahtuvan kielenopetuksen merkitys korostuu romanilapsilla erityisesti siksi, että perinteisesti Suomen romanikieli on ollut ainoastaan puhuttu kieli. Tämän vuoksi romanikielen ja -kulttuurin opetuksessa tulee huomioida oppilaiden erilaiset kielelliset valmiudet ja alueelliset erot. Opetuksessa hyödynnetään lähiympäristöä, sukuyhteisöä ja romanikielistä mediaa.

Viittomakieliset
Viittomakielinen on kuuro, huonokuuloinen tai kuuleva oppilas, jonka äidinkieli on suomalainen viittomakieli. Hän on oppinut viittomakielen ensimmäisenä kielenään, ja se on hänen parhaiten hallitsemansa tai jokapäiväisessä elämässä eniten käyttämänsä kieli.
Viittomakielisten opetuksessa noudatetaan peruskoulun yleisiä kasvatus- ja oppimistavoitteita soveltaen niitä viittomakieliseen kulttuuriin. Opetuskielenä on suomalainen viittomakieli. Sen rinnalla opetuksessa käytetään suomea tai ruotsia luku- ja kirjoituskielenä. Tavoitteena on vahvistaa oppilaiden viittomakielistä identiteettiä sekä opettaa heitä arvostamaan omaa kieltään ja kulttuuriaan tasa-arvoisena enemmistökielen ja -kulttuurin rinnalla. Oppilaan pitää pystyä tiedostamaan omat kielelliset ja kulttuuriset oikeutensa eritilanteissa, jotta tasa-arvoinen toiminta ja vuorovaikutus olisi mahdollista.
Tavoitteena on myös viittomakielisestä kulttuurista ja toimintatavoista poikkeavan äänimaailman ja kuulevien kulttuurin ja toimintatapojen tiedostaminen ja oppiminen niin, että joustava toimiminen kahden tai useamman kulttuurin piirissä on mahdollista.
Koska suomalainen viittomakieli on vähemmistökieli ja oppilaiden mahdollisuudet sen omaksumiseen ennen kouluikää vaihtelevat suuresti, opetuksessa pitää kiinnittää erityistä huomiotamahdollisimman rikkaan viittomakielisen oppimisympäristön luomiseen.Viittomakielestä ei ole olemassa yleisesti käytössä olevaakirjoitusjärjestelmää, joten henkilökohtaisen kielellisenvuorovaikutuksen merkitys korostuu. Sen lisäksi hyödynnetäänmahdollisimman monipuolisesti tietoja viestintätekniikan mahdollisuuksiaviittomakieliseen viestintään ja tiedonsaantiin.

Maahanmuuttajat
Maahanmuuttajien opetuksessa noudatetaan näitä perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita oppilaiden taustat ja lähtökohdat kuten äidinkieli ja kulttuuri, maahanmuuton syy ja maassaoloaika huomioon ottaen. Opetuksella on lisäksi erityistavoitteita. Opetuksen tulee tukea oppilaan kasvamista sekä suomalaisen kieli- ja kulttuuriyhteisön että oppilaan oman kieli- ja kulttuuriyhteisön aktiiviseksi ja tasapainoiseksi jäseneksi.
Maahanmuuttajalle opetetaan koulun opetuskielen mukaan määräytyvän äidinkielen ja kirjallisuuden sijasta suomea tai ruotsia toisena kielenä, mikäli hänen suomen tai ruotsin kielen taitonsa ei arvioida olevan äidinkielisen tasoinen kaikilla kielitaidon osa-alueilla. Maahanmuuttajille tulee mahdollisuuksien mukaan järjestää myös oppilaan oman äidinkielen opetusta. Suomen tai ruotsin kielen ja oppilaan äidinkielen opetuksen ohella tulee maahanmuuttajille antaa tukea myös muilla oppimisen osa-alueilla tasavertaisten oppimisvalmiuksien saavuttamiseksi.
Maahanmuuttajaoppilaalle voidaan laatia oppilaan oppimissuunnitelma, joka voi olla osa
oppilaan kotoutumissuunnitelmaa.
Opetuksessa on otettava huomioon maahanmuuttajaoppilaan aikaisempi oppimishistoria
sekä kasvatus- ja opetusperinteet. Kodin ja koulun välisessä yhteistyössä otetaan huomioon perheiden kulttuuritausta ja kokemukset lähtömaan koulujärjestelmästä. Huoltajat tutustutetaan suomalaiseen koulujärjestelmään, koulun toiminta-ajatukseen, opetussuunnitelmaan, arviointiin, opetusmenetelmiin sekä oppilaan oppimissuunnitelmaan. Oppilaan ja hänen huoltajiensa tietämystä oman kieli- ja kulttuurialueensa luonnosta, elämäntavoista, kielistä ja kulttuureista hyödynnetään opetuksessa.




9  ERITYISEN KOULUTUSTEHTÄVÄN MUKAINEN JA ERITYISEEN PEDAGOGISEEN JÄRJESTELMÄÄN TAI PERIAATTEESEEN PERUSTUVA OPETUS

Vieraskielinen opetus ja kotimaisten kielten kielikylpyopetus
Eri oppiaineiden opetuksessa on mahdollista käyttää myös muuta kuin koulun opetuskieltä, jolloin kieli ei ole pelkästään opetuksen ja oppimisen kohde vaan myös väline eri oppiaineidensisältöjen oppimisessa. Yleensä tällöin puhutaanvieraskielisestä opetuksesta tai kielikylpyopetuksesta.
Nimityksestä päättää opetuksen järjestäjä. Keskeisenä tavoitteena on se, että oppilaat voivat saada vankemman kielitaidon kuin tavallisessa opetuksessa kielten opetukseen varatuilla tunneilla. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa käytetään koulun opetuskieltä.
Koulun opetuskielellä ja vieraalla tai kielikylpykielellä annettu opetus muodostavat kokonaisuuden.
Tavoitteet ja sisällöt eri oppiaineissa ovat samat kuin suomen- tai ruotsinkielisessä opetuksessa.
Riippumatta siitä, miten laajaa vieraskielinen opetus tai kielikylpy on, oppilaan tulee saavuttaa koulun opetuskielessä ja vieraassa taikielikylpykielessä sellainen kielitaito, että eri oppiaineidentavoitteet voidaan saavuttaa. Opetussuunnitelmassa tulee määritellä,mitä oppiaineita ja kuinka paljon opetetaan vieraalla kielellätai kielikylpykielellä. Äidinkielen ja kirjallisuuden sekävieraan tai kielikylpykielenopetussuunnitelmat laaditaan opettajien yhteistyönä.Tavoitteenaon, että oppilas oppii vertailemaan kyseisten kielten rakenteitaja käsitteitä.

TAVOITTEET
Vieras kieli tai kielikylpykieli
Tavoitteet vieraassa kielessä tai kielikylpykielessä sopeutetaan vieraskielisen opetuksen tai kielikylvyn laajuuteen. Tavoitteissa määritellään ainakin, millaiseen tasoon pyritään kuullun ja luetun ymmärtämisen taidoissa, puhumisessa, kirjoittamisessa ja kulttuurisessa osaamisessa perusopetuksen aikana. Jos osa oppilaista puhuu kyseistä vierasta tai kielikylpykieltä äidinkielenään, heille määritellään vaativammat tavoitteet kuin koulun opetuskieltä äidinkielenään puhuville oppilaille.

Äidinkieli ja kirjallisuus (suomi tai ruotsi)
Riippumatta siitä, onko äidinkielen ja kirjallisuuden tuntimäärää alennettu valtioneuvoston asetuksen (1435/01 8 §:n 1 mom.) sallimissa rajoissa vai ei, tulee äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa koko perusopetuksen aikana saavuttaa samat tavoitteet kuin niissäkin kouluissa, joissa koko opetus on järjestetty koulun opetuskielellä.

KESKEISET SISÄLLÖT
Vieras kieli tai kielikylpykieli
Opetuksen järjestäjä määrittelee sisällöt tavoitteita vastaaviksi. Opetuksen järjestäjä päättää, kummalla kielellä opetetaan ensiksi lukemaan ja kirjoittamaan. Opetussuunnitelmassa määrätään, mitä eri oppiaineiden opiskeluatukevia aihealueita käsitellään vieraan kielen tai kielikylpykielen opetuksessa.

Äidinkieli ja kirjallisuus (suomi tai ruotsi)
Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen sekä vieraan tai kielikylpykielen opetuksen välillä voi olla siirtovaikutusta erityisesti silloin, kun vieraan tai kielikylpykielen tuntimäärä on suuri ja opetus alkaa varhain. Siirtovaikutuksen määrä vaihtelee sisältöalueittain. Seuraavaksi on lueteltu alueita, joilla siirtovaikutus on vähäistä ja joiden kohdalla on erityisesti huolehdittava siitä, että oppilaat saavat riittävästi opetusta koulun opetuskielellä:

LUKEMINEN JA KIRJALLISUUS
Kirjallisuuden lukeminen ja kirjallisuustieto
• monipuolinen kirjallisuuteen tutustuminen ja erilaisten tekstien runsas lukeminen
• kirjallisen yleissivistyksen pohjan luominen
• tekstien tyylillinen pääjako
• fiktion rakenteiden erittely.
Luetun ymmärtäminen ja kriittinen lukeminen
• tärkeiden asioiden erottaminen yksityiskohdista, muistiinpanojen teko, päätelmien teko ja luetun arviointi
• puheeseen, kirjoitukseen ja kuviin kätkeytyvät näkemykset, arvot ja asenteet
• mielipideaineksen, tekijän tavoitteiden ja keinojen tunnistaminen, erittely, arviointi ja vertaaminen eri näkökulmista.
Tekstitieto ja tiedonhankintataidot
• erilaisten tekstityyppien vertailu ja tarkastelu
• tietotekstien avaaminen
• kirjaston käyttö ja tiedonhaku tietoverkoista, tarvittavien tietojen hankinta erityyppisistä
lähteistä.

SUULLINEN JA KIRJALLINEN ILMAISU
Puhuminen ja kuunteleminen
• kuullun, nähdyn, koetun ja luetun työstäminen improvisoinnin, kerronnan, leikin ja draaman avulla
• keskittyvä, tarkka ja päättelevä kuunteleminen
• kirjoitettuun kieleen ja yleispuhekieleen tutustuminen.
Vuorovaikutustaidot
• kertominen ja selostaminen, oman mielipiteen esittäminen, asioiminen, kysymysten tekeminen, keskustelupuheenvuoron käyttäminen, kuuntelemisen ja kohteliaisuuden harjoitteleminen
• viestintäkäyttäytymisen harjoitteleminen.
Puhe-esitysten ja kirjoitusten laatiminen
• oman tekstin suunnitteleminen ja muokkaaminen
• sanaston järjestelmällinen rikastuttaminen
• omien tekstien tavoitteiden määritteleminen
• tavallisten jäsentelytapojen harjoitteleminen
• tekstien suuntaaminen eri kohderyhmille ja erilaisiin viestintävälineisiin kirjoittaminen käsin ja tietotekniikkaa hyödyntäen.

KIELIOPPI JA KIELENHUOLTO
Oikeinkirjoitus
• kirjain-äännevastaavuus, puheen purkaminen sanoiksi, tavuiksi ja äänteiksi; sanojen kirjoittaminen kirjain-äännevastaavuudeltaan oikein
• oikeinkirjoitus sana- ja lausetasolla
• eris- ja yleisnimet, iso ja pieni alkukirjain
• yhdyssanat ja yhdysmerkin käyttö
• lukusanojen käyttö ja merkitseminen
• välimerkkien käyttö ja lauseiden yhdistäminen.
Kielioppi ja kielen rakenteen havainnoiminen
• sanojen käsitteellinen ja kieliopillinen luokitteleminen, sanojen muodon ja merkityksen pohdiskeleminen
• sanaluokat ja sanataivutus, prototyyppisten sanojen ryhmitteleminen pääluokkiin
• verbin aikamuotojen ja sijamuotojen merkitystehtävä
• lauseiden jäsentäminen.
Yleiskielen käyttö
• suomen kielen tilanteenmukainen, sosiaalinen ja maantieteellinen vaihtelu sekä omien ilmaisutapojen tarkastelu
• tekstien sanastolliset, rakenteelliset ja tyylilliset piirteet
• kirjoitetun kielen lause- ja virketajun kehittäminen ja oikeinkirjoituksen vakiinnuttaminen.
Yleissivistävä kielitieto
• perustiedot Suomen ja maailman kielitilanteesta ja käsitys kielidemokratiasta ja äidinkielen merkityksestä
• suomen kielen vaiheet
• suomen kielen rakenteen peruskäsitteet.



ARVIOINTI
Arvioinnin tulee antaa opettajalle, oppilaalle ja huoltajille riittävästi tietoa oppilaiden kielitaidon kehittymisestä suhteessa annettuihin tavoitteisiin. Vieraan tai kielikylpykielen ymmärtämisen karttumista on seurattava erityisesti vieras- tai kielikylpykielisen opetuksen käynnistyessä eri oppiaineissa.
Äidinkielen ja kirjallisuuden taitojen kehittyminen edellyttää tarkkaa seurantaa koko perusopetuksen ajan. Äidinkielen ja kirjallisuuden arvioinnissa on otettava huomioon, että tavoitteiden saavuttaminen saattaa alussa viivästyä, jos lukemaan opitaan ensiksi vieraalla tai kielikylpykielellä. Äidinkieleen ja kirjallisuuteen 2. ja 5. luokan päätteeksi laadittuja hyvän osaamisenkuvauksia ei tarvitse käyttää arvioinnin perustana, mutta päättöarvioinnin tulee perustua arvosanan 8 kriteereihin.
Eri oppiaineiden arvioinnissa noudatetaan perusopetuksen yleisiä arviointiperusteita riippumatta siitä, millä kielellä niitä on opetettu.

takaisin